Kooste
Arvioitu lukuaika 3 min

Perusopetus on muotoiltava rohkeasti uudelleen väestömuutosten vuoksi

Alhainen syntyvyys laskee oppilaiden määrää kouluissa rajusti - monissa kunnissa jopa kolmanneksen. Perusopetus näyttää erilaiselta eri puolilla Suomea tulevaisuudessa.

Kirjoittaja

Anna-Maija Vesa

Julkaistu

Sitran järjestämässä avoimessa verkkokeskustelussa väestömuutosten vaikutuksista perusopetukseen kirkastui, että nykyinen koko maan kattava yhtenäinen tapa järjestää perusopetus joudutaan muotoilemaan uudelleen. Ratkaisut moninaistuvat.

Syynä on Suomen alhainen syntyvyys. Se laski 2010-luvulla Euroopan matalimpien joukkoon. Seitsemänvuotiaiden alakoulun aloittaneiden ikäluokka on joka vuosi edeltävää vuotta pienempi vuoteen 2026 saakka. Yläkouluissa oppilasmäärien väheneminen näkyy 2025–29. Kuntien tilanteet erilaistuvat – niin myös koulutuksen kehittämistarpeet.

”Peruskoulu tulee muuttumaan voimakkaasti. Entisin keinoin ei ole mahdollista toteuttaa tasa-arvoisia koulutuspalveluja koko maassa – tai on tingittävä tavoitteista”, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi keskustelussa.

Sitra julkisti kesäkuussa 2020 Mille väestölle? -selvityksen, joka kertoo ennusteen uusien oppilaiden ja opiskelijoiden määristä kaikilla kolmella koulutusasteella 2040 asti. Tietoja voi selata verkkopalvelussa kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain: suppea verkkopalvelu + laaja verkkopalvelu.

Jotta eri toimijat voivat luoda jaettua ymmärrystä väestömuutosten vaikutuksista koulutukseen, Sitra järjesti aiheesta kolmen verkkokeskustelun sarjan alkusyksyllä 2020. Väestömuutosten vaikutuksia käsiteltiin erikseen perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Luvassa isoja koulutuspoliittisia päätöksiä

Perusopetuksen pienryhmäkeskustelujen neljästä aiheesta eniten osallistujia kiinnostivat toimijoiden yhteistyö ja perusopetuksen saavutettavuus. Kiinnostus yhteistyöhön lupaa tulevalle hyvää. Kaksi muuta teemaa käsittelivät oppilaiden monimuotoisuutta ja pedagogiikkaa.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöströmin mukaan kouluverkkokysymykset vaikeutuvat entisestään. Jo nyt on alle kymmenen ja yli tuhannen oppilaan kouluja.

Opetushallituksen yksikön päällikkö Marjo Rissanen kysyi, miten järjestää sekä laadukas että saavutettava perusopetus ihan kaikille oppilasmäärien vähetessä? Salliiko nykyinen lainsäädäntö erilaisia ratkaisuja?

Keskustelussa nähtiin tärkeänä, että muutosten vaikutukset otetaan huomioon yksittäisestä luokkahuoneesta opetushallituksen tasolle. Keskustelijat toivat esiin, ettei koko maan kattava kaikille yhtenäinen malli jatkossa enää toimi, ja luvassa on isoja koulutuspoliittisia päätöksiä. Eikä yksittäisillä keinoilla asiaa voi ratkaista.

Keskustelussa kysyttiin, riittävätkö kuntien hartiat ja päätöksentekokyky koulutusjärjestelyjen ratkomiseen? Tarvitaan kuntien, seutujen ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä aiempaa enemmän. Myös kokeiluille on sijaa.

Digitalisaation mahdollistamat monimuotoiset opetusjärjestelyt nähtiin keskusteluissa vain yhtenä ratkaisuna. Etäopetuksen varaan ei voi ripustautua, sillä vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle on keskeistä. Esille tuotiin myös kysymys, kapeuttaako etäopetus peruskoulun tehtävänkuvaa ja tavoitteita?

Keskustelijat kokivat väestömuutosten vaikutukset perusopetukseen tärkeäksi ja kokonaisvaltaiseksi aiheeksi, johon on nyt aika yhdessä paneutua yhteisellä vuoropuhelulla.

 

Kiitos verkkotilaisuuteen 19.8.2020 noin 120 perusopetuksen tulevaisuudesta kiinnostuneelle keskustelijalle osallistumisesta! Tervetuloa jatkamaan keskustelua Osaamisen aika -Facebook-ryhmään. #osaamisenaika

Mistä on kyse?