Peruskoulussa oppilaista pidetään usein hyvää huolta. Yhdeksännen luokan jälkeisen kesäkuun ensimmäisellä viikolla opon ei yhtäkkiä tarvitsekaan tietää oppilaasta ja tämän elämästä mitään.
Tarvitseetko sen olla näin, mietti Mervi Haavanlammi tiiminsä kanssa.
– Nyt ongelma on järjestelmän pirstautuneisuus. Nivelvaiheessa peruskoulun jälkeiseen elämään ei ole yhtä toimijaa, joka ottaisi vastuuta nuoren tulevaisuudesta. Nuorta pompotetaan edestakaisin. Vanhemmatkaan eivät aina tiedä, mitä tehdä, jos nuori ei pääse kouluun, tai heitä ei kiinnosta. Nuori ei tiedä, mistä saisi apua, Haavanlammi kuvailee.
Syntyi ajatus MunStepit-mallista. Kyseessä on uusi toimintamalli ja syrjäytymisen ehkäisyohjelma, joka tiivistää yhteistyötä peruskoulujen ja TE-toimistojen välillä. Se rakentaa sillan taitekohtaan, jossa moni nuori putoaa nyt kyydistä.
Suomessa oli yli 10 000 nuorta, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan tai työelämään peruskoulun jälkeen. Tähän joukkoon pitäisi pystyä vaikuttamaan tehokkaasti, sillä jos peruskoulun jälkeen ei hanki muuta koulutusta, kasvaa syrjätymisen uhka rajusti.
MunStepit on malli, jossa oppilas saa jo seiskaluokalta lähtien voimavarakasvatusta. Sitä annetaan muun muassa seikkailupedagogian menetelmien avulla. Oppilas tekee myös muun muassa portfolion omista voimavaroistaan ja toiveistaan ja oppii ongelmanratkaisutaitoja. Opetussuunnitelmaa ei tarvitse muuttaa, sillä esimerkiksi seikkailupedagogia sopii hyvin yhteen ilmiölähtöisen oppimisen kanssa.
Ja jos nuori jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa tai työtä, sama henkilö, joka on aloittanut voimavarakasvatuksen, ottaa kopin ja ohjaa nuorta aikuisten maailmaan.
– MunStepit-valmentaja kulkee koko yläasteen opiskelijan rinnalla mukana ja on aina tavoitettavissa vaikka puhelimen kautta, tiimissä mukana oleva Mirja Ihanus kuvaa.
Ajatuksena on, että nuori ei jäisi koskaan tyhjän päälle. MunStepit onkin yhdistänyt tutkimukset ja käytännöt yhdeksi toimintatavaksi, joka käyttää hyväkseen jo olemassaolevia rakenteita. Mervi Haavanlammi kertoo, että malli on tarkoitus aloittaa muutaman pilottikunnan kanssa. Se vaatii sitä, että koulujen, sosiaalitoimen ja TE-toimistojen henkilökuntaa koulutetaan ensin.
Uutta mallissa on peruskoulun jälkeisten toimijoiden yhteistyö. Kanssakulkija eli MunStepit-valmentaja tukee nuorta viisi vuotta peruskoulusta sen jälkeiseen elämään. Nyt tällaista tukea ei nuorille ole. aman tyyppistä tukea tarjoaa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli, jossa tukea tarvitsevista miehistä otetaan koppi kutsuntojen yhteydessä.
Yksinkertaisella, mutta kohdennetulla ja yksilöllisellä muutoksella toiminnassa ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä.
Seuraa meitä
Verkossa osoitteessa: thl.fi/munstepit
Tiimi
Kaija Appelqvist-Schmidlechner, erikoistutkija, THL
Kaija on terveystieteilijä ja perehtynyt työssään nuorten tukemiseen tähtäävien toimintamallien kehittämiseen ja tutkimiseen.
Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, THL
Anu on psykologi-psykoterapeutti sekä monikulttuurisuuden asiantuntija ja huomioi tiimissä erityisesti maahanmuuttajanuorten kohtaamiseen liittyviä asioita.
Mirja Ihanus, suunnittelija, THL
Mirja on liiketalouden tradenomi ja saanut prosessiteollisuuden yrittäjänä ja optisen alan asiantuntijana kokemusta muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä ja siinä pärjäämisessä.
Timo Partonen, tutkimusprofessori, THL
Timo on psykiatri ja työssään tutkijana niin positiivisen kuin negatiivisen mielenterveyden asiantuntija.
Mervi Haavanlammi, vieraileva tutkija, THL
Mervi on terveystieteiden opettaja (TtM, pääaineena fysioterapia) ja fysioterapeutti tuoden uutta näkökulmaa mm. seikkailukasvatuksen hyödyntämisestä nuoren potentiaalin tunnistamisessa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.