Harva voi sanoa työnsä olevan yhtä monipuolista kun Liina Vartialla. Työajat ovat vaihtelevat ja työpaikkana on usein suihkukoneen ohjaamo.
”Alun perin mielessä oli hakea lääkikseen, nuorempana halusin lääkäriksi. Sitten meidän lukiossa kävi kadetti rekrytoimassa ilmavoimiin ja muutama kaveri aikoi hakea. Päätin, että minäkin koetan. Sitten pääsinkin sisään”, Liina Vartia, 34, muistelee nykyisen työuransa alkuvaiheita.
Vartian työ on erityisemmästä päästä. Hän työskentelee suihkukonelentäjänä Suomen ilmavoimille. Lukion jälkeen Vartia suoritti varusmiespalveluksen, jonka jälkeen tarjoutui mahdollisuus allekirjoittaa sopimus lentäjäkoulutuksesta ilmavoimien kanssa. Vartia oli ensimmäisiä naisia ilmavoimien lentäjäkurssilla.
”Sopimus sitoo ilmavoimiin 13,5 vuodeksi. Eihän sitä pituutta parikymppisenä hirveästi tule ajateltua, mutta päivääkään en ole kyllä katunut”, Vartia kertoo.
Vuodesta 2009 hän on lentänyt Learjet 35:ttä, joka on ilmavoimien ainoa kuljetussuihkukone. Lisäksi Vartia on suorittanut ilmavoimilla lennonjohtokurssin.
”Työ Learjetin parissa on lottovoitto! Tehtäväni ovat sen kanssa hyvin monipuoliset. Joskus kuljetetaan ihmisiä, toiste tehdään kuvauksia karttoja varten ja seuraavaksi saatetaan olla hinaamassa maalia ilmavoimien harjoituksissa”, Vartia kuvaa.
Työkilometrejä kertyy niin moottoriteillä kuin taivaalla. Pelkästään Learjetin kanssa työtehtävät ja -päivät ovat hyvin vaihtelevia ja lisäksi töihin kuuluu lennonjohdon tehtävät, hallinnollinen työ ja koulutukset. Tyypillistä työpäivää ei ole.
”Meidän tukilentolaivueemme on pieni yksikkö. Se tarkoittaa että kaikki meillä joutuvat ja pääsevät tekemään monipuolisesti töitä, ja se sopii tosi hyvin minun luonteeseeni. Joskus päivät ovat pitkiä ja töitä tulee tehtyä kotonakin. Minun mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, kun todellakin on sellaisessa työssä josta pitää”, Vartia kertoo.
Työ ilmavoimissa on vienyt Helsingistä kotoisin olevan Vartian ympäri Suomea. Töitä on tehty niin Kauhavalla, Tampereella, Helsingissä kun nyt viimeisen vuoden ajan Jyväskylässä. Äskettäin tehtävät ovat kuitenkin siirtyneet takaisin Tampereelle. Edessä on muutto, mutta vielä Vartia matkaa töihin Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta kodistaan.
”Jyväskylä on minulle sopivan iso kokoinen kaupunki, Helsinki olisi jo liikaa. Jos työt sen olisivat mahdollistaneet, olisin jäänyt Jyväskylään. Kaupungissa on hyvät liikuntapalvelut, joka minulle on tärkeää.”
Liikunta onkin Vartialle tärkeä keino palautua hektisestä työstä. Hänellä on kymmenen vuoden kokemus kilpaurheilun parissa, ensin juoksussa ja sen jälkeen Suomen sotilasviisiottelun maajoukkueessa. Nykyisin kilpaurheilu on jäänyt, ja tilalle on noussut omaksi iloksi tehtävä crossfit.
”Nyt 34-vuotiaana olen myös oppinut kuuntelemaan kroppaa vähän paremmin. Silti tunnin lenkki on yhä se paras tapa helpottaa työstressiä. Tärkeätä on sekin, että kaveripiirissä pääsee puhumaan ihan muista jutuista. Harvemmin siellä työt nousevat esille”, Vartia kertoo.
Marraskuussa Vartian 13,5 vuoden sopimus päättyy. Mitä on edessä seuraavaksi?
”Kaiken muun kiireen keskellä opiskelen puheviestintää Jyväskylän yliopistossa. Tiedonjano kasvoi kovaksi. Päätin hakea puheviestintään ja pääsin sisään. Haluan lentäjän ammatin lisäksi varoiksi myös tutkinnon joltain aivan muulta alalta. Silti näen itseni eläkkeelle asti töissä ilmavoimilla. Tykkään työstäni paljon ja marraskuussa uusin ehdottomasti sopimukseni.”
Epäsäännöllinen työ tarkoittaa, että Vartia on usein liikenteessä ja hänen kaksionsa tyhjänä. Epäsäännöllisyys tarkoittaa myös sitä, että resurssiviisaita tapoja on vaikea saada istutettua kiireisiin rutiineihin. Lentäjän palkka ei ole huono, mutta resurssiviisaassa muutoksessa tärkein resurssi on aika ja kärsivällisyys. Moni on varmasti tuskaillut elämäntapamuutoksen parissa – on sitten kyse hammaslangan tai julkisen liikenteen käytöstä. On huomattavasti todennäköisempää että muutos jää pysyväksi käytännöksi, jos elämää ei muuta liian radikaalisti vastoin omia normeja.
Hanketta voi seurata Sitran verkkosivuilla: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-kotitalous, tykkäämällä Facebookissa sivusta Resurssiviisaus ja muualla sosiaalisessa mediassa hashtageilla #resurssiviisaus ja #tulevaisuudenkotitalous
Suosittelemme