Miksi Ravinnekierto Challenge?

Fosfori ja typpi ovat kaikelle elämälle välttämättömiä ravinteita. Fosfori on sitoutunut maaperään ja vesiin. Ravintoketjussa fosfori imeytyy maaperästä kasveihin ja niistä ravintoketjun ylemmille tasoille. Kaikki eliöt tarvitsevat fosforia. Typpi on kaikkien proteiinien rakenneosa ja siksi myös se on kaikille eliöille välttämätön. Maaperän mikrobit sitovat ilmasta typpeä muotoon, jota kasvit voivat käyttää hyväkseen.

Ihmisten toiminta voi kuitenkin häiritä luonnon ravinnekiertoa, kuten katkaisemalla luonnollisia kiertoja, siirtämällä ravinteita vääriin paikkoihin tai köyhdyttämällä maaperää. Ruoka- ja rehukasvien tai puun korjaaminen poistaa ravinteita, joiden korvaamista tehdään teollisesti valmistetuilla lannoitteilla.

Ravinteiden palauttaminen käytön jälkeen takaisin osaksi ravinnekiertoa tapahtuu esimerkiksi ruokaketjun ravinnepitoisten jätteiden tai jäteveden käsittelyn lietteiden hyödyntämisen kautta. Kierrätysravinteiden käytöllä voidaan korvata mineraalisia lannoitteita ja tehostaa niukkenevien ravinnevarojen käyttöä.

Lisätietoa löydät Sitran selvityksestä Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuut Suomelle.

Lisäksi kokosimme ajatusten sytykkeiksi alle näkökulmia ravinteiden kiertoon:

Näkökulmia

Tieto, sen hallinta ja käyttö

Löytyykö tiedosta ja tiedon hallinnasta maaseudun tulevaisuus? Kuinka mitata maaperän kuntoa, kuinka viljan kasvua, sään vaikutusta kasvuun, entä vesistöjen tilaa? Entä kuinka käsitellä tätä kaikkea mitattua tietoa siten, että se on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikeassa muodossa, siten, että se todella toimii päätöksenteon tukena?

Maanviljely = toiveammatti?!

Tutkimustiedon perusteella on tiedossa, että suomalaiset haluavat hoidetun maalaismaiseman, mutta samaan aikaan ollaan tyytymättömiä ruuan hintaan. Maaseudun virkistyskäyttöä halutaan lisätä, mutta mikä on maalaismaiseman rahallinen arvo?

Onko nykyinen maanviljelyyn suunniteltu tukijärjestelmä kannustava?

Tuotteilla pitäisi olla sellainen hinta, että niiden tuottaminen ja valmistaminen on kannattavaa liiketoimintaa. Työnteosta pitää saada asianmukainen palkka.

Fosfori, typpi vai lanta?

Mistä on kyse, kun puhutaan ravinteiden kierrosta? Missä on suurimmat haasteet? Ovatko ne fosforien valumisessa vesistöihin? Onko kyse fosforin tuonnista vaikka omavaraisuuteenkin olisi mahdollisuus? Mitä tehdä lannalle, jota syntyy ympäri vuoden? Onko paras tapa valmistaa siitä lannoitetta vai polttaa se? Mitä nykylainsäädäntö mahdollistaa?

Pelaamalla ravinteet kiertoon?

Löytyisikö toisilta toimialoilta ideoita ravinteiden kierron parantamiseksi? Tiedon tuottamisella on tärkeä rooli muutoksessa. Kun ymmärrys ja osaaminen ravinteiden kierron merkityksestä lisääntyy, se muokkaa kuluttajakäyttäytymistä sekä käynnistää kasvavan kysynnän sekä sitä kautta tarjonnan mm. kierrätyslannoitteiden käytölle. Voidaanko pelien kautta tuottaa suurelle yleisölle sellaista tietoa, joka muuten jäisi vain asiantuntijoille?

Itämeri – mitä ja miksi?

Miksi ravinteiden kierron yhteydessä puhutaan Itämerestä? Onko puhdas Itämeri tarpeeksi tärkeä asia, jota tavoitellessa voisi syntyä ravinteiden kierrosta uutta liiketoimintaa? Entä mitä mahdollisuuksia merestä löytyy ravinteiden kiertoon liittyen? Onko niistä edes pientä osaa osattu vielä hyödyntää?

Ei vastakkain vaan samaan suuntaan…

Ravinteiden kierron lisääminen onnistuu yhteistyöllä. Kilpailun tavoitteena ei ole katsoa taaksepäin vaan eteenpäin. Syyllisiä ei etsitä vaan ratkaisijoita. Parhaimmillaan niitä ratkaisuja, joilla saadaan synnytettyä uusia työpaikkoja, luodaan kannattavaa liiketoimintaa, saadaan ravinteet kiertämään entistä paremmin, jätteen määrää vähennettyä ja haitalliset ympäristövaikutukset minimoitua! Tavoitteena malli, missä kaikki voittavat!