Petteri Orpo, tässä ovat oikeat vastaukset Suomen tulevaisuudelle

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Suomen taloutta pitää muuttaa niin, että se käyttää dataa innovatiivisesti hyväksi, sekä vahvistaa ilmastoa ja luontoa. Kun huomioimme luonnon kantokyvyn ja sen taloudellisen arvon, turvaamme sekä taloudellisen että inhimillisen hyvinvointimme.

Kun siirrymme fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin, kun hyödynnämme materiaalit tarkoin kiertotalouden avulla ja kun uudistamme talouttamme datan avulla nopeammin kuin muut maat, syntyy uusia markkinoita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Näistä saamme Suomelle kestävää kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja. Nyt on oikea hetki loikata datavetoiseen talouteen, kun EU on vauhdittamassa asiaa laajalla sääntelypaketilla ja järeällä rahoituksella.

Suomi kehittää aktiivisesti demokratiaa monin tavoin. Ihmisten luottamus toisiinsa sekä päätöksentekoon paranee, kun heille on tarjolla uusia, innostavia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen.

Talouden ja demokratian merkittävä uudistaminen edellyttää, että kaikille luodaan mahdollisuuksia oppia uutta elämän kaikissa vaiheissa.

Kunnianhimoinen kehittyminen on mahdollista, kun Suomeen juurtuu tapa asettaa vaalikausien yli ulottuvia strategisia tavoitteita.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Ensinnäkin toteamme, että ilman luontoa ei ole taloutta. Taloutemme on täysin riippuvainen luonnosta ja sen meille tarjoamista resursseista ja palveluista – luontopääomasta. Koska luonto on talouden arvoketjujen alkulähde ja mahdollistaja, sen hyödyntämiselle pitää saada hinta. Markkinatalous pitää valjastaa vahvistamaan luontoa. Niin kauan kuin ulkoisvaikutuksilla, eli tuotannon ja kulutuksen kielteisillä sivuvaikutuksilla, ei ole hintaa, luonnon kuormittaminen näyttäytyy halpana ja luonnon vahvistaminen kalliina. Tähän meillä ei ole varaa.

Toiseksi ehdotamme, että tekoälyn käyttöä lisätään julkisella sektorilla. Muutos parantaa suoraan työn tuottavuutta ja mahdollistaa myös kustannusten säästön pidemmällä tähtäimellä. Sitra on tehnyt selvityksen tekoälyn käytön lisäämisestä julkisella sektorilla.

Kolmanneksi, työn tuottavuuden kannalta erityisen tärkeää on, että sotedata, eli ihmisten sosiaali- ja terveystiedot, liikkuu hyvinvointialueiden sisällä sekä niiden välillä. Sitra julkaisee toukokuun alussa suosituksia siitä, kuinka soteuudistusta tulisi jatkaa ottamalla datan hyödyntäminen uudistuksen lähtökohdaksi. Suositusten toteuttaminen tuo arvioiden mukaan satojen miljoonien eurojen kustannussäästöt vuodessa Suomelle. Lisäksi se vapauttaa tuhansien terveydenhoitoalan työntekijöiden työpanoksen vaikuttavampaan käyttöön, helpottaa yhä kasvavaa hoitoammattilaisten vajausta sekä parantaa palvelujen saatavuutta.

Ja neljänneksi, terveysalan kasvustrategia tulee päivittää alan kehittämiseksi sekä toteuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lainsäädännön kokonaisuudistus.

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

On toteutettava kestävän kehityksen verouudistus. Sillä vähennetään päästöjä ja vahvistetaan työllisyyttä ja taloutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta unohtamatta. Verotuksella pitää ohjata ilmasto- ja luontopolitiikkaa nykyistä voimakkaammin. Verotuksen painopistettä tuleekin siirtää hallituskauden aikana miljardiluokassa ilmasto- ja ympäristöhaittojen verotukseen, jolloin työn ja yrittämisen verotusta on mahdollista keventää.

