Cleantech-innovaatioiden edistäminen ei ole yksinkertaista, mutta ei myöskään mahdotonta. Mitä tarvitaan, että Suomi saadaan cleantechin maailmankartalle? Sitran tuore selvitys antaa suomalaisille päättäjille ja yrityksille tietoa hyvistä käytännöistä, joilla cleantech-innovaatioita voidaan edistää ja kaupallistaa.
Suomi haluaa olla vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Tavoite on kunnianhimoinen ja aikajänne lyhyt. Mutta onneksi keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat moninaiset. Tavoite saavutetaan mm. synnyttämällä uusia työpaikkoja kasvaviin cleantech-yrityksiin. Myös kotimarkkinoita täytyy kehittää, sillä tarvitsemme kansainvälisen luokan cleantech-referenssialueita.
Suomi pärjää perinteisesti hyvin innovaatioiden tuottamista mittaavissa vertailuissa. Esimerkiksi vuoden 2014 kansainvälisessä Global Cleantech Innovation index -vertailussa Suomi sijoittui toiseksi. Sen sijaan Suomen, kuten lähes kaikkien muidenkin teollisuusmaiden, cleantech-sektorin haasteena on innovaatioiden kaupallistaminen.
Sitran SYKEllä teettämästä selvityksestä Cleantech kasvuun! Keinoja ja hyviä käytäntöjä käy ilmi, että innovatiivisen liiketoiminnan keskeisinä heikkouksina Suomessa ovat innovaatioiden muuttaminen liiketoiminnaksi, sidosryhmien hyödyntäminen ja pitkäaikainen rahoitus.
”Olette erinomaisia tuottamaan innovaatioita, mitattuna esimerkiksi rekisteröityjen patenttien, pääomasijoitusten ja kansainvälisesti korkealaatuisten startup-yritysten määrällä. Harmi vaan, että uusiutuvan energian investointien houkuttelevuuden suhteen sijoitutte häntäpäähän”, totesi Global Cleantech Innovation indeksin yksi kehittäjistä Stefan Henningsson selvityksen julkistuksen yhteydessä 30.9. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
Kyse ei ole pelkästä markkinointiosaamisen puutteesta. Jotta innovaatiot saataisiin helpommin markkinoille, tulisi nykyistä enemmän myös kiinnittää huomiota asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseen ja ymmärtämiseen teknologian kehittämisen ohella. Suomen yrityskulttuurissa olisikin opittavaa esimerkiksi Israelin ja Piilaakson rohkeasta, riskejä ottavasta ja epäonnistumisia sallivasta kulttuurista.
Osaaminen ja pitkäjänteisyys kilpailukyvyn moottorina
Osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat cleantech-innovaatiotoiminnan kulmakiviä. Päättäjiltä tämä vaatii uutta otetta koulutuspolitiikkaan ja pitkäjänteisyyttä perustutkimuksen kehittämiseen. Yrityksissä osaamista voidaan puolestaan kehittää esimerkiksi monipuolisella ja kansainvälisellä henkilökunnalla sekä tiiviillä yhteistyöllä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Jotta menestyisimme kansainvälisesti, pitää cleantechin huippuosaamisemme pystyä kääntämään menestyneiksi vientituotteiksi.
Aalto-yliopiston (ympäristö- ja innovaatiojohtamisen) professorin Raimo Lovion mukaan Suomen innovaatiojärjestelmä olisikin uudistettava vastaamaan 2010- ja 20-luvun cleantech-murroksen tarpeita.
Pitkäjänteisyyttä tarvitaan koulutuksen ohella myös yrityksiltä, sillä cleantech-teknologian tie ideasta kaupalliseksi tuotteeksi on usein pitkä. Kansainvälisillä suuryrityksillä uuden cleantech-teknologian kehitys patentista massatuotteeksi kestää keskimäärin 24 vuotta. Kun yritys huomioi asiakkaiden tarpeet paremmin tuotekehitysvaiheessa, kasvattaa se myös uskoa omaan tuotteeseen tai palveluun.
Suomalainen yli satavuotias perheyritys Are on tehnyt itselleen pitkäjänteisyydestä kilpailuvaltin. Aren tuotteet vähentävät energiankäyttöä älykkäillä talotekniikkaratkaisuilla, ja perheyritysmalli mahdollistaa uusien tuotteiden kehittelyn pitkällä ajanjaksolla.
Aren liiketoimintajohtaja Vesa Hakkarainen pitää tärkeänä julkisten hankintojen hyödyntämistä energiatehokkuusratkaisujen käyttöönotossa. Hän odottaa innolla pääsevänsä rakentamaan uudenlaisia palvelumalleja, kuten talotekniikan leasing-ratkaisuja.
Yli puhtaiden innovaatioiden kuolemanlaakson
Tuotekehitysvaiheesta kaupallistamiseen siirtyvien cleantech-yritysten on usein haasteellista löytää rahoitusta. Sama haaste on tosin monen muunkin sektorin yrityksillä. Kaupallistamisvaiheesta puhutaankin osuvasti innovaatioiden kuolemanlaaksona, koska innovaatioilla ei ole merkitystä, jos niitä ei saada markkinoille.
Kuolemanlaakson haasteisiin voidaan vastata yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyöllä ja uudenlaisilla rahoitusmalleilla.
Esimerkiksi saksalainen Enerkite onnistui keräämään 1,5 miljoonan euron rahoituspaketistaan lähes neljänneksen, 350.000 euroa joukkorahoituksella. Leijan tapaan parhaisiin tuulikorkeuksiin nostettavaa pientuulivoimalaa kehittävä yritys onkin nähnyt paljon vaivaa saadakseen insinööreistään markkinointihenkisempiä – ja se on tuottanut näkyvää tulosta.
”Maailman pelastaminen on meistä hauskaa. Mutta innovointi vie aikaa ja tarvitsee tilaa. Siksi sääntelyä pitäisi höllätä, kun tarvitaan maailmaa mullistavia uusia energiaratkaisuja. Lentokoneita ei olisi koskaan kehitetty, jos siihen aikaan olisi kaikkea säännelty”, sanoo Enerkiten toimitusjohtaja Alexander Bormann.
Politiikka cleantech-kasvun mahdollistajana
Cleantech-innovaatiotoiminta tarvitsee selvityksen mukaan Suomessa nykyistä selkeämpää poliittista tukea. Tämä auttaisi markkinoiden kehityksessä ja lisäisi näin investointeja.
Eikä cleantechin edistämisen ainakaan pitäisi jäädä kiinni keinovalikoimasta, sillä päättäjillä on käytettävissään laaja valikoima cleantechin edistämisen keinoja. Vaikka osa päätöksistä tehdäänkin kansainvälisellä ja EU-tasolla, jää myös kansalliselle ja kunnalliselle päätöksenteolle tilaa. Päättäjät voivat esimerkiksi tukea cleantech-kotimarkkinoiden kasvua, helpottaa puhtaiden tuotteiden markkinoille pääsyä ja nostaa saastuttavan tuotannon kustannuksia.
”Kokeilurahaakin tärkeämpää on asettaa selkeät pitkäjänteiset ohjauskeinot, joiden myötä kysyntä siirtyy puhtaisiin ratkaisuihin”, toteaa paneelikeskustelussa mukana ollut kansanedustaja Kai Mykkänen.
Cleantechin edistäjän muistilista
Puhtaan teknologian avulla voidaan parhaimmillaan vähentää päästöjä, parantaa ympäristön tilaa ja saada aikaan positiivisia talousvaikutuksia. Sitran selvitys nostaa esiin seuraavia yritysten ja päättäjien kannalta tärkeitä käytäntöjä cleantechin edistämiseksi:
Yritykselle:
- Suunnittele cleantech-tuotteesi vastaamaan asiakkaan tarpeisiin.
- Luota siihen, että innovatiivisille cleantech-palvelukonsepteille on kysyntää.
- Hyödynnä uudenlaisia liiketoimintamalleja ja monipuolista kansainvälistä osaamista.
- Tee tilaa uusille ideoille rohkeamman ja avoimemman yrityskulttuurin avulla.
- Kehitä omia verkostojasi ja ole mukana alan kansainvälisessä yhteistyössä.
Päättäjälle:
- Cleantech tarvitsee pitkäjänteistä julkista ohjausta.
- Hyvän sääntelyn vahvistaminen ja turhan purkaminen edistävät cleantechiä.
- Osaamisen ylläpitäminen ja pitkäjänteinen kehittäminen muodostavat teknologiamarkkinoilla tärkeän osan kilpailukyvystä.
- Julkinen sektori voi edistää cleantech-yritysten rahoitusta yhteistyössä yksityisten rahoituslaitosten kanssa.
- Kaupunkien ja alueiden kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ruokkivat cleantech-innovaatioita.
Suomella olisi WWF:n Henningssonin mukaan todella hyvät edellytykset kasvattaa asemaansa maailman cleantech-markkinoilla kiinnittämällä huomiota kotimarkkinoihin ja rakentamalla strategisia kumppanuuksia. Suomesta voisi tulla vaikkapa pohjoismainen cleantech-hubi Aasian ja Pohjois-Amerikan kasvaville markkinoille.
Tällainen maailmanluokan Smart & Clean referenssialue on jo rakenteilla pääkaupunkiseudulle.
Sitran avainalue hiilineutraali teollisuus rakentaa yhteistyössä yritysten kanssa käytännön työkaluja hiilineutraaliksi muuntautumiseen. Tuotamme suomalaisten yritysten käyttöön tietoa, menetelmiä ja malleja, jotka auttavat niitä laatimaan tiekartan kohti hiilineutraaliutta ja parantamaan kilpailukykyään. Uuden hiilineutraalin liiketoiminnan kehittäminen ja cleantech innovaatioiden kaupallistaminen on olennainen osa tätä muutosta.
Suosittelemme