sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Korkman: Suomi voisi harkita siirtymistä demokratiaan
Kosonen: Suomesta voisi tulla yrittäjäyhteiskunta
Taneli Heikka
Suomen tilanne on paljon luultua pahempi. Päättäjien piirissä pohditaan viimeisenä keinona jopa Suomen siirtämistä demokratiaan. Asia tuli esille Sitran Elivoima-verkostotapaamisen paneelikeskustelussa 10.3. Ajatuksen muotoili elinkeinoelämän rahoittaman tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.
– Suomessa on kokeiltu presidentin valtaa, virkamiesvaltaa ja järjestövaltaa. Nyt olisi mahdollisuus kokeilla kansanvaltaa, demokratiaa, Korkman ehdotti.
Verkostotapaaminen oli tilaisuus, jossa Suomen elinvoiman lähteet- ohjelmaan 2009-2010 osallistuneet parisataa yhteiskunnallista vaikuttajaa kohtaisivat uudelleen. Veteraanit kuuntelivat Korkmanin ehdotusta hipi hiljaa. Demokratian ajatus on idullaan jo radikaalissa Suomen elinvoiman lähteet -loppuraportissa.
Korkmanin mukaan edellytyksiä parlamentaariseen demokratiaan siirtymiseksi Suomessa ei kuitenkaan vielä ole. Hänen mielestään Suomessa ei ole esimerkiksi valmistelukoneistoa ja eikä sellaista keskustelua, jotka ovat edellytys kansanvaltaiselle päätöksenteolle. Keskustelu ja huolellinen valmistelu korvataan esimerkiksi selvitysmiehillä.
Suoraa tukea Korkmanin ehdotus ei saanut, mutta samoilla vesillä liikkui entisenen vihreiden kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaaralta. Häntä huoletti se, että Suomen kyky tehdä päätöksiä on heikentynyt. Nyt pitäisi taas rynniä toteuttajamaiden kärkeen.
– Miten se tehdään niin, että olisimme tulevaisuudessa sekä demokraattisia että tehokkaita?
Soininvaara löi ns. sata-komitean jäsenenä päätään muutosvastarinnan seinään pari vuotta. Sosiaaliturvan uudistaminen kannustavaksi epäonnistui, eikä seinäkään antanut vastausta demokratian ja tehokkuuden ongelmaan.
– Jos minulla olisi vastaus, en olisi ehdolla näin huonopalkkaisiin töihin, kansanedustajaehdokas Soininvaara sanoi.
Ehdotus demokratiaan siirtymisestä oli paneelin kovinta antia. Toki vavahduttavaa oli myös, että koko joukko lauloi palvelu-Suomen ilosanomaa. Muutamassa vuodessa on tapahtunut merkittävä käänne siinä, että teollisen rakenteen elpymiseen entisenlaisena ei näissä kokoontumisissa usko enää kukaan.
Vielä kolmisen vuotta sitten palveluista ja demokratiasta puhuminen oli pelinkehittäjien, pamfletistien ja muiden luovien alojen propellihattujen eli työttömien touhuja. Nyt palveluista puhuvat vuorineuvokset.
Kenties Suomi todellakin on muuttumassa. Seuraavaksi joku ehdottaa pöytiintarjoilua. Eri juttu on, kuultiinko paneelissa todella mitään sellaista uutta, joka pelastaa Suomen hyvinvoinnin – vai talutettiinko suomalainen eliitti nyt vain yhtenä naisena ja miehenä lähelle sitä viivaa, jolla esimerkiksi ruotsalainen ja tanskalainen yhteiskunta ovat jo pitkään olleet. Toki sekin saattaa pelastaa jo paljon.
Muutoksen rajuudesta kertoi Sitran yliasiamiehen Mikko Kososen puheenvuoro paneelissa. Hänen mukaansa ICT-sektorin rakenteet purkautuvat nyt samalla tavalla kuin metsäteollisuuden rakenteet purkautuivat kymmenen vuotta sitten. Ja tämä on ”valtava mahdollisuus”.
– Ehkä 5-10 vuoden päästä tämä nähdään hetkenä jolloin Suomi kääntyi yrittäjämyönteiseksi yhteiskunnaksi. Suomi voi suunnata potentiaalinsa uudelleen juuri niiille kasvualoille, joita meillä on lukemattomia, Kosonen uskoi.
Hän muistutti, että riskinottoa tarvitaan myös perinteiseltä teollisuudelta ja suuryrityksiltä.
– Suuryritysten transformaatio on tärkeää Suomelle, Kosonen sanoi.
Paneeli juoksi läpi ison joukon Suomen hyvinvoinnille keskeisiä teemoja työllisyydestä ja johtamisesta globaaleihin megatrendeihin ja Pohjois-Afrikan vallankumouksiin. Yhteinen teema oli muutos, jonka nopeuteen Suomi ei ole vielä onnistunut vastaamaan.
Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber listasi oman reseptinsä Suomen pelastamiseksi. Se sisälsi asiakas- ja kuluttajaymmärrystä, verkottumista, yrittäjähenkisyyttä, osallistavaa johtamista, hyvien käytäntöjen jakamista ja nuorten parempaa talousosaamista. Hän muistutti, että hänen lapsensa ovat syntyneet täysin globaaliin internet-maailmaan.
– Verkottumiseen tarvitaan kielitaitoa. Kauhistun, kun kuuntelen, että pitäisi vähentää kieltenopiskelua, Huber sanoi.
Hänen mielestään Suomessa on hyödynnetty liian vähän maahanmuuttajia asiakaslähtöisessä tuotteiden kehittämisessä.
Soininvaara sanoi, että Suomessa on työvoimassa suhteellisesti 250 000 ihmistä vähemmän kuin Ruotsissa, koska ”olemme huonoja työllistämään niitä, joiden kielitaidossa, painoindeksissä tai ulkonäiössä on vajavaisuutta tai puutteita.” Myös tämä näkemys on lyönyt läpi viiime aikoina laajasti. Muiden pohjoismaiden parempi suoritus työllisyyden rakenteissa tuli ilmi Elinvoima-verkostotapaamisen käytäväkeskusteluissa. Pehmeitä keinoja toivottiin.
– Jotain vikaa meidän yhteiskunnassa ja työelämässä on, että emme ole onnistuneet siirtymään teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Oikeastaan vain pääkaupunkiseudulla on riittävästi palveluja, Soininvaara sanoi.
– Elinkeinorakenteen muutos, jossa paperiteollisuutta ajetaan alas ja vähän muutakin, on kohdellut erittäin huonosti ammattikoulun käynyttä 40-vuotiasta miestä. Se on seikka, joka alkaa nyt näkyä poliittisesti ja vähän muutenkin.