Pohjoismaiset kiertotalousratkaisut ratkovat luontokatoa

Ensimmäistä kertaa historiassa maailman mailla on yhteiset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan kääntämiseksi kohti elpymistä. Hetki on tärkeä, sillä olemme ihmiskunnan aiheuttaman kuudennen sukupuuttoaallon partaalla. Maailmanlaajuisten Kunming-Montrealin luontotavoitteiden ansiosta voimme kuitenkin keskittää katseen ratkaisuihin. Hyvä uutinen on, että toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita liiketoimintaratkaisuja on jo runsaasti.

90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä johtuu luonnonvarojen käyttöönotosta ja jalostuksesta. Siksi monet tehokkaimmista ratkaisuista liittyvätkin uusiin tapoihin tuottaa, kuluttaa ja hallita materiaaleja kiertotaloudessa. Suomi, Alankomaat, Belgia ja Itävalta ovat jo asettaneet tavoitteita kansallisten luonnonvarojen käytön rajoittamiseksi tai vähentämiseksi. Nämä ylätason tavoitteet ovat kriittisiä maailman luonnon kannalta

Kuitenkin erityisen tärkeitä ovat tietyt alat – ja siten myös tietyt kiertotalousratkaisut. Sitran Tackling root causes -selvitys osoittaa, että kiertotalouteen siirtyminen neljällä maailmantalouden avainsektorilla mahdollistaa globaalin luontokadon pysäyttämisen ja luonnon monimuotoisuuden kääntämisen elpymisuralle jo vuoteen 2035 mennessä. Näihin neljään sektoriin keskittyi myös Sitran ja FIBSin Science-based targets for nature -pilottihanke, jossa yritykset kävivät läpi toimitusketjunsa, priorisoivat merkittävimmät vaikuttamisen paikat ja selvittivät, miten kiertoratkaisuilla voitaisiin saavuttaa asetetut luontotavoitteet.

Tutustutaan seuraavaksi näihin neljään alaan ja johtaviin pohjoismaisiin kiertotalousratkaisuihin, jotka sekä tuovat uutta arvoa yrityksille että auttavat torjumaan luontokatoa.

Ruoka ja maatalous

Ruoka- ja maataloussektori on keskeisessä asemassa luontokadon, ilmastonmuutoksen ja saastumisen muodostaman kolmoiskriisin ratkaisemisessa. Sitran selvityksessä vuoden 2050 skenaariossa ruoka- ja maataloussektorin kiertotaloussiirtymä mahdollistaisi nopeimmat parannukset luonnon tilaan, pystyisi yksinään pysäyttämään maailman laajuisen luontokadon ja vähentäisi maatalouden metaanipäästöjä 90 prosentilla ja typpilannoitteita 30 prosentilla. Tuloksena olisi kestävämpi ja vähemmän saastuttava ruokajärjestelmä, jossa luonnolla olisi tilaa kukoistaa. Hyötyjen lisäksi myös ratkaisuvalikoima on laaja. Sektorin kiertotalousratkaisut tuottavat enemmän arvoa alihyödynnetyistä resursseista ja jo olemassa olevista tuotteista, edistävät uudistavaa viljelyä ja nojaavat resurssien kulutusta pienentävään tuotesuunnitteluun.

Maan- ja resurssien käyttöä vähentävä tuotesuunnittelu on ratkaisevan tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta. Erityisesti EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden – nautakarja, kaakao, kahvi, luonnonkumi, palmuöljy, kumi, soija ja puutavara – osalta, sillä niiden tuotanto aiheuttaa valta osan maailmanlaajuisesta luontokadosta. Pelkästään enenevässä määrin vaihtoehtoisiin proteiineihin siirtyminen vapauttaisi Intian pinta-alaa suuremman alueen maata ja mahdollistaisi 47 prosenttia luonnon monimuotoisuuden elpymisestä Sitran 2050 kiertotalousskenaariossa. Näin merkittävät vaikutukset ovat mahdollisia, koska nykyään jopa 39 prosenttia asumiskelpoisesta maasta käytetään liha- ja maitokarjan kasvatukseen. Monet pohjoismaiset yritykset tarjoavat tuotteita, joiden tuotanto vaatii vähemmän maata ja resursseja ja jotka hyödyntävät paikallisia raaka-aineita, joiden tuotanto ei aiheuta metsäkatoa.

“

Sitran selvityksen mukaan 20 % luonnon monimuotoisuuden elpymisestä vuoteen 2050 mennessä tulee ruokahävikin ja -jätteen torjunnasta (kiertotalousskenaario).

Nykyisistä elintarviketuotteista voidaan saada enemmän arvoa tuotesuunnittelulla, joka minimoi syntyvän jätteen ja välttää kierrätystä, jossa arvo laskee. Sitran vuoden 2050 kiertotalousskenaariossa 20 prosenttia luonnon monimuotoisuuden elpymisestä tulee ruokahävikin ja -jätteen torjunnasta. Pohjoismaat tarjoavat tähän monipuolisia ratkaisuja: Axfoundation tekee yhteistyötä kaurajuomien tuottajien kanssa kauran puristusjätteen hyödyntämiseksi uusilla tavoilla. Tällä hetkellä puristusjätettä käytetään enimmäkseen rehuna, lannoitteena tai biokaasun raaka-aineena. Volare taas jalostaa teollisuuden sivuvirroista kaikkea lemmikkieläinten ruoasta öljyihin, joilla voidaan korvata kookos- ja palmuöljyä. Myös supermarketit pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä, kuten grönlantilainen Brugseni ja suomalainen K-ryhmä, joka valmistaa ylijäämä kasviksista keittoja ja mehua. Whywasten ohjelmistopalveluratkaisun avulla vähittäiskauppiaat voivat vähentää ruokahävikkiä entisestään, ja samalla vähentää päivämäärien tarkistamiseen kuluvaa aikaa sekä lisätä tuottoja alennustuotteista.

Aliarvostettujen kalojen hyödyntäminen. Suomessa luonnonkalan osuus markkinoista on Ylen mukaan vain kahdeksan prosenttia, ja erityisesti siikaa käytetään liian vähän. Samaan aikaan kaksi kolmasosaa Suomessa kulutetusta kalasta on tuontikalaa. Hyödyntämällä paremmin alihyödynnettyä pohjoismaista siikaa on mahdollista samanaikaisesti vähentää maailmanlaajuista liikakalastusta ja rajoittaa siikakantoja. Tämän niin kutsutun biomanipulaation avulla voitaisiin parantaa veden laatua ja vesiekosysteemin terveyttä. Kalastamisen lisäämisen lisäksi pohjoismaisesta kalasta on mahdollista valmistaa korkeamman lisäarvon tuotteita. Hailian – joka on kehittänyt silakkapohjaisen vaihtoehdon tonnikalalle, jauhelihalle tai broilerisuikaleille – mukaan suurin osa Suomen silakkasaaliista päätyy rehuksi ja vain kolme prosenttia lautasillemme. Järki särki on toinen tuote, joka on taitavalla suunnittelulla ja viestinnällä tehnyt vähälle huomiolle jääneestä särjestä ensiluokkaisen vaihtoehdon lautaselle. Samalla yritys on haastanut käsityksemme siitä, mitä haluamme syödä, samaan tapaan kuin taitava norjalainen markkinointikampanja aikoinaan teki lohesta nykyaikaisen sushin pääraaka-aineen.

“

Ruoka- ja maataloussektori voisi yksinään pysäyttää luontokadon.

Uusia raaka-aineita merestä. Muitakin vesiluonnonvaroja kuin kaloja kehitetään elintarvikkeiksi ja moniin muihin käyttötarkoituksiin. Yksi nouseva tutkimusala ovat levät, joilla on monipuolisia ominaisuuksia ja joiden hyödyntäminen voi auttaa lievittämään maankäyttöpaineita. Ruotsissa muotoilu- ja innovaatiostudio Interesting Times Gang ja levätuottaja Nordic Seafarm ovat tehneet yhteistyötä kehittääkseen pohjoismaisesta levästä biohajoavaa muovia – ala, jolla myös suomalainen Neste työskentelee. Islannissa Resea Energy kehittää biopolttoaineita merilevästä ja CircleFeed metaania vähentävää karjanrehun lisäainetta, joka perustuu rusko- ja punalevään. Färsaarelainen TARI valmistaa herkkupaloja merilevästä ja toivoo voivansa jonain päivänä valmistaa myös terveysvaikutteisia lisäravinteita. Tanska on myös osoittanut, että jokainen voi olla merenelävien kasvattaja. Jo yli 1 000 ihmistä kasvattaa harrastuksena simpukoita, ostereita ja levää ”merilohkoilla”.

Uudistava viljely. Pelloilla ja metsissä sovellettavat uudistava periaatteet mahdollistavat Sitran kiertotalousskenaariossa 10% luonnon monimuotoisuuden elpymisestä. Vaikka resurssien käytön vähentäminen onkin ratkaisevan tärkeää, myös esimerkiksi maataloudessa käytetyt viljelykäytännöt, kuten viljelykierto ja maan muokkaamatta jättäminen, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia luonnolle. Islantilainen Melta tarjoaa kierrätyspalveluita ja tuottaa orgaanista lannoitetta biojätteestä. Samalla yritys tuottaa luontohyötyjä sulkemalla paikallisia raaka-ainekiertoja ja parantamalla maaperän terveyttä. Kaksi viljelijöiden usein kohtaamaa haastetta uudistavaa viljelyyn siirryttäessä ovat resurssien ja osaamisen puute. Tanskalainen Agreena vastaa näihin haasteisiin tukemalla viljelijöitä CO₂-sertifikaatin avulla. Samanaikaisesti pohjoismaiset yritykset luovat kysyntää uudistuvalle tuotannolle arvoketjutavoitteiden avulla. Esimerkiksi suomalainen viini- ja alkoholijuomabrändi Anora on sitoutunut hankkimaan 30 prosenttia ohrasta uudistavilta viljelijöiltä vuoteen 2030 mennessä. Baltic Sea Action Group taas on edelläkävijä kouluttamalla maanviljelijöitä uudistavasta viljelystä esimerkiksi verkkokurssin avulla.

Metsäsektori

Metsiin kohdistuu enenevässä määrin paineita, kun yhteiskunnat pyrkivät luopumaan fossiilisista polttoaineista ja lisäämään hiilensidontaa. Samaan aikaan metsät turvaavat valtaosan maalla olevasta luonnon monimuotoisuudesta: FAO:n mukaan 75 prosenttia lintu- ja 68 prosenttia nisäkäslajeista. Sitran selvityksen mukaan kiertotaloustoimilla voitaisiin säästää 280 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsiä vuoteen 2050 mennessä globaalisti – yli kaksi kertaa Pohjoismaiden kokoinen maa, Grönlantia lukuun ottamatta. Suomessa ja Ruotsissa noin 70 prosenttia maa-alasta on metsän peitossa. Koska metsäsektori on riippuvainen rikkaasta luonnosta, on pohjoismaissa syntymässä uudistavia metsätalouden ratkaisuja, jotka vapauttavat enemmän arvoa sekä puusta että metsistä ekosysteemeinä.

“

Uudistava tuotanto voi vahvistaa maaperän terveyttä, hiilivarastoja ja luonnon monimuotoisuutta.

Enemmän arvoa uudistavan metsätalouden avulla. Metsien hoitokäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa: niiden kautta voidaan joko kiihdyttää tai hillitä luontokatoa. Vaikka uudistava tuotanto on uusi käsite pohjoismaisessa metsätaloudessa (ks. esim. Metsä Group), sillä on potentiaalia vahvistaa maaperän terveyttä, hiilivarastoja ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi uudistava metsätalous voi lisätä metsätalouden resilienssiä parantamalla ravinteiden pidättymistä ja muita ekosysteemipalveluja metsissä. Tällöin metsän kasvun ylläpitämiseen tarvitaan vähemmän ulkoisia panoksia. Lisäksi lehtipuita lisäämällä voidaan vähentää myrskytuhojen ja tuholaisten riskiä. Suomalainen Arvometsä on pureutunut jatkuvapeitteisen metsätalouden mahdollisuuksiin, ja ruotsalainen Plockhugget tukee jatkuvapeitteisen metsätalouden käytäntöjä sertifikaatillaan. Uudenlainen metsätalous voi myös mahdollistaa monipuolisemmat ja tasaisemmat tulot, kun tuotanto jakautuu sekä eri-ikäisille puille että muille vuosittain satoa tuottaville kasvilajeille.

Palvelupohjaisia liiketoimintamalleja voidaan hyödyntää myös puupohjaisiin tuotteisiin. Metsiin kohdistuva paine vähenee, kun puu pysyy käytössä pidempään. Esimerkiksi Encore tarjoaa puisia kuormauslavoja maksullisen käyttöjärjestelmän ja korjauspalvelun avulla, kun taas tanskalainen NORNORM tarjoaa huonekaluja palveluna. Parmaco taas tarjoaa jopa kokonaisia rakennuksia palveluna, jolloin samaa rakennusta voidaan käyttää yhä uudelleen eri tarpeisiin. Etuina ovat muun muassa tarpeettoman rakentamisen ja käyttämättömien rakennuksien, jotka lisäävät lämmitys- ja ylläpitokustannuksia, väheneminen. Tuote palveluna -malleja voidaan soveltaa innovatiivisillakin tavoilla. Harva yritys on osoittanut tämän paremmin kuin Vuokrapuu, joka tarjoaa joulukuusia palveluna.

Kuidut ja tekstiilit

YK:n mukaan muotiteollisuuden osuus maailman teollisuuden jätevesistä on tällä hetkellä lähes 20 prosenttia ja globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä 8 prosenttia. Samanaikaisesti World Counts arvioi, että puuvillamonokulttuurit kuluttavat 16 prosenttia hyönteismyrkkyistä. Kiertotalouden mukaisen suunnittelun, korjaamisen, vuokraamisen, jälleenmyynnin ja vaatteiden kierrättämisen avulla puuvillan viljelyyn tarvittavan maa-alan kysyntää voitaisiin vähentää 40 prosenttia Sitran kiertotalousskenaariossa. Tämä vastaa kooltaan Iso-Britanniaa. Tulevaisuuden kuidut voivat olla peräisin myös uusista materiaaleista, jotka eivät kilpaile nykyisen maankäytön kanssa. Esimerkiksi Fluff Stuff luo tekstiilitäytteitä suomalaisilla ennallistetuilla soilla viljellystä osmankäämistä.

Tuotteiden pidempi käyttöikä on yksi tärkeimmistä kiertotalouden mahdollisuuksista. Tekstiilialalla voidaan panostaa tekstiilien kestävyyteen ja korjattavuuteen. Suomalaiset yritykset FabPatch ja Menddie tekevät korjaamisesta helpompaa kuluttajille vaatelaastareiden ja vaatteiden korjausta ja huoltoa tarjoavan verkkopalvelun avulla. Lastenvaatemerkki Reima on tehnyt yhteistyötä Menddien kanssa lisätäkseen korjauspalvelut asiakkaiden saataville sekä käytettyjen premium-vaatteiden verkkokaupan Emmyn kanssa.

Jakamiseen ja vuokraamiseen perustuvat ratkaisut ovat myös tärkeitä sen varmistamiseksi, että vaatteet – käyttöiästä viis – eivät jää käyttämättöminä kaappeihin. Tuote palveluna -mallit, kuten liisaus tai jakamisalustat, tarjoavat ratkaisuja tähän. Esimerkiksi Lindström tarjoaa mattoja ja työvaatteita palveluna. Koska Lindströmillä säilyy tekstiilien omistusoikeus, yrityksellä on kannustin huoltaa tuotteitaan ja tuottaa tekstiilejä, jotka kestävät. Norjassa STAS-yritys on kehittänyt palvelumallin niille, jotka tarvitsevat vaatekaappiensa tiheintä päivitystä: pienille lapsille. Heidän mallinsa mahdollistaa sen, että lastenvaatteiden käyttökerrat lisääntyvät ja siten vaatteita joudutaan tuottamaan vähemmän.

Rakennukset ja rakentaminen

Vain yksi prosentti asuinkelpoisesta maa-alasta määriteltiin kaupunkialueeksi tai rakennetuksi ympäristöksi vuonna 2019. Vaikka osuus maapallon maapinta-alasta on pieni, rakentamisen vaikutukset ovat suuria. Kaupunkialueita on rakennettu pitkälti tulvatasanteille ja muille erittäin tuottaville alueille, joissa luonnon monimuotoisuus on poikkeuksellisen suurta. Siksi rakennusten ja rakentamisen tärkein ratkaisu biodiversiteetin näkökulmasta on välttää kaupunkien laajentumista ympäröivään luontoon. Lisäksi kaupungit voivat pienentää luontojalanjälkeään uusiokäyttämällä ja kierrättämällä rakennusmateriaaleja, joiden tuotanto vaatii paljon maa-alaa, esimerkiksi puuta. Yhdessä nämä toimet voisivat Sitran kiertotalousskenaariossa vapauttaa lähes Islannin ja Tanskan yhteenlyhteenlasketun pinta-alan verran maata.

“

Rakennusten ja rakentamisen osalta tärkein ratkaisu biodiversiteettin näkökulmasta on välttää kaupunkien laajentumista ympäröivään luontoon.

Kaupunkitilan älykkäämpi hyödyntäminen: tila resurssina. On monia keinoja vähentää kaupunkien laajentumista ja estää kaupunkien ja niitä ympäriöivien luontoalueita tuhoutuminen. Korkeat rakennukset saattavat tulla ensimmäisenä mieleen, mutta taivasta kohti osoittavan akselin lisäksi on neljä muuta ulottuvuutta, jotka huomioimalla tilaa voidaan käyttää älykkäämmin. Monet pohjoismaiset ratkaisut kyseenalaistavat tarvetta rakentaa uutta infrastruktuurista ja rakennuksista esimerkiksi vapauttamalla katutilaa, käyttämällä julkisia rakennuksia ja tiloja useampaan tarkoitukseen, yhdistämällä rakennuksissa eri toimintoja, muuttamalla vanhoja rakennuksia uusiin tarkoituksiin ja käyttämällä hinnoittelumekanismeja ihmisvirtojen hallitsemiseksi eri vuorokaudenaikoina.

Rakennuspuun uudelleenkäyttö voi vähentää negatiivisia luontovaikutuksia vähentämällä metsiin kohdistuvaa käyttöpainetta. Tällä hetkellä suurin osa pohjoismaisesta rakennuspuusta poltetaan käyttöiän lopussa. Hiil pilotoi menetelmää tällaisen puun puhdistamiseksi ja hiillyttämiseksi sekä palauttamiseksi rakennusmateriaaliksi. Kööpenhaminassa sijaitseva Lendager taas hyödynsi paikallisia materiaaleja 20 rivitalon rakentamiseen. Lattiat, seinät ja julkisivut rakennettiin poltettavaksi tarkoitetusta jätepuusta. Jos isompi osa puusta saataisiin uusiokäytettyä, voimme tuottaa enemmän arvoa olemassa olevista resursseista ja samalla kohdistaa vähemmän painetta rajalliseen metsäbiomassan ilman vaikeita kompromisseja.

Haku: Euroopan kiinnostavimmat yritykset, joiden kiertotalousratkaisut torjuvat luontokatoa

Sitra julkaisi tämän vuoden maailman kiertotalousfoorumissa haun Euroopan kiinnostavimmista yrityksistä, joiden kiertotalousratkaisut torjuvat luontokatoa. Lista valituista ratkaisuista esitellään ensi vuonna WCEF2024-konferenssissa. Tavoitteena on näyttää, miten liiketoiminta ja luontokadon torjunta voidaan yhdistää. Lue lisää ja hae mukaan 22. lokakuuta mennessä!

Lopuksi

Kiertotalous voi auttaa ratkaisemaan useita globaaleja kriisejä, kuten luontokatoa, ja samalla vahvistaa taloutta. Ruoka- ja maatalous-, rakennus-, kuitu- ja tekstiili- sekä metsäsektorin ratkaisuilla on suurin potentiaali. Pohjoismaiset toimijat ovat jo luoneet lukuisia haasteeseen vastaavia kiertotalousratkaisuja. Toivomme, että näiden ratkaisuiden esiin nostaminen auttaa tekemään niitä tunnetuiksi ja innostaa uusiin innovaatioihin.