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Ehdotamme, että Suomi panostaa tulevaisuuden kannalta keskeisiin osaamisalueisiin: datatalouteen, tekoälyyn ja digivihreään siirtymään. Esimerkiksi datataloudessa yrityksille suunnattu kansallinen datatalouden yritysohjelma olisi merkittävä pk-yrityksiämme uudistava toimi, joka loisi niihin sekä uudenlaista osaamista ja kasvua että sitä kautta uusia työpaikkoja.

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Yritykset osaavat arvioida, millaista työvoimaa ne tarvitsevat. Maahanmuuttovirasto ja kunnat voisivat yhteistoiminnassa luoda toimintamallin, joka tekee Suomeen tulemisen houkuttelevaksi ja helpoksi ulkomaisille osaajille. Team Finland-verkoston ydintehtäviin lisätään Suomen markkinointi hyvänä paikkana tehdä työtä ja elää.

Entä jos digipalvelut olisi jäsennelty elämäntilanteiden mukaan? Tämä olisi mielestämme keskeinen keino uusien, erilaisten palvelukokonaisuuksien luomiseen. Esimerkiksi ”Osaajan maahanmuutto” -elämäntilanteeseen liittyvän osion kehittäminen sujuvoittaisi ulkomaisten työntekijöiden, yritysten ja opiskelijoiden maahantuloa ja asettumista Suomeen. Ehdotamme, että palvelukokonaisuuksien kehitystä tekevän Virtual Finlandin työtä tulee tukea ja vauhdittaa.

Uudet tekemisen tavat auttavat myös. Ihmisten sosiaali- ja terveystietojen sekä tekoälyn käyttöä on tehostettava, jolloin  terveydenhoitoalan työntekijöiden työpanos vapautuu vaikuttavampaan käyttöön ja pitkään kehittynyt hoitoammattilaisten vajaus helpottuu.

Ehdotamme, että Suomeen luodaan uusi osaamisjärjestelmä, jossa kaikilla koulutusasteilla, vapaassa sivistystyössä sekä muussa oppimisessa vahvistetaan ihmisten taitoja ymmärtää  ja toteuttaa digivihreää siirtymää. Näin ihmisten taidot saadaan paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Mitäs jos keskityttäisiin olennaiseen? Ammattitaitoisen henkilökunnan on voitava keskittyä vaikuttavaan työhön. Siksi ehdotamme, että datan ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet on valjastettava sote-alalla täysimääräisesti käyttöön. Siten sotealan työntekijöiden työpanos vapautuu vaikuttavampaan käyttöön. Tästä on tulossa Sitran selvitys toukokuussa.

Sote-sektorin työntekijämitoitukset eivät saisi estää tuottamasta palveluita innovatiivisesti esimerkiksi hyödyntämällä etämonitorointia ja etämittauksia sekä tekoälyä ja robotiikkaa.

7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Kehittäisimme kotihoidon digitaalisia palveluja merkittävästi. Datatalous tuo mahdollisuuksia parempaan hoivaan ja vaikuttavampaa työhön myös vanhuspalveluissa. Esimerkiksi etätarkkailu ja etävastaanotot mahdollistavat useamman vastaanottoajan vanhusta kohti, ja lääkkeiden annostelukoneet helpottavat vanhuksen lääkkeidenottoa.

Kotihoito on tutkitusti sekä kustannustehokasta että hoidettavalle vanhukselle laitoshoitoa mielekkäämpi vaihtoehto. Kotihoidon uudet toimintatavat mahdollistavat paremmin laitoshoitopaikkojen tarjoamisen niitä tarvitseville.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Napataan nuoret mukaan kehittämään uusia ja innostavia tapoja, joilla he pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja heille tarjottuihin palveluihin! Näin heidän kokemuksensa osallisuudesta ja yhteiskuntaan kuulumisesta voivat vahvistua ja syrjäytyminen vähentyä. Moni suomalainen kokee nykyään, ettei hän saa tai osaa vaikuttaa päätöksentekoon. Kuitenkin Sitran tutkimuksen mukaan noin 700 000 suomalaista haluaisi osallistua enemmän päätöksentekoon, jos se olisi helpompaa.

Myös kuntavaalien äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen tulisi harkita. Muutos parantaisi nuorten kokemusta siitä, että he saavat vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Äänestysikärajan laskeminen oppivelvollisuuden piirissä oleviin on lisännyt muissa EU-maissa nuorten äänestämistä ja osallisuuden kokemusta.

