sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vierailimme ennen pääsiäistä Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssilla erilaisissa tulevaisuuden kestävää taloutta rakentavissa kohteissa. Kohteita yhdisti vankka yhteiskunnallinen missio, rohkea tulevaisuuden visio ja uudenlainen ote johtamiseen.
Sharetribe pyrkii edistämään jakamistaloutta kertakäyttökulutuksen kustannuksella
Mitä, jos haluaisit selvittää nopeasti kaikki vapaana olevat levytysstudiot 22.4. Berliinissä ja seuraavana päivänä Düsseldorfissa? Tai jos haluaisit lainata joltakulta paikalliselta polkupyörää samalla reissulla? Tämä onnistuu Sharetriben kehittämän alustan SharetribeGo:n avulla.
Ensimmäisessä kohteessa kurssilaiset pääsivät tutustumaan, miten uudenlaisessa, jakamiseen perustuvassa taloudessa liiketoiminta onnistuu käytännössä.
Jakamistaloutta tukevan firman idea lähti kytemään kymmenen vuoden takaisessa Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa, jonka yhteydessä oli tarkoitus kehittää markkinapaikka erilaisille tuotteille.
”Alkuperäinen idea ei ottanut tuulta alleen. Koska ohjelmiston kehitys oli kuitenkin jo niin pitkällä, halusimme sen avulla mahdollistaa jakamistalouden markkinapaikkojen perustamisen muille”, kertoo Sharetriben toimitusjohtaja ja yksi perustajista Juho Makkonen.
Nyt yrityksellä on yli 700 asiakasta 50 maassa ja liikevaihto lähentelee miljoonaa euroa. Tavoitteena yrityksellä ei kuitenkaan ole tehdä voittoa vaan olla yhteiskunnalle hyödyksi demokratisoimalla alustojen omistajuuden. Tavoitteena yrityksellä siis on, että kynnys jakamistalousbisneksen perustamiseen olisi matala kuitenkin huomioiden jakamistalouden ongelmakohdat.
Mutta voiko tämä purpose before profit -lähestymistapa oikeasti toimia? Yhteiskunnallinen tavoite usein unohtuu, kun se estää voittojen maksimoinnin. Ja tämän myöntää myös toimitusjohtaja Makkonen:
”Takaamaan missiomme pysyvyyden olemme ottaneet yritykselle käyttöön uudenlaisen omistusmuodon, steward ownership, jolla takaamme, että voitot ovat vain keino päästä korkeampiin tavoitteisiin.”
Steward ownership -mallissa sijoittajilla ei ole äänioikeutta vaan äänioikeus on vain yrityksen omistajilla. Tämä siitä syystä, että tavoitteena yrityksellä ei ole lopulta yrityksen myyminen suurella voitolla, kuten start-up-maailmassa on usein tapana. Äänestysoikeutta ei myöskään voi myydä, jotta firma ei kaadu yhden omistajan lähtöön. Näin estetään myös yrityksen listautuminen pörssiin. (Mallista voi lukea lisää täältä.)
Vincit tähtää asiakkaiden lisäksi työntekijöiden tyytyväisyyteen
Toisena päivän kohteena oli paljon julkisuudessakin ollut ohjelmistoyritys Vincit. Myös Vincitin strategia on selkeä: yritys tähtää ainoastaan kahteen asiaan, asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyteen.
”Kilpailu työntekijöistä on tällä alalla aivan mahdoton. Ei ole muuta mahdollisuutta, kuin pitää alan osaajista ja meille sopivista työntekijöistä tiukasti kiinni. Tämä vaatii uudenlaista johtamista”, kertoo Vincitin toimitusjohtaja Tomi Pienimäki.
Johtamisen näkökulmasta Vincit onkin erityisen kiinnostava. Kaikki rekrytoinnit tehdään itse, esimiehiä ei juurikaan ole ja päätäntävalta esim. budjetista on työntekijöillä. Voiko tällainen anarkistinen malli toimia lainkaan?
”Olemme sellaisille ihmisille hyvä työpaikka, jotka kaipaavat haasteita. Ei se kaikille sovi ja ’mätsi’ on tärkeä todentaa jo rekryprosessin aikana”, jatkaa Pienimäki.
”Kaikki on oikeastaan kiinni kulttuurista. Kontrollia tekemiseen ei juurikaan ole – ainoastaan toive, että teet niin kuin itse tekisit. Tämä toimii yllättävän hyvin. Luottamus kasvattaa vastuunkantoa.”
Entocube tähtää ratkaisemaan maailman ruokaongelman yhdessä Nasan kanssa
Myös päivän viimeinen kohde sai alkunsa Aalto-yliopistosta. Hyönteisiä ruuaksi kasvattava Entocube majailee edelleen Otaniemessä, ihan Startup-saunan kupeessa.
”Maapallo on kuin avaruusalus. Resursseja ei tule enää lisää. Kaikki mitä meillä on, on käytettävä fiksusti,” aloittaa Entocuben perustaja Perttu Karjalainen.
Väestönkasvu ja demografian voimakas muutos asettavat painetta löytää vaihtoehtoja päästöjen osalta huonoimmalle ruoantuotannon tavalle, intensiiviselle karjataloudelle. Tähän Entocube haluaa tuoda uusia ratkaisuja, tekemällä yhteistyötä muun muassa Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan kanssa.
”Hyönteiset ovat tehokasta, ekologisia ja ravintorikasta ravintoa. Uusia ruuan prosessointimenetelmiä keksitään jokseenkin usein, mutta uusia raaka-aineita todella harvoin”, Karjalainen kertoo. ”Suomessa ollaan hyönteiselintarvikekaupassa edelläkävijöitä – toivomme että kehitys jatkuu rohkeasti samaan suuntaan.”
Pikkubussin kurvatessa takaisin Ruoholahden itämerentorille, ovat luokkaretkeläiset sekä mietteliäitä että innostuneita. Monelle voimakkain kokemus oli Entocubeen tutustuminen. ”Viikon paras päivä”, toteaa yksi. Kokemuksessa on varmasti sulateltavaa pitkäksi aikaa.
Muita luokkaretkikohteita kurssilla olivat pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, ZenRobotics ja Viikin jätteenkäsittelylaitos, 3 Step It, Koisorannan palvelukeskus asunnottomille päihdeongelmaisille, Nicehearts sekä Yhteinen pöytä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.