Sitra Labin viisi käytännön kokeilua lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi
Kaikkien aikojen ensimmäinen Sitra Labin tulevaisuuslaboratorio keskittyi lasten ja nuorten eriarvoisuuteen. Labraryhmä teki viisi kokeilua, joilla pureuduttiin eriarvoistumisen viheliäiseen ongelmaan käytännössä.
Kirjoittaja
Sanna Autere
Julkaistu
AIHE
Sitra Lab
Tulevaisuus tehdään yhdessä. Sitra Labissä kokeillaan ja kehitetään käytännön ratkaisuja yhteiskunnallisen muutoksen tueksi.
Viisi kokeilua – viisi näkökulmaa aiheeseen
Ensimmäisen Sitra Labin kokeilut keskittyvät viiteen aihepiiriin lasten ja nuorten eriarvoisuuteen liittyen. Nämä viisi tulevaisuuden kehityssuuntia kuvaavaa teemaa ovat demokratia ja osallisuus, nuoret globaaleina toimijoina, teknologian nopea kehitys ja sen hyödyntäminen, työ- ja oppimisympäristöjen muutos sekä uusi yhteisöllisyys ja yksinäisyyden kohtaaminen.
Kokeiluissa syntyi viisi uutta tapaa taklata lasten ja nuorten eriarvoisuutta:
- Pizzademokratia-kokeilu kannustaa nuoria osallistumaan
- PopSit-tapahtuma tarjosi nuorille roolimalleja
- DigiOnni-verkkovalmennus auttaa nuorta
- Vastuullinen TET -malli parempaan työelämään tutustumiseen
- Koulutuskokeilu yksinäisen nuoren tunnistamiseksi
Tässä koosteessa kustakin kokeilusta kerrotaan miksi se tehtiin, mitä kokeilussa tapahtui, mitä opittiin ja mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi. Tervetuloa mukaan tutustumaan kokeilukulttuuriin käytännössä!
Sitra Labin ensimmäisen tulevaisuuslaboratorion työstä ja kokeiluista on kerrottu myös Kohtaamisia tulevaisuuslaboratoriossa -julkaisussa.
Miksi tämä kokeilu?
Nuoria kannustetaan osallistumaan, mutta käytännössä monet nuoret eivät tiedä, miten he voivat vaikuttaa. Nuoret saattavat kokea, ettei heidän mielipiteistään olla kiinnostuneita. Nuorten on usein vaikea hahmottaa, onko heidän osallistumisellaan ollut vaikutusta.
Osallisuuden kokemukset arjessa, esimerkiksi koulussa voisivat tukea luottamusta päätöksentekoon, demokratiaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. On kuitenkin tutkittu, että suomalaisen koulun hallinnon rakenteet, toimintakulttuuri tai aikuisten asenteet houkuttelevat vain harvoja oppilaita osallistumaan arkiseen päätöksentekoon.
Sitra Labin tulevaisuuslaboratorion demokratiaa ja osallisuutta pohtiva ryhmä kokeilee vaikuttamisen oivaltamista uusin keinoin yhdessä Maunulan yhteiskoulun kahdeksasluokkalaisten kanssa. Tavoitteena on yhdessä oppia ja oivaltaa, millaisia mahdollisuuksia jokaisella on vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä tai arkeensa. Kutsumme kokeilua pizzademokratiaksi, kun pohdimme demokratian perusteita konkreettisten esimerkkien ja yhteisen toiminnan kautta. Saattaa siis olla, että puhumme kouluruoasta, koulupäivien sisällöistä, ilmastonmuutoksesta, harrastuspaikoista – tai jostain ihan muusta.
Pizzademokratiassa kokeilemme, millaisia oivalluksia omasta osallisuudesta kokemuksellisen oppimisen ja yhteisen dialogin avulla syntyy.
Kokeilun toteuttajat
- Matti Virtasalo, Luotolan nuoret ry
- Kati Palsanen, SOS-Lapsikylä
- Jaana Taskinen, Q-teatteri
- Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto
- Tiina Ahonen, Itä-Suomen yliopisto
- Mona Särkelä-Kukko, Setlementtiliitto
- Jukka-Pekka Lätti, Outokummun kaupunki
- Roope Lipsanen, Enja Seppänen ja Alex Oksanen, Sitra Labin nuoret tulevaisuusneuvokset
- Lisäksi kokeilussa on mukana Maunulan koulu, apulaisrehtori Virpi Vatasen avulla.