Ehdotamme, että lainsäädännössä tehtäisiin täyskäännös lastensuojeluun liittyvän datan suhteen. Lainsäädännön tulee jatkossa tukea digitaalisten työkalujen sekä tekoälyn käyttämistä niin kutsutussa varhaisessa puuttumisessa – tällä hetkellä suojellaan dataa lasten ja nuorten sijaan. Muutoksessa on hyödynnettävä oppeja, joita saatiin Espoon kaupungin vuoden 2018 kokeilusta hyödyntää tekoälyä syrjäytymisen havaitsemiseen. Tulosten hyödyntäminen kaatui lakiesteisiin.

9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

Ehdotamme uuden osaamisjärjestelmän luomista. Se tarjoaa mahdollisuuden kaikille oppia uutta, elämän kaikissa vaiheissa. Tämä nostaa suomalaisten osaamistasoa. Sitä tarvitaan talouden ja demokratian merkittävään uudistamiseen ja toisaalta uudistuksen hyväksymiseen myös vanhemmissa ikäluokissa.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Tuupataan digi sivistykseen! Tarvitsemme kansallisen digitaalisen sivistyksen projektin, joka perustuu muun muassa Digikompassin tavoitteisiinja DECA-tutkimuskonsortion suosituksiin. Projektissa varmistetaan, että digitaalinen informaatiolukutaito  ja laajemmin digitaalinen sivistys ovat läpileikkaavasti mukana eri koulutustasojen opetussuunnitelmissa. Projektissa huomioidaan myös epämuodollisten oppimistilanteiden mahdollisuudet sekä ne paikat, joissa eri sukupolviin kuuluvat ihmiset voivat oppia toisiltaan. Suomi luo kaikille opetusasteille tekoälyn ja datatalouden koulutusohjelmat.

Kirjastojen roolia digitaalisen sivistyksen ja demokratian edistäjinä tuetaan enemmän jo tehtyjen kokeilujen pohjalta. Digitaalinen sivistys on myös kykyä osallistua yhteiskuntaan. Ehdotamme, että se liitetään keskeiseksi osaksi kuntien ja vapaan sivistystoimen demokratiatyötä.

Lisäksi luodaan kansallinen toimenpidesuunnitelma siitä, miten määrittelemme ja turvaamme eri väestö- ja ikäryhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin nopeasti muuttuvassa informaatioympäristössä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Ehdotamme uuden osaamisjärjestelmän luomista. Se tarjoaa mahdollisuuden kaikille oppia uutta, elämän kaikissa vaiheissa. Tämä nostaa suomalaisten osaamistasoa, mitä tarvitaan talouden ja demokratian merkittävään uudistamiseen. Esimerkiksi kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen ovat merkittävät, muun muassa useimpien työtehtävien sisällöt muuttuvat. Uusia työtehtäviä syntyy tuotantoketjun loppupäähän jätehuoltoon sekä korjaus- ja huoltopalveluihin.

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Ilman muuta! Ehdotamme, että julkisen vallan tutkimus- ja kehittämisvaroja keskitetään datatalouden ja digitaalisuuden, vihreän siirtymän ja kestävän luontopääoman hallinnan kannalta strategisille aloille.

Niitä ovat vihreän siirtymässä ja kestävässä luontopään hallinnassa muun muassa vetytalous, pienydinvoima, kriittisten mineraalien kierrätysteknologiat, teknologiat hiilen sitomiseksi ilmakehästä, biomateriaalit metsäteollisuuden jalostusarvon nostamiseksi, ravinteiden talteenotto sekä solumaatalous, joka tarkoittaa soluviljelytekniikoiden hyödyntämistä ruoantuotannossa ja joiden tuotannolla korvataan perinteisesti tuotettuja raaka-aineita.

