Palkittu tislaamo perusti keskusteluohjelman – Tällä neuvolla pääset alkuun

Miksi ihmeessä?

”Yritys voi ottaa kantaa ja kehittää yhteiskuntaa suuntaan, jonka se näkee oikeaksi,” sanoo tislaamon brändijohtaja Mikko Koskinen.

Kyrön Pöytä –keskustelusarjaa voi katsoa videoina Facebookissa ja sarjan omilla verkkosivuilla. Palkitun Napue-ginin valmistajan sarjassa ovat keskustelleet esimerkiksi turvallisuuspolitiikan bloggari Janne Riiheläinen, köyhyystutkija Maria Ohisalo, kansanedustaja Mika Niikko ja kirkkoherra Kari Kanala.  Aiheita ovat olleet esimerkiksi feminismi, usko ja isänmaallisuus.

Kyrön Pöytä muistuttaa melko tavanomaista television ajankohtaisohjelmaa. Yrityksen järjestämänä se on kuitenkin harvinainen yhdistelmä brändinrakentamista ja vastuullisuusviestintää. Koskisen mukaan keskustelusarja luotiin ylittämään laajenevia ennakkoluulojen kuiluja ryhmien välillä. Brändijohtaja puhuu ”siltaavan luottamuksen” rakentamisesta.

”Haluan itse elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ryhmien välistä siltaavaa luottamusta on paljon. Tavoitteenamme on testata, koetaanko keskustelukulttuurin parantaminen tärkeäksi ja kannatettavaksi asiaksi. Ja toisaalta, voimmeko edesauttaa hyvän keskustelukulttuurin syntymistä”

Koskinen on kokeiluun ”kohtuullisen tyytyväinen”. Facebookissa jokaista jaksoa on seurannut noin 1500 ihmistä.

Koskisen mukaan keskusteluun heittäytyminen on harkittu riskinotto. Julkisuuden vastaisku on aina mahdollinen. Some ja journalistinen media riemastuvat, jos esimerkiksi paljastuu, että luottamuksesta saarnaava yritys riitelee sisäisesti.

Tässä onkin Koskisen neuvo yritykselle, joka mielii yhteiskunnallisen keskustelun koollekutsujaksi: toimi niin kuin opetat.

”Jos julistaa olevansa jotain, mutta ei ole, se nakertaa luottamusta. Meidän täytyy myös yrityksen sisällä pystyä puhumaan vaikeistakin asioista.”

Koskisen mukaan siinä onkin koko ajan tekemistä, koska moneen maahan jakaantunutta henkilöstä on vaikea saada yhteisiin keskusteluihin. Hän sanoo, että seuraava keskusteluharjoitus tehdään firmassa sisäisesti.

Viiden perustajan joukossa rakentava keskustelu onnistuu helpommin. Esimerkiksi kun Koskinen voitti 10 000 euron arvoisen markkinointipalkinnon, hän pyysi muita omistajia äänestämään, saako rahat firma, omistajajoukko, vai hän itse.

Miksi?

”Se vahvistaa luottamusta.”

Mikä oli tulos?

”Että minä pidän rahat.”

Luottamus on yksi kaveriporukan perustaman yrityksen arvoista. Perustajajoukossa on taustaltaan partiolaisia, järjestöaktiiveja ja puolueiden jäseniä, joille yhteiskunnallinen aktiivisuus on tuttua.

”Koska meillä on viisi perustajaa, todennäköisyys siihen, että porukka hajoaa musiikillisiin erimielisyyksiin, on aika iso. Riskiä pystyy poistamaan ottamalla luottamuksen arvoksi. Se vaikuttaa siihen, miten asioista keskustellaan ja käydään läpi firman sisällä.”

Kyrön Pöydässä kutsuvieraiden keskustelua johdattelee ulkopuolinen moderaattori. Keskustelupöydällä ei ole tislaamon tuotteita.

Koskinen on oppinut, että keskusteluissa ihmiset ovat taipuvaisia olemaan kohteliaita ja yllättävän saman mielisiä.

”Esimerkiksi feminismiä käsitelleessä keskustelussa miesasialiikkeen ja feministisen aatteen edustajat olivat tosi samaa mieltä.”

Seuraavassa keskustelualoitteessa tislaamo haluaa nostaa pöydälle kissan. Siis avata ristiriitoja.

”Harmoniaa voi saavuttaa käsittelemällä tai hautaamalla ristiriidat. Näistä käsittely on huomattavasti arvokkaampi tapa.”

Koskinen uskoo, että yhteiskunnallinen vuoropuhelu tulee osaksi yritysten toimintaa. Tanskassa esimerkiksi Carlsberg-panimo teki mainoskampanjan, joissa ihmiset laitettiin juomaan olutta ja tekemään yhteinen tehtävä. Lopussa paljastettiin, että ollaan kohdattu oman ennakkoluulon edustaja.

”Keskustelukulttuurin kanssa ollaan Suomessa kipuiltu jo kolme neljä vuotta. Muutos on nyt näkyvissä.”