Planetaarinen hyvinvointi kuuluu kaikille tunteville olennoille

Ihmistä ja eläimiä yhdistää paljon useampi asia kuin erottaa. Kaikilla nisäkkäillä, linnuilla ja uusimman tutkimustiedon valossa myös kaloilla, äyriäisillä, sammakkoeläimillä ja matelijoilla on kyky tuntea kipua. Useiden nisäkäslajien tiedetään tuntevan samantyyppisiä tunteita kuin ihmisenkin: iloa, surua, yllättyneisyyttä, ärtymystä, hämmennystä.

Ihmisen perimä, keho ja aivot noudattavat eläinmaailman yleisiä toimintaperiaatteita, ja eroissa eläimiin on kyse lähinnä aste-eroista.

Historian saatossa tietoista eroa ihmisen ja eläinten välille on pyritty tekemään kulttuurisissa, uskonnollisissa ja jopa tieteellisissä kysymyksissä. Samalla ihmistä on nostettu jalustalle ja oikeutettu muille tunteville olennoille aiheuttamaamme kärsimystä. Kuitenkin eläinten kogntioita ja hyvinvointia koskeva, jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto edellyttää, että avaamme ihmissilmämme ja näemme samanlaisuuden. Me olemme tuntevia olentoja yhtä kaikki.

Miksi eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia?

”Koska luonnon kiertokulkuun kuuluu kärsimys ja kuolema, on kärsimys luonnollinen osa myös ihmisen hoivassa olevien eläinten elämää.” Näin kuulee toisinaan perusteltavan sitä, miksi esimerkiksi kivun ja kärsimyksen aiheuttaminen eläintuotannossa tai lemmikkieläinten jalostuksen seurauksena sallitaan. Ihminen omistaa kotieläimensä ja on vastuussa niiden hyvinvoinnista.

Kotieläinten kärsimystä ei voi oikeuttaa sillä, että eläimet joskus luonnossakin kärsivät. Tuotanto-, lemmikki- ja koe-eläimet ovat ihmisen vastuulla ja armoilla. Siksi meidän kuuluu tehdä kaikki voitava eläimille aiheutuvien hyvinvointihaittojen estämiseksi.

Olemme vastuussa myös kohtaamiemme luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnista parhaan osaamisemme mukaan. Riistakolarista on ilmoitettava viranomaisille, jotta mahdollisesti loukkaantunut eläin löydetään. Jos eläin on loukkaantunut niin, ettei realistista toivoa paranemisesta ole ja kärsimys on väistämätöntä, eläin pyritään lopettamaan mahdollisimman nopealla ja kivuttomalla menetelmällä.

Sopeutuvatko luonnonvaraiset eläimet ilmastonmuutokseen?

Suurimmat maapalloa piinaavat viheliäiset ongelmat ovat yhteisiä niin ihmis- kuin muulle eläinkunnalle. Ilmastonmuutos hankaloittaa luonnonvaraisten eläinten sopeutumista ja uhkaa monien lajien olemassaoloa. Näkyvät ja tunnetut eläimet, kuten jääkarhu ja saimaannorppa ovat pulassa lämpenevän ilmaston vuoksi, mutta niin myös lukemattomat vähemmän tunnetut lajit.

Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen kanssa luonnonvaraisten eläinten elämään vaikuttavat luontokato ja sitä kiihdyttävät saasteet, taudit ja vieraslajit. Jotkin luonnonvaraiset eläinlajit sopeutuvat lämpenevään ilmastoon, jotkin voivat jopa hyötyä siitä hetken aikaa toisten lajien kustannuksella.

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta

Mikrobilääkkeet pelastavat joka päivä lukuisia ihmis- ja eläinhenkiä. Mikrobilääkkeiden liiallisen ja varomattoman käytön seurauksena kehittyvä resistenssi tappaa maailmassa vuosittain miljoonia ihmisiä, enemmän kuin esimerkiksi HIV tai malaria. Mikrobilääkkeiden käytön ja mikrobilääkeresistenssin vähentämisellä tavoitellaan ensisijaisesti ihmisen hyvinvointia.

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin yksi keino vähentää näiden lääkkeiden käyttötarvetta ja siten pienentää resistenssiä. Eläimille annettavien mikrobilääkkeiden käyttöä seurataan ja tilastoidaan tulevaisuudessa Euroopan unionissa eläinlajikohtaisesti ja entistä tarkemmin.

Ostopäätöksillä on hyvinvointivaikutus

Säädökset asettavat kotieläinten pidolle vähimmäisvaatimukset, mutta eivät takaa eläimille hyvää elämänlaatua, vaikka vuoden 2024 alusta Suomeen saadaankin pitkään valmisteltu uusi eläinten hyvinvointilaki. Osa kansalaisista on valmis maksamaan ruokaostoksilla hieman enemmän siitä, että liha, maito tai kananmunat ovat peräisin valvotusti hyvinvoivista elämistä.