Datataloudessa Suomi kuroo umpeen perustutkimuksen ja tuotekehityksen välillä oleva aukon soveltavan tutkimuksen rahoituksessa. Rahoitusmallit ja -ohjelmat tarvitsevat kehittämistä datatalouden ekosysteemien, ratkaisujen ja kasvun vauhdittamiseksi sekä tutkimuksen ja yritysten ja muiden yhteisöjen yhteiskehittämisen vahvistamiseksi. Tämä koskee erityisesti kärkiteknologioita, kuten 6G-verkkoja, tekoälyä, kvanttilaskentaa ja mikroelektroniikkaa. Datan jakaminen ja dataekosysteemien kehittäminen vaativat uusia rahoituskriteerejä.

Suomen täytyy investoida datatalouden infrastruktuuriin. Investointeja kaipaavat etenkin supertietokone- ja kvanttilaskennan kansainvälisesti kilpailukykyisen ekosysteemin kehittäminen, yritysten osaamisen kasvattaminen sekä kvanttiteknologioiden ja niiden sovellusten tutkimus sekä kehitys.

Terveysala kaipaa kasvustrategian uudistamista ja sen toteutukseen sekä seurantaan uutta hallintamallia. Lisäksi jokaiseen yliopistolliseen keskussairaalaan ehdotamme perustettavaksi kliinisen lääketutkimuksen yksiköt ja niille yhteistyömallin. Ehdotamme myös virtuaalisten ja hajautettujen tutkimusmenetelmien ennakkoluulotonta käyttöönottoa sekä sitä, että Suomen edistyksellisten terveysalan tietovarantojen täydelle hyödyntämiselle luodaan mahdollisuudet.

Tarvittaessa valtio voi hankkia osan TKI-rahoituksesta niin, että se myy osuutensa sellaisissa yhtiöissä, jotka eivät ole strategisesti välttämättömiä ja joissa se on vähemmistöosakkaana.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Ehdotamme digitalisaation valjastamista julkisen sektorin toiminnan uudistamiseen. Se helpottaisi palveluiden löytämistä sekä päätöksentekoprosessien seuraamista. Lisäksi osallistumisessa olisi käytössä ns. yhden luukun periaate. Siinä kansalainen löytäisi, voisi seurata ja osallistua itseään kiinnostaviin asioihin yhdessä paikassa, riippumatta siitä, mikä viranomainen tai alue asiaa edistää. Näin vähentyisi myös hallinnon siiloutumisesta aiheutuva päällekkäinen työ.

Digipalveluista pitää tehdä ensisijainen tapa asiointiin niille, joille se on mahdollista. Velvoitetaan julkisia organisaatiota toteuttamaan toimintamallia, jossa samaa tietoa kysytään kansalaiselta vain kerran ja sen jälkeen tieto liikkuu eri järjestelmien välillä.

Lisäksi ehdotamme, että digitaalisia palveluita kootaan yhteen kokonaisuuksiksi erilaisten elämäntilanteiden mukaisesti (esimerkkeinä mm. osaajien maahanmuutto, investointiluvitukset, yrityksen digitalous, läheisen kuolema). Tätä kehitystä tukisi keskitetty digitalisaatiorahoitus sekä viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden ohjaaminen enemmän yhteiseen toimintaan.

Ja vielä, lisää automaatiota!
Tietojen poiminnassa ja raportoinnissa on siirryttävä entistä enemmän automaatioon. Tämä mm. vähentää sellaista työtä, jossa työntekijä joutuu kirjaamaan samat tiedot useisiin järjestelmiin. Hallinnon ja päätöksentekoprosessien tiedolla johtamista ja raportointia on kehitettävä. Kansalaisten ja myös päättäjien on siten nykyistä helpompi seurata sitä, miten asioiden ja lakien valmistelu etenee, ja tunnistaa vaiheita, joissa niihin voi vaikuttaa. Kun ihmiset osallistuvat enemmän, lainvalmisteluun kertyy enemmän tietoa, ja se auttaa parantamaan lainsäädännön laatua.

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?

Tulevaisuudessa maatalouden pitää olla entistä kannattavampaa, luonnon kantokyvyn rajoissa. Siksi ehdotamme, että

1. tuetaan ilmastoa ja luontoa (ekosysteemipalveluita) vahvistavaa tuotantoa esimerkiksi tulosperusteisella tukijärjestelmällä, jossa tuki voi perustua mm. päästövähennykseen, sidottuun hiileen tai muuhun ympäristöhyötyyn;
2. vähennetään riippuvuutta ulkomailta tuoduista ravinteista ja energiasta edistämällä alueellisia kiertotalousmalleja;
3. keskitytään erityisesti proteiinikasvien jalostukseen viljelyvarmojen lajikkeiden saamiseksi sekä
4. panostetaan laadukkaiden vientituotteiden tuottamiseen maatalouden arvonlisän nostamiseksi.