Mitä tehtiin?
Pizzademokratia-kokeilu toteutettiin 24.10.2019, YK:n päivänä, Maunulan yhteiskoulussa sekä läheisellä Maunulan majalla. Kokeilu toteutettiin yhdessä Maunulan yhteiskoulun 8A ja 8B luokkien ja koulun henkilökunnan kanssa.
Pizzademokratia-päivä jakautui kahteen osioon:
1) pizza-oppituntiin (tutustuminen, ryhmäytyminen, pizzatilaus ja dialogia demokratiasta) sekä
2) toiminnalliseen iltapäivään joka sisälsi tarinateatteri-esityksiä ja ryhmätyöskentelyä pizzojen äärellä yhdessä päättäjien kanssa.
Alla olevassa kuviossa on kuvattu pizzademokratia-päivän vaiheet aikajärjestyksessä.
Mitä opittiin?
Pizzademokratia-kokeilu oli niin omien havaintojemme kuin kerätyn palautekyselynkin perusteella onnistunut. Kokeilu vaikutti nuoriin ja heidän kouluyhteisöönsä positiivisesti lisäten ennen kaikkea tietoa, itseluottamusta, kiinnostusta ja konkreettisia keinoja nuorten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sen tukemiseen. Lisäksi kokeilu vahvisti yhteisyyden tunnetta yhteisöön. Kokeiluun osallistuneilta aikuisilta saatu palaute kannustaa kokeilun jatkokehittämiseen ja hyödyntämiseen myös muissa kouluissa ja toimintaympäristöissä nuorten osallisuuden ja demokratian edistämiseksi.
Yhteenvetona olemme koonneet palautteen ja kokemustemme pohjalta onnistumisen avaimet vastaavien kokeilujen menestyksekkääseen toteuttamiseen myös muissa toimintaympäristöissä ja kirjanneet jatkossa huomioimista kaipaavat kehitettävät asiat.
Onnistumisen avaimet
Yhteistyö: Kokeilun onnistumisen kannalta olennaisessa roolissa oli osaamiseltaan monipuolinen, motivoitunut ja asialleen omistautunut, erilaisten aikuisten joukko suunnittelemassa ja tuottamassa tapahtumaa yhdessä nuorten kanssa.
Nuoria arvostava lähestymistapa: Onnistumisen kannalta keskeistä oli nuorten lähtökohdista ponnistava, nuoria osallistava ja heitä kuunteleva ja arvostava lähestymistapa. Käsittelimme yhteiskunnallista vaikuttamista nuorille läheisissä asiayhteyksissä, heitä koskettavin teemoin ja heidän ”kielellään”.
Luovat, nuoria puhuttelevat menetelmät: pizzan ja demokratian yhdistäminen ja tarinateatterin valikoituminen päämenetelminä, sekä päivän läpileikkaavana teemana dialogisuus nuorten ja aikuisten välillä ja kesken liittyivät vahvasti kokeilun onnistumiseen.
Päivän jouheva rytmitys: hupia ja hyötyä, toimintaa ja keskustelua sekä työskentelyä pienissä ja isoissa ryhmissä hyvässä tasapainossa. Päivä eteni abstrakteista demokratian ja vaikuttamisen käsitteistä kohti konkreettisia ideoita, joihin nuoret haluaisivat vaikuttaa koulussa, vapaa-ajallaan tai lähiympäristössään.
Nuoret tuottivat itse päivän sisältöjä valitsemalla aiheet: Kokeilun onnistumisen kannalta keskeistä oli se, että paitsi nuoret osallistuivat keskusteluun ja heiltä kuultiin, mutta myös se, että he osallistuivat päivän tuottamiseen kertomalla heille tärkeitä asioita, joihin he haluaisivat vaikuttaa. Päivä päättyi mahdollisuuteen tehdä konkreettisia vaikuttamissuunnitelmia yhdessä aikuisten ja päättäjien kanssa.
PopSit-tapahtuma tarjosi nuorille roolimalleja
Aihe: nuoret globaaleina toimijoina
Miksi tämä kokeilu?
Kokeilumme käynnistyi ymmärryksestä, että moni nuori kokee, ettei hänellä ole itsensä kaltaisia esikuvia arjessaan. Jokainen nuori tarvitsee tulevaisuuden rakentamiseen samaistuttavia roolimalleja. Liian usein kielteiset stereotypiat rajoittavat nuorten identiteettiä, mahdollisuuksia ja tulevaisuutta.