Euroopassa on useita hyvinvointimerkkijärjestelmiä, joissa riippumaton taho tarkastaa eläintilalla säännöllisesti eläinten voinnin ja olosuhteet. Merkin ehdoissa eläimille vaaditaan yleensä lakisääteisiä vaatimuksia enemmän tilaa, ulospääsyä ja virikkeitä.

Hyvinvointimerkki on pian myös suomalaisten kuluttajien valittavissa. Suomalaisjärjestelmässä eläintilalle tehdään eurooppalaisten hyvinvointitutkijoiden kehittämä Welfare Quality -arviointikäynti, jossa arvioidaan esimerkiksi eläimen lepopaikan mukavuus, liikkumisen
helppous, vammattomuus sekä käyttäytyminen ihmistä ja lajitovereita kohtaan.

Luontokato uhkaa myös eläinten hyvinvointia

Luontokadon hillitseminen edistää samalla eläinten hyvinvointia säilyttämällä tai parantamalla luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjä. Luontosaavutusena voi esimerkiksi pitää uhanalaisen lajin runsastumista ja poistamista uhanalaisten listalta. Luonnon monimuotoisuuden mittaaminen edellyttää tieteeseen perustuvaa, pitkäjänteistä, jatkuvaa ja lailla säädeltyä luonnonvaraisten eläinlajien ja populaatioiden runsauden ja geneettisen monimuotoisuuden seurantaa.

Planetaarisen hyvinvoinnin vaalimisessa Suomen onnistumisen mittareina voidaan pitää sitä, kuinka hyvin pysymme luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteissa. Mikrobilääkkeiden tuotantoeläinkäytön vähäisyydessä olemme maailman kärjessä, ja hyvästä tilanteesta kannattaa pitää kiinni.

Luontosaavutuksia ja eläinten hyvinvoinnin edistymistä voidaan mitata esimerkiksi nautojen, lampaiden ja hevosten laiduntamien perinnebiotooppien pinta-aloina, ja suunnata tiedon perusteella maataloustukia perinnebiotooppilaidunalojen kasvuun. Luonnonvaraisten eläinten elinolosuhteita ja hyvinvointia voidaan edistää ehkäisemällä elinympäristöjen pirstaloitumista pieniksi, toisistaan irrallisiksi saarekkeiksi, joiden välillä yksilöt ja geenit eivät riittävästi vaihdu.

Politiikka on ratkaisevassa roolissa eläinten hyvinvoinnin edistämisessä

Eläinten hyvinvointi on Euroopan unionille tärkeää perustamissopimuksen,Vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian kautta. Vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa eläimet tunnustetaan tunteviksi olennoiksi, mikä on otettava huomioon EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Mutta kuinka konkretisoida tämä niin, että ihmisen taloudellinen tai muu intressi ei aja eläinten edun edelle, on edelleen iso kysymys.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituksen suunnan seuraaminen ja menneen rahoituskauden eläinten hyvinvointivaikutusten arviointi auttavat osaltaan arvioimaan, miten onnistuneesti EU sopimuksiaan ja strategioitaan noudattaa.

Eläimen etu ja hyvinvointi ovat olennainen osa kestävää kehitystä, mutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa eläinyksilöiden kokemuksia ei huomioida. YK:n tavoitteissa pyritään eläinten laji- ja elinympäristötason suojeluun ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitoon.

Yhteisen terveyden näkökulma on myös alun perin ihmislähtöinen: muita eläimiä arvotetaan ensisijaisesti ihmisen terveyden tekijöinä. Eläinyksilöiden edun, hyvinvoinnin ja eläimen itseisarvon sisällyttäminen kestävän kehityksen ohjelmiin ja poliittisiin päätöksiin auttaisi edistämään yhteistä terveyttä ja hyvinvointia kaikkien lajien osalta planetaarisesti.

Miksi edistää eläinten hyvinvointia osana planetaarista terveyttä?

Eläinten hyvinvoinnin merkitystä voi pohtia myös omaan napaan tuijottamisen kautta. Paljon eläinperäisiä tuotteita kuluttava ihminen hyötyy itse terveydellisesti eläinperäisen ruoan syönnin vähentämisestä.

Ne vähemmät eläinperäiset tuotteet, joita käytämme, pitää tuottaa entistä vastuullisemmin ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Maankäytössä on arvioitava vaikutukset luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnille.

Meidän pitää yksinkertaisesti huomioida eläimet paremmin, niin itsemme, ympäristön kuin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Satu Raussi (FT) on johtava asiantuntija ja Tiina Kauppinen (FT) erityisasiantuntija Eläinten hyvinvointikeskuksessa (EHK).

Artikkeli on alunperin julkaistu Sitran muistiossa Tavoitteena planetaarinen terveys – Ratkaisuja ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.