Metsät ovat jatkossakin yksi Suomen talouden tukijaloista – sillä edellytyksellä, että maamme ilmasto- ja luontotoimet tehostuvat ja että metsiä käytetään nykyistä kestävämmin, niiden monet hyödyt huomioiden. Siksi ehdotamme, että:

1. vahvistetaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja vastustuskykyä talousmetsien luonnonhoidon lisäpanostuksilla;
2. hoidetaan nuoria metsiä entistä paremmin;
3. pienennetään harvennushakkuiden intensiteettiä ja pidennetään kiertoaikaa, koska nykyinen hakkuutaso vaarantaa paikoin tulevia puuntuotannon tavoitteita;
4. panostetaan TKI-toimintaan sekä kokeiluihin puun jalostusasteen nostamiseksi, jotta metsäalan arvonlisää saadaan nostettua lisäämättä hakkuita;
5. suojellaan vanhat luonnontilaiset metsät sekä
6. toteutetaan ennallistamisasetus kustannustehokkaasti.

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Lopetetaan raaka-aineita tuhlaava ”kuluta ja heitä pois” -talous! Vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen, jossa materiaalit ja niihin sitoutunut arvo hyödynnetään aina uudelleen. Kiihdyttäisimme siirtymää fossiilisista uusiutuviin energianlähteisiin ja vetytalouteen sekä talouden uudistumista datatalouden avulla. Nämä luovat uusia markkinoita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Valtion TKI-panostukset on suunnattava näille strategisesti tärkeille aloille, ja varmistettava toimintaympäristön vakaus investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Lisäksi on aktiivisesti viestittävä, mihin Suomi pyrkii. Strategisen vision muotoilu ja viestintä ovat itsessään tärkeitä keinoja investointien vauhdittamiseksi. Suomen on päästävä mukaan digivihreän siirtymän investointiaaltoon, sillä muuten työpaikat ja osaajat valuvat muualle.

Ehdotamme, että hallitusohjelmaan tehdään datatalouden laaja-alainen strateginen teemakokonaisuus, kuten ministeriöiden Kasvutyöryhmä esittää raportissaan. Teemakokonaisuuden tavoitteena olisi

1. päivittää jatkuvasti ymmärrystä globaalista digitaalimuutoksesta;
2. yhdistää yhteiskunnan toimijat muutosvoimien aktiiviseen haltuunottoon;
3. varmistaa osaamisen kohdentuminen jatkuvaan muutokseen ja
4. osoittaa kohdealueet yhteiskunnallisille strategisille investoinneille. 

Toteutetaan kestävän kehityksen verouudistus. Kestävä kasvu perustuu innovaatioihin, investointeihin ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Yritykset työllistävät ja uusia yrityksiä perustetaan, kun nämä tekijät ovat kohdallaan, ja strateginen suunta, kuten ilmasto- ja luontotavoitteisiin sitoutuminen, pysyy vakaana. Verouudistuksen avulla voidaan vauhdittaa kasvua ja kestävyyssiirtymää budjettineutraalisti.

Ja: huolehditaan maineestamme. Varmistetaan, että toimivan demokratian mallimaan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion maineelle on jatkossakin katetta. Kun demokratian tila globaalisti heikkenee, voi Suomi näyttäytyä entistä houkuttelevampana investointikohteena, koska täällä vallitsee korkea luottamus instituutioihin ja yrityksiin, mutta myös ihmisten välillä. Tämä edellyttää myös yrityksiltä uudenlaista toimijuutta demokratian vahvistamiseksi.

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Suomen eri alueilla on oltava mahdollista itse tunnistaa yhteistyössä vahvuutensa ja rakentaa yhteistyötä alueiden välillä. Tämä myös monipuolistaisi maan elinkeinorakennetta. Keino tähän on aluekehittämisen ilmiölähtöisen rahoituksen uudelleensuuntaus.

Eri alueiden toimijoiden vaikutus- ja verkostoitumismahdollisuuksia on kehitettävä, jotta elinvoiman toimijaverkoston laajenisi. Tuetaan myös alueiden innovaatio- ja toimialaekosysteemien kehittymistä. Sitoutetaan alueiden toimijat kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Kaikki tämä edellyttää myös uudenlaisen tuloksellisuuden johtamiskäytännöistä sopimista.

Keinot tulee kohdistaa ensisijaisesti

1. Kestävää kasvua tukevan pito- ja vetovoiman vahvistamiseen;
2. työllisyyttä edistävän osaamisen, uudistumiskyvyn ja työvoiman kohtaannon varmistamiseen, sekä
3. asukkaiden ja yhteisöjen osallistumisen mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035 on pidettävä kiinni. Tavoite perustuu tieteeseen, ja siihen ovat sitoutuneet vahvasti niin kansalaiset, kunnat, kaupungit kuin elinkeinoelämäkin. Selkeä, konkreettinen ja ennakoitava polku päästöjen vähentämiseen ja nielujen kasvattamiseen tarjoaa selkänojan suomalaisyritysten investoinneille ja puhtaan viennin kasvattamiselle.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan karkeasti kolmenlaisia ratkaisuja:

1. Tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamista;
2. päästöjä aiheuttavien toimintojen korvaamista vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, sekä
3. maankäyttösektorin nielujen pikaista vahvistamista. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset on koottu Sitran Korjausliike-julkaisuun. Miinuspäästöille tulisi asettaa määrällinen tavoite ja laatia sen tueksi strategia.

Koska ilmastopolitiikan toimintaympäristö on muuttunut rajusti Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vuoksi sekä maankäyttösektori on muuttunut nielusta päästöksi, tulee ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän taustalaskelmat päivittää heti hallituskauden alussa.

Päästöjen nopea vähentäminen edellyttää mm. polttoon perustuvasta lämmöntuotannosta, kuten kivihiilestä ja turpeesta irrottautumista. Polttoon perustumattomia kaukolämpöratkaisuja on olemassa, mutta monet näistä eivät ole vielä teknologisesti kypsiä ja kaupallisesti saatavilla. Suomen tulee edistää puhdasta energiantuotantoa teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti. Ydinvoimalainsäädäntö tulee uudistaa helpottamaan pienreaktoreiden käyttöönottoa.

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suomen tulee viedä käytäntöön YK:n alaisuudessa sovitut Kunming-Montrealin tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja sisällyttää ne läpileikkaavasti tarpeelliseen aineelliseen lainsäädäntöön.

Säädetään luontolaki, koska luontokato vaatii systeemisiä ratkaisuja, eli muutoksia koko tapaamme tuottaa, kuluttaa ja elää. Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa puitteita, joilla vastata luontokatoon systeemisenä ongelmana. Uuden luontolain on oltava ilmastolain kaltainen puitelaki, joka velvoittaa hallinnonaloja ja viranomaisia ja luo johdonmukaiset puitteet luontokadon pysäyttämiseen tähtääville politiikkatoimille.

Otetaan laajasti käyttöön ekosysteemitilinpito, joka tekee luonnon taloudelle ja yhteiskunnalle tarjoamat palvelut ja niiden arvon näkyviksi ja parantaa merkittävästi päätöksenteon tietopohjaa. Tällä hetkellä monet luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten veden puhdistus, ovat päätöksenteossa varsin näkymättömiä, eikä niille määritellä taloudellista arvoa. Se johtaa suomalaisten hyvinvoinnin ja talouden kannalta lyhytnäköisiin päätöksiin.

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

Ehdotamme keskeisiksi EU-vaikuttamistyön kohteiksi EU:n datastrategian toimeenpanoa sekä tekoälyn hyödyntämisen mahdollistamista. Suomen on tuotava yhä vahvemmin eurooppalaisia arvoja digitaalisia ympäristöjä koskevaan EU-lainsäädäntöön ja uuden teknologian kehittämisen periaatteiksi. Tähän tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin entistä parempaa yhteistyötä EU-vaikuttamisessa.

Yksi esimerkki käynnistä olevista tärkeistä datalainsäädännöistä on Euroopan terveysdata-avaruus (EHDS), joka tulee määrittelemään kuinka terveysdataa voidaan EU:n sisämarkkinoilla hyödyntää tutkimukseen, innovointiin ja päätöksentekoon. Suomen etu on vaikuttaa lakiesityksen nopeaan käsittelyyn EU:n neuvostossa niin, että lainsäädäntö olisi voimassa ennen seuraavia EU:n parlamenttivaaleja.

Tarvitsemme Suomelle mallin EU-hankkeiden kansalliselle vastinrahoitukselle sekä yrityksille ja tutkimuslaitoksille resursseja EU-hankevalmisteluun ja -yhteistyöhön. Tavoitteena on oltava se, että EU:sta kotiutettu datatalouden TKI-rahoitus kolminkertaistuu vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Tarvitsemme myös kansalaisten vahvempaa osallistumista EU-tason politiikkaan ja valmisteluun niin vaaleissa kuin vaalien välillä. Keskeinen keino tähän on lainsäädäntöprosessien kehittäminen niin, että ne ovat nykyistä avoimempia ja helpommin seurattavia. Prosesseihin liittyvien valtiontalouden tunnuslukujen, käytetyn työmäärän ja kansalaisten osallistumisaktiivisuuden tulisi olla läpinäkyvästi mitattavissa, jotta rahoituksen ja päätöksien vaikuttavuuden voisi luotettavasti ja avoimesti nähdä.  

Kansalaiset tarvitaan mukaan määrittämään Suomen painopisteitä ja keskeisiä tavoitteita niin EU- kuin Nato-vaikuttamisessakin. Ehdotamme kansalaisten ottamista yhteiseen keskusteluun aiheesta. Tämä toimisi kansainvälisenä demokratiaesimerkkinä tilanteessa, jossa demokratia heikkenee maailmanlaajuisesti.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Jatkamme tulevaisuuteen katsovien toimenpiteiden toteuttamista ja arviointia. Tarvitsemme demokratian kehittämiseen ja sen vahvuuksien säilyttämiseen pitkäjänteistä, systemaattista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Sen vuoksi ehdotamme, että laaditaan erillinen toimenpideohjelma valtioneuvoston marraskuussa 2022 hyväksymän, suomalaista demokratiapolitiikkaa 2020-luvulla koskevan periaatepäätöksen pohjalta.

Oikeusvaltion vahvistaminen ja turvaaminen edellyttää toimivaa demokraattista infrastruktuuria, joka tarkoittaa paitsi toimivia ja turvallisia vaaleja, myös muun muassa monipuolisia ja kansalaisille mielekkäitä osallistumismahdollisuuksia vaalien välillä, demokratiakasvatusta, hallinnon avoimuutta, moniäänistä mediaa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Toimiva infrastruktuuri osaltaan suojelee niin sisäisiltä kuin ulkoisilta uhkilta sekä tukee suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Ihmisten luottamus toisiinsa sekä päätöksentekoon paranee, kun heille tarjotaan uusia, innostavia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen.

23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?

Kaikilla kansanedustajilla on oltava mahdollisuus osallistua lainsäädäntöprosessin valmisteluun jo alkuvaiheessa. Tämä edistäisi hallituksen tukemista sen ulkopuolelta. Osallistuminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Suomeen juuri tuotavan Polis-keskustelualustan avulla luomalla keskustelu, johon osallistuisi kansanedustajien, kansalaisten ja valmistelijoiden lisäksi myös kaikki keskeiset sidosryhmät. Tämän kaltainen keskustelu rikastaisi lainsäädäntöprosessia tiedollisesti sekä mahdollistaisi myös laajempien näkökulmien huomioon ottamisen siinä vaiheessa, kun se on vaikuttavinta. Keskustelu ei poistaisi hallituksen valtaa poliittiseen linjanvetoon vaan päinvastoin vahvistaisi sitä, koska päätöksiä voitaisiin tehdä paremman ja kattavamman tiedon pohjalta. Tämä vahvistaisi eduskunnan roolia päätöksenteon keskeisimpänä tahona.