PopSit on Sitra Labin tulevaisuuslaboratoriossa kehittämämme paikallinen pop up -tapahtuma nuorille. Sen tarkoituksena oli tarjota noin 15–29-vuotiaille nuorille turvallinen tila, jossa kokea yhteisöllisyyttä ja tutustua samaistuttaviin aikuisiin. PopSit-tapahtuman ohjelma suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa ja illan toteutus toi eri toimijoita yhteen.
PopSit-tapahtuman järjestivät yhteistyössä Diakonissalaitoksen Vamos, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Global Dignity Girls & Boys ja Sitra. Kokeilun tavoitteena oli rohkaista nuoria tuomalla samaistuttavia esikuvia nuorten arkeen. Taustaorganisaatiot keräävät samalla nuorten kokemuksia ja tarpeita pohjaksi tulevalle mentorointiohjelmalle ja muulle toiminnalle.
Kokeilun toteuttajat
- Terhi Laine, Diakonissalaitos
- Shadia Rask, THL
- Kamilla Sultanova, Global Dignity Girls & Boys
- Mikko Vatka, Helsingin kaupunki
- Miia Leppänen, Sitra
Mitä tehtiin?
PopSit-tapahtuma järjestettiin Vantaan Myyrmäessä 15.10.2019. Ohjelmassa oli Q-teatterin esitys, jossa ammattinäyttelijät esittivät tarinateatterin keinoin nuorten kokemuksia identiteettiin, stereotypioihin ja oman polun löytämiseen liittyen. Lavalla nähtiin laaja joukko eri taustaisia roolimalleja, kuten kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed, tubettaja Hassan Maikal, koulunkäyntiä tukevaa perhetyötä tekevä Vanessa Daniel, uraohjaaja Mustafe Hirsi, yliopisto-opiskelija Ulkar Aghayeva sekä Tahmina Mehr, Mahammed Aghayev ja Tanja Lankia. Illan lopuksi esiintyi rap duo Cavallini & Shrty.
Ohjelma
16.30 Pizzaa
17.00 Q-Teatterin Hyvä Kätilö -ryhmän tekemä tarinateatteri osallistujien kokemuksista
18.00 Paneelikeskustelu esikuvien kanssa: Miten olet tullut siihen missä olet nyt? Minkä neuvon antaisit nuorelle itsellesi? Juontajana Shadia Rask
19.00 Cavallini & Shrty -Rap duo
Missä onnistuimme? Mitä opimme ensi kerralle?
Tapahtuman tunnelma oli lämminhenkinen ja koskettava. Roolimallien avulla saatiin rohkeasti käyntiin keskustelu, jolle harvoin on tilaa. Tarinateatteri, esikuvat ja rap duo tekivät näkyväksi, että oman polun löytäminen on mahdollista, vaikka sinuun kohdistettaisiin kielteisiä stereotypioita. Roolimallien tarinoiden avulla rakensimme uutta narratiivia.
Esikuvilla oli koskettavia viestejä nuorille: ”Sinä kuulut, vaikka et kuuluisi joukkoon. Olet hyväksytty, vaikka sinua ei hyväksyttäisi.” sekä ”Älä pelkää. Kuuntele sisäistä ääntäsi. Älä usko niitä, jotka lannistavat ja pienentävät omat unelmasi.”
Kun nuorten ja aikuisten intressit kohtaavat
Olimme tunnistaneet oikeita tarpeita: negatiiviset stereotypiat rajoittavat nuoria ja niitä on tärkeää saada jakaa. Teimme ulossulkemisesta keskustelemisen sallituksi ja onnistuimme rekrytoimaan loistavan joukon samastuttavia roolimalleja, jotka olivat valmiita jakamaan oman tarinansa. Myös roolimallit kokivat tilaisuuden voimauttavaksi. Tapahtuma tuntui merkitykselliseltä, vaikka emme saavuttaneet niin paljon nuoria kuin oli tavoitteena. On tärkeää löytää väyliä, jota kautta näitä kokemuksia jaetaan laajemmin yhteiskunnassa, jotta muutos on mahdollinen.
Tapahtuman järjestämisessä tunnistimme nuoria kiinnostavia vetonauloja, joilla saimme paikalle noin 40 eri-ikäistä nuorta ja aikuista. Ohjelmassa laitoimme keskustelun esikuvien kanssa ruoan ja musiikin väliin, mikä oli hyvä valinta. Oli kuitenkin haastavaa saada nuorimmat osallistujat pysähtymään aiheen ääreen. Tapahtuman sijainti heille tutussa vapaa-ajanviettopaikassa saattoi olla yksi syy tähän. Emme voineet, emmekä halunneet rajoittaa heitä, mutta olisimme tarvinneet keinoja saada heidät kuuntelemaan tarkemmin, mitä esikuvilla on sanottavaa. Vapaa-ajanvietto pelaillen kavereiden kanssa meinasi viedä joidenkin kohdalla suuremman huomion.
Seuraavalla kerralla tapahtumaa voisi kokeilla esimerkiksi osana koulupäivää, jolloin sillä olisi vankempi rooli. Myös nuorten kokemukset menisivät suoremmin ainakin koulun tietoisuuteen. Vapaa-ajalla järjestettävänä tapahtumana nuoret aikuiset ovat sopiva kohderyhmä, sillä he ovat jo ehtineet havaita ja pohtia yhteiskunnallisia asioita ja keskustelevat niistä mielellään.
Tapahtuman järjestäminen yhdessä
Järjestimme tapahtuman monen eri organisaation yhteistyöllä ja selkeä työnjako oli ehdottoman tärkeää. Tapahtuman järjestämisessä on paljon yksityiskohtia, jotka jäävät helposti harmaalle alueelle organisaatioiden väliin.
PopSit tapahtumaa ei haluttu osoittaa minkään organisaation alle, koska korostettiin yhteistyötä. Käytännön kannalta olisi kuitenkin ollut parempi, jos jokin järjestävistä organisaatioista olisi selkeästi ollut siitä päävastuussa. Selkeimmin tämä tuli vastaan markkinoinnin ja viestinnän kanssa, sekä sopimuksia laadittaessa. Myös selkeät sopimukset jokaisen henkilön ja organisaation vastuista kannattaa puhua rauhassa auki, niin säästytään yllätyksiltä. Ja kun tulee yllätyksiä, kannattaa improvisoida nopeasti!
Nuorten tavoittaminen
Houkuttelimme nuoria paikalle nuorisotyöntekijöiden sekä sosiaalisen median kautta. Aikatauluhaasteista johtuen viikolla oli kilpailevia tapahtumia, joten emme saaneet paikalle ihan niin paljon nuoria kuin oli tavoitteena. Palautteen perusteella sosiaalisen median mainokset tavoittivat nuoret hyvin. Ensi kerralla vielä aktiivisempi viestintä sosiaalisessa mediassa nuorille tutuilla kanavilla voisi tuoda suuremman yleisön.
Tapahtuman järjestäminen koululla tai siten, että tapahtumaan osallistuminen kuuluisi johonkin oppituntiin tai kurssiin, olisi myös keino saada nuoria osallistumaan. Viestintäosaaminen on ehdottoman tärkeää, jotta osaa sanoittaa ja tavoittaa oikean yleisön. Siihen kannattaa panostaa.
Palaute
Tapahtumakonseptina PopSit oli onnistunut. Palaute osoitti, että nuorilla on todellinen tarve kokea yhteisöllisyyttä ja tutustua samaistuttaviin aikuisiin.
”Therapeutical.”
”A pleasure to be there, it reminded me where I have started, what I have gone thru etc.”
” It was a very heartfelt and hospitable. So many strong and ambitious young people, thanks to whose stories it was possible to laugh and get tears from the heart. Each of us is unique and beautiful, and everyone is entitled to live and dream. Thank you!”
“I am so happy to be part of this experiment, we got smarter in so many ways and reassured some obvious things matter as human links and to be able to listen to learn and not listen to respond. To show empathy and human care.”
Kokeilusta eteenpäin
Kokeilu osoitti, että tarvitaan turvallisia tiloja, joissa yhteiskunnan epäkohdista ja ennakkoluuloista uskalletaan keskustella avoimesti. Positiivisten esikuvien hyödyntämisessä on iso potentiaali, jota voisi jatkossa tehdä esimerkiksi mentoroinnin avulla.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa tarvitaan positiivisia esimerkkejä, jotka tuovat asian esille niin kuin se on: eriarvoisuus on edelleen arkipäivää ja se pitää ottaa vakavasti. Näkyvää keskustelua tarvitaan, jotta tahallinen ja tahaton identiteetin rajoittaminen vähenee. Ammattilaisilla kielteiset stereotypiat ovat usein tiedostamattomia, minkä vuoksi keskustelua ja koulutusta tarvitaan.
PopSit-kokeilusta julkaistaan vielä videoklippejä, joiden tavoitteena on kannustaa nuoria ja herättää keskustelua esimerkiksi kouluissa. Lasikattojen rikkomisen rinnalle tarvitaan myös muiden ennakkoluulojen rikkomista: tarvitaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta samaa kehitystä, kuin sukupuolen suhteen on viime aikoina tapahtunut ministeriaitiossa.
Lisää tapahtumasta julkaistussa blogissa Diakonissalaitoksen sivuilla.
DigiOnni-verkkovalmennus auttaa nuorta
Aihe: teknologian nopea kehitys ja sen hyödyntäminen
Miksi tämä kokeilu?
Kevyttä tukea on vaikea saada, vaikka sille on tarvetta. Yksi toimivimmista malleista nuorten tukemiseen verkossa on Sekasin-chat. Kävijöistä 25 prosenttia palaa Sekasin-chattiin. Tämä kertoo siitä, että kevyelle tuelle on selkeä tarve olemassa. Tällä hetkellä lähete on käytännössä ainoa tapa jatkaa hyvinvointia tukevaa auttamista verkossa. Lähetteen saaminen edellyttää käyntiä vastaanotolla, jonne nuoria on vaikea saada.
Nuori jää yksin pahan olonsa ja tuen tarpeen kanssa. Hän ei näin ollen tule kohdatuksi tai autetuksi. Nuoret eivät saa tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista apua.
Kokeilemme mallia, jolla nuori saa apua digitaalisesti ja niillä ehdoilla, jotka hän itse asettaa. Oletuksenamme on, että verkkovalmennus antaa nuorelle hyödyllisiä työkaluja oman tilanteen käsittelyyn. Nuoren itsetunto vahvistuu, toimintakyky lisääntyy, koettu hyvinvointi lisääntyy ja hän saa kevyemmin tuotettuna palvelun ja kohtaamisen, jonka tarvitsee.
Kokeilu on nimeltään DigiOnni. Käytännössä se on viiden kerran psykososiaalista tukea tarjoava valmennus verkossa, joka hyödyntää hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Kokeilu on 18-vuotta täyttäneille, Sekasin-chatin kävijöille, jotka kokevat hyötyvänsä pidemmästä valmennusjaksosta.
Kokeilun toteuttajat
- Elina Palola, Sosiaali- ja terveysministeriö
- Satu Sutelainen, Mieli ry
- Onni Westlund, Pesäpuu ry
- Elina Sarpola, Productivity Leap Oy
- Lauri Holmström, Sisäministeriö
- Kokeilu tehdään yhteistyössä Onni-hankkeen kanssa. Onni-hankkeesta vastaa Hanna-Kaisa Kostet, Ohjaamo / TE-palvelut.
Vastuullinen TET -malli parempaan työelämään tutustumiseen
Aihe: työ- ja oppimisympäristöjen muutos
Miksi tämä kokeilu?
Moni nuori kokee, että työelämän osaamisvaatimukset ovat nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kohtuuttoman suuria. Siksi positiivinen ensimmäinen työelämäkokemus voi auttaa nuorta suhtautumaan luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa ja rohkaista tekemään suunnitelmia jatko-opintoihin ja alaan liittyen.
Suomessa kaikkien yläasteikäisten nuorten pitäisi päästä tutustumaan työelämään TET-jakson aikana. Suurelle osalle kokemus on eri selvitysten mukaan myönteinen, ja samaa kertoivat Sitra Labiin osallistuneet nuoret: ”Parasta TET-jaksolla oli kehut sekä työn teko”. Mutta parannettavaakin löytyy: ”Mut jätettiin yksin. Ei ollut tarpeeksi perehdytystä”.
Kokeilussa Sitra Labin asiantuntijat kuulivat nuorten toiveita ja kokemuksia työelämästä. Yhdessä nuorten kanssa tunnistettiin onnistuneen TET-jakson kriittisiä menestystekijöitä. Niistä