Rattiraivo saa rauhallisen suomalaisenkin tunteikkaaksi

Suomessa kuolee vuosittain liikenteessä noin 250 ihmistä. Onnettomuuksien taustalla on lähes aina inhimillinen virhe. Lohdullista on, että omaa ajamista voi tietoisesti kehittää – ja yksi kehittämisen paikka on rattiraivo. Sen välttämiseksi liikenteessä käyttäytymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Kansan liike kutsui neuvojaksi Trafin johtavan asiantuntijan Inkeri Parkkarin. Hänen erikoisalaansa on liikenteen turvallisuus ja turvattomuus.

Aivan aluksi Parkkarin kanssa mennään vilkkaan tien varteen Helsingissä. Siellä tutkitaan, miten autoilijat käyttäytyvät suojatien äärellä. Kyseisessä paikassa ei ole liikennevaloja. Lain mukaan autoilijan pitää siis pysähtyä, jos jalankulkija on astumassa suojatielle.

Parkkari ja Kansan liikkeen juontaja Sampo Marjomaa kokeilevat omaa turvallisuuttaan uhmaten suojatien ylitystä. He huomaavat nopeasti, että useat autoilijat vähät välittävät jalankulkijoiden turvallisuudesta. Samalla he saavat pienen maistiaisen rattiraivosta, kun eräs ammattiautoilija menettää malttinsa.

Kyseinen suojatie on malliesimerkki paikasta, jossa autoilijoiden kannattaisi noudattaa lakia varsin tarkasti. Suojatie kulkee kolmen kaistan yli, ja siinä ollaan monesti tilanteessa, jossa suojatien eteen pysähtyneen auton ohi pyyhältää viereistä kaistaa toinen auto.

– Kuljettaja istuu sellaisella korkeudella, ettei hän näe, jos pieni lapsin ylittää tietä. Suosittelisin noudattamaan tässä kohdin lakia erittäin tarkasti, Parkkari sanoo.

Rajalan veri kuohahtaa

Ja sitten on tämä rattiraivo. Se saa rauhallisenkin ihmisen helposti valtaansa. Mutta mistä raivo kumpuaa?

– Kun ihminen menee autoonsa, hänelle tulee oma maailmansa. Silloin ei tarvitse kohdata toista ihmistä lähellä ja olla kontaktissa. Siellä voi vaan miettiä, että mikäs ämpäri tuossa istuu.

– Esimerkiksi liikenteessä kiilaajilta tekisi mieli kysyä, että kiilaatteko te myös kauppajonossa, Parkkari ihmettelee.

Rattiraivoa synnyttää myös se, että joku ajaa eri tahdissa kuin itse. Tästä antaa esimerkin Kansan liikkeen moottorimies ja -turpa Tuomas Rajala. Häntä sapettaa autoilijat, jotka ajavat niin hitaasti, että esimerkiksi liittymästä valtaväylälle siirtyminen on hankalaa.

– Autossa on perinteisesti kaasupoljin oikealla puolella. Kun sitä painaa, auto kiihdyttää. Kun liitytään moottoritielle, jossa nopeusrajoitus on sata kilometriä tunnissa, niin toive olisi, että rampilta pääsisi normaalin liikennevirran mukaan.

– Ei siinä pidä ajaa niin, että vauhtia on 53 kilometriä tunnissa ja jännitetään niin, että kädet tärisevät, Rajala manaa.

Käsimerkkejä ja tööttäystä

– Myönnän kyllä, että itselläni saattaa ratissa pikkasen kuohahtaa tunteen puolelle. Minähän olen erinomainen kuljettaja. Se harmittaa, että liikenteessä on todella huonoja kuskeja seassa, Rajala myöntää.

Hän ei ole yksin. Kansan liikkeessä nähdään otteita myös koehenkilöiden rattiraivosta. Töötti soi ja käsimerkkejäkin nähdään.

– Kyllä siinä tunteiden vallassa oltiin. Se kaventaa ihmisen tarkkaavaisuutta – mitä kaikkea jääkään huomiokyvyn ulkopuolelle, jos on tunteen vallassa?, Parkkari kysyy.

Parkkari muistuttaa, että hitaasti ajavalla on varmasti syy ajaa matalalla nopeudella.

– Hän voi olla vaikka eksynyt. Provosointi tuollaisissa tilanteissa on vähän noloa, Parkkari sanoo.

Hän kertoo Suomessa tehdystä tutkimuksesta, jossa kysyttiin minkä takia ajat hitaammin kuin liikennevirta.

– Joillakin oli esimerkiksi täytekakku takapenkillä – ei mennä siihen, onko siinä järkeä, mutta tämä ihminen koki, että hänen kannattaa ajaa hitaasti ja rauhallisesti, jotta kakku ei kaadu.

– Jotkut ihmiset taas sanovat, ettei uskalla ajaa rajoituksen mukaista nopeutta. Joka ei tietenkään olekaan nopeus, jota on pakko ajaa. Voidaanko me edellyttää, että ihmisten jotka pelkäävät ajaa satasta pimeällä, on pakko ajaa satasta?, Parkkari kysyy.

Rajalalle pelkkä ajatus kakuista takapenkillä ja vauhtia pelkäävistä kuskeista saa tunteet pintaan. Katso Kansan liikkeen jaksosta, minkälaisia neuvoja Rajalalle ja muille tulisieluisille tienkäyttäjille keksitään!

Kansan liike sunnuntaisin klo 18.45 Yle TV1:ssä ja kokonaisuudessaan Areenassa!