Poiminnat
Arvioitu lukuaika 4 min

Sitra vauhditti datatalouden rakentamista tuomalla laajat verkostot yhteen – mitä oppeja kansallisesta muutostyöstä syntyi?

Datatalouden tiekarttatyössä pyrittiin löytämään yhteinen suunta ja toimet, joilla viedä datavetoisen talouden rakentamista eteenpäin. Julkisen ja yksityisen sektorin verkoston luotsaaminen yhteistä päämäärää kohti osoittautui toimivaksi muutoksenteon välineeksi. Alustavat opit on nyt koottu yhteen.

Kirjoittaja

Johanna Kippo

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Sitra laati vuonna 2022–23 Suomelle reilun datatalouden kansallisen tiekartan yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Tavoitteena oli vauhdittaa datavetoisen talouden ja yhteiskunnan rakentamista, jotta kilpailukykyä, hyvinvointia ja vihreää siirtymää voitaisiin viedä eteenpäin dataa hyödyntämällä. Osana tiekarttaa käynnistettiin muutosta kirittäviä konkreettisia toimia.  

Sitra on luotsannut kansallisen datatalouden tiekartan rakentamista alusta saakka ja työ jatkuu vuoteen 2025. Huhtikuussa 2023 julkaistun tiekartan työstöön on osallistunut yli 700 asiantuntijaa.  

Tiekarttatyö on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti. Keskeiset opit verkostomaisesta tiekarttatyöstä on julkaistu nyt artikkelina ja politiikkasuosituksina espanjalaisen IE-yliopiston The Digital Revolution and the New Social Contract -tutkimusohjelman artikkelisarjassa

Yhteisistä muutostavoitteista kohti konkreettisia uudistuksia  

Sitran Laura Halenius, Taru Rastas, Meeri Toivanen ja Johanna Kippo kuvaavat artikkelissa, kuinka tiekarttaprosessi eteni askel askeleelta. 

Siirtymää kohti reilua datataloutta alettiin rakentaa kutsumalla ensin vahva verkosto keskeisiä datatalouden toimijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta mukaan työhön ja tunnistamalla sitten yhdessä keskeiset osa-alueet, joilla muutoksia oli saatava aikaan

Johtoajatuksena oli, että kun dataa osataan hyödyntää oikein ja reiluilla pelisäännöillä, voidaan se valjastaa uudistamaan liiketoimintaa, vahvistamaan tuottavuutta ja hyvinvointia sekä tuomaan myönteisiä luontovaikutuksia. Datan ja tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta sekä lisätä talouskasvua. Suomella on kuitenkin useita haasteita ratkottavanaan, jotta hyvistä datavarannoistamme voitaisiin saada mahdollisimman suuri hyöty. 

Verkosto käynnisti yli 20 uudistusta valituilla muutosalueilla vauhdittamaan datavetoisen talouden rakentamista. Datatalouden parissa työskentelevien asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden tueksi kehitettiin datatalouden kehittymistä seuraava työkalu

Keskeisiä toimia ovat olleet esimerkiksi digitaalisten tuotepassien käyttöönoton pilotointi, selvitys sosiaali- ja terveysdatan paremmasta hyödyntämisestä sekä EU:n datasääntelyä käsittelevien verkkokurssien luominen. 

“Kansallinen datatalouden tiekarttaprosessi on luonut yhteisen suunnan julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä lisännyt ymmärrystä ajankohtaisesta tilannekuvasta ja vahvistanut osallistujien välistä yhteistyötä”, kirjoittajat toteavat artikkelissa. 

“Tuloksena on ainutlaatuinen yhdistelmä strategiaa, päämäärää ja toimintasuunnitelmaa konkreettisine kokeiluineen. Kokonaisuus voi olla hyödyllinen paitsi päättäjille myös kunnille, yrityksille, yliopistoille, kansalaisjärjestöille ja yksittäisille kansalaisille.” 

Kolme nostoa opeista 

Etenemistapa on osoittautunut toimivaksi lähestymistavaksi ja muutoksenteon välineeksi datatalouden kaltaisessa monimutkaisessa ilmiössä, jossa tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.  

Vaikka tiekarttatyö yhä jatkuu, jo tässä vaiheessa voidaan antaa kolme vinkkiä reilun datatalouden rakentamisesta vastaavissa kansallisissa prosesseissa: 

  1. Vahvista yhteistyötä ja toimeenpanoa. Siirtymä reiluun datatalouteen vaatii yhteistä tahtoa, yhteisiä tavoitteita strategisilla painopistealueilla ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Se tarvitsee tuekseen koordinaatiota, aktiivista yhteistyötä osallistujien välillä ja käytännön toimia, kuten kokeiluja ja yhteistyöhankkeita. 
  2. Etene kokeilujen kautta. Käytännön kokeiluja tulisi käyttää uusien ratkaisujen toimivuuden ja tehokkuuden testaamiseen. Näiden pohjalta voidaan tuottaa laadukkaampia ja innovatiivisempia politiikkatoimia, jotka ovat aidosti vaikuttavia. 
  3. Käytä mittareita päätöksenteon tukena. Datatalouden kehitystä koskeva tieto on vielä puutteellista.  Päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa kehityksen etenemisestä ja vaikutuksista. Tilannekuvaa tarjoavat työkalut tekevät strategisilla painopistealueilla saavutetusta etenemisestä näkyvää. 

Datatalouden tiekarttatyötä on tehty osana Sitran Datatalouden tiekartta -projektia, joka tuo eri tahoja yhteen tunnistamaan mahdollisuuksia dataan pohjautuvassa tulevaisuuden taloudessa.

Lue myös:

Towards a fair data economy. Key lessons from Finland on building a national roadmap (Policy Paper 11, IE-yliopiston The Digital Revolution and the New Social Contract -tutkimusohjelman artikkelisarjassa)

Policy Brief: Roadmap for a fair data economy (Centre for the governance of change, IE University)

Mistä on kyse?