Petteri Taalas: Onko ilmastonmuutoksesta haittaa vai hyötyä Suomelle?

Ilmastonmuutos on kuluneiden kahden vuoden aikana siirtynyt ilmakehäasiantuntijoiden agendalta maailman johtavien poliitikkojen ja talousvaikuttajien päivittäisagendalle. Ilmastonmuutoksen todellisuus sekä sen odotettavissa olevat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset on tiedostettu ennennäkemättömällä tavalla.

Ilmastonmuutos on nostettu keskeiseksi teemaksi muun muassa Ban-Ki Moonin, Bill Clintonin, Tony Blairin, Arnold Schwarzeneggerin ja Angela Merkelin toimesta. Hallitusten Välinen Ilmastopaneeli (IPCC) ja Al Gore jakoivat vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon.

Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot voimakkaassa kasvussa  

Säästä aiheutuvien luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kymmenkertaistuneet viime vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen, yhteiskuntien sääherkkyden kasvun ja ilmastollisesti epäsuotuisten alueiden asuttamisen myötä. Absoluuttiset tappiot ovat suurimpia hyvinvointimaissa, mutta BKT-suhteutetut taas kehitysmaissa. Maailmanpankki on arvioinut, että kehitysmaiden BKT:sta menetetään 13 % sään aiheuttamien luonnonkatastrofien vuoksi. Esimerkiksi USA:n taloudesta ¾ on sääherkkää.    

Ilmastonmuutos on merkittävä taloudellinen riski  

Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicolas Stern julkaisi lokakuussa 2006 ilmastonmuutoksen talousvaikututuksia käsittelevän raportin, joka konkretisoi ilmastonmuutoksen taloudellisia ulottuvuuksia. Vuonna 2007 ilmestyneessä IPCC-raportissa käsitellään samaa aihepiiriä. Em. raporttien mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on maailman talouden kannalta moninkertaisesti edullisempaa kuin sen haittavaikusten hinta. Esimerkiksi kasvihuonekaasujen päästöjen pudottaminen tasolle, jolla ilmastonmuutos voidaan pysäyttää 2-3 asteen globaaliin lämpenemiseen on arvioitu maksavan 0,13 % maailman BKT:sta vuositalolla vuoteen 2030 mennessä. Jos päästöjä ei rajoiteta, hinnan arvioidaan oleva jopa monikymmenkertaisen. Stern puhuu raportissaan ilmastolaman uhkasta. Useat maailman suuryritykset, kuten johtavat öljy-yhtiöt ovat tiedostaneet riskit, ja ovat kääntyneet ilmastonmuutoksen torjumisen kannattajiksi.    

Suomessa odotettavat muutokset  

Suomen keskimääräisen sään muutoksista on tehty arvioita ilmastomallilaskelmien avulla. Pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa ilmastonmuutos on noin kaksi kertaa muuta maailmaa voimakkaampaa johtuen pohjoisen napa-alueen lumi- ja jääpeitteen kutistumisesta ja sen vaikutuksista säteilylämmitykseen.  

Vuoteen 2080 mennessä odotetaan Suomessa 2-7 asteen lämpenemistä ja sademäärien kasvua 10-40 % vuosikeskiarvoissa. Vaihteluväli johtuu erilaisista päästöskenaarioista. Voimakkaiden päästörajoitusten tilanteessa muutokset edustavat edellä esitettyjä pienempiä numeroita, ja nykymenon jatkuminen tuottaisi haarukan yläpään muutokset. Muutosten odotetaan olevan tätä suurempia talvikaudella, ja taas kesäkaudella vähäisempiä.  

Useat sään aiheuttamat taloudelliset tappiot aiheutuvat sään ääri-ilmiöistä. Näiden esiintyvyyden muutoksia ei toistaiseksi ole kyetty arvioimaan riittävässä määrin johtuen riittävän tehokkaiden supertietokoneiden puutteesta. Ilmatieteen laitos tekee tulevan ilmaston tutkimusta yhdessä Saksan Max-Planck-Instituutin kanssa. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa sään äärevyyden muutokset.  

Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyy useita riskitekijöitä, kuten ikiroudassa olleista soista tapahtuva metaanin vapautuminen, sademetsien häviämismekanismin käynnistyminen, muutokset merivirroissa ja muutokset merien kyvyssä sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Nämä voisivat johtaa tähänastista voimakkaampien muutosten tilanteeseen ja ennalta odottamattomiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.    

Suorat ja epäsuorat vaikutukset Suomeen  

Lievästä ilmastonmuutoksesta saattaa olla jopa hyötyä Suomelle. Seuraavien muutosten odotetaan koskettavan Suomea suoranaisesti:

• Maatalouden kasvukausi tulee pitenemään entisestään ja uusien lajien viljely tullee mahdolliseksi.  
• Myös metsien kasvun odotetaan kiihtyvän, ja lehtipuille tarjoutuu entistä otollisemmat olosuhteet. Toisaalta myös metsien tuholaisten odotetaan työntyvän entistä pohjoisemmaksi, ja metsien korjuuolosuhteiden vaikeutuvan.  
• Sademäärien kasvu on eduksi vesivoiman tuotannolle.  
• Lämmitysenergian tarve vähenee.  
• Pohjoisen napa-alueen jään sulaminen tullee avaamaan entistä lyhyemmän meriväylän Euroopan ja Aasian välille osaksi vuotta.  
• Toisaalta turismielinkeino ja nykyinen luonto voivat kärsiä. Tällä vuosisadalla Etelä-Suomeen saataneen Pohjois-Saksaa vastaava ilmasto, ja Lappiin eteläsuomalainen vastaavasti. 
• Rakennusten ja liikenneinfrastruktuurin mitoituksia joudutaan muuttamaan kestämään entistä suurempia ympärivuotisia vesikuormia. Lumen puute voi johtaa ongelmiin pakkasjaksoina; routa voi tunkeutua nykyistä syvemmälle.

Toisaalta Suomen pieni ja vientivetoinen kansantalous on erittäin herkkä maailmanlaajuisille häiriöille. Ilmastonmuutokseen sisältyy useita häiriöriskejä: 

• Juoma- ja kasteluveden väheneminen suuressa osassa maailmaa tulee tuottamaan suuria ongelmia maataloudelle, ravinnon saatavuudelle ja voi johtaa jopa sotiin. Potentiaalisia kärsijöitä ovat Välimeren alue, Keski-Eurooppa, Intia, Kiina, Australia, eteläinen Afrikka, Brasilia, USA ja Meksiko.  
• IPCC arvioi, että maailmassa on jopa 750 miljoonaa potentiaalista ilmastopakolaista   Kuivuminen ja helleaallot pahentavat metsä- ja maastopaloja.  
• Suhteellisen pienetkin muutokset keskilämpötiloissa voivat johtaa vakaviin ongelmiin. Esimerkiksi kesä 2003 oli Keski-Euroopassa 2,3 astetta normaalia lämpimämpi johtaen 37 000 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan ja yli miljardin euron sadonmenetyksiin. Vuonna 2040 tällaisten kesien odotetaan olevan normaaleja, ja 2060 normaalia viileämpiä.  
• Voimakkaimpien trooppisten myrskyjen määrän odotetaan kasvavan.  
• Tulvat ja merenpinnan nousu uhkaavat useita suurkaupunkeja ja alueita.  
• IPCC:n mukaan maailman kasvi- ja eläinlajeista jopa kolmannesta uhkaa häviäminen tällä vuosisadalla ilmastonmuutoksen vuoksi.  

On varsin todennäköistä, että ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset haittavaikutukset Suomelle ylittävät Suomessa odotettavissa olevat myönteiset vaikutukset. Tosin aiheesta ei vielä ole tehty riittävää selvitystä. Myöskään sään ääri-ilmiöiden muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomeen ei ole kyetty tähän mennessä arvioimaan.

Voiko tilanteesta hyötyä?  

Maailmanlaajuisesti olemme siirtymässä aikaan, jossa fossiiliset polttoainevarat ovat vähenemässä ja öljyn osalta jopa loppumassa. Toisaalta on erittäin todennäköistä, että kasvihuonekaasujen päästöjä tullaan rajoittamaan voimakkaasti myös EU:n ulkopuolella. Tarve energiaa säästävälle teknologialle, uusille energian tuotantomuodoille ja päästöjä vähentäville ratkaisuille on jatkuvasti kasvussa. Hyviä esimerkkejä menestystarinoista alalla ovat esimerkiksi Tanskan tuulivoimateollisuus tai Ruotsin maalämpöteknologia. Molemmissa tapauksissa menestystä on tuettu oman maan panostuksilla alalle.  

Suomi on menestynyt uuden teknologian aloilla erinomaisesti viime vuosikymmeninä. Suomen vahvuuksia on voimakas teknologiaosaaminen sekä ketteryys/nopea uusiutumiskyky. On täysin mahdollista, että ilmastonmuutoksen myötä voidaan synnyttää uusia suomalaisia menestystarinoita vaikkapa Koneen, Vaisalan ja Nokian tyyliin. Näin voitaisiin edistää maailmanlaajuista hyvää sekä saada hyötyjäkin Suomeen.

Petteri Taalas
Maailman Ilmatieteen Järjestö / Ilmatieteen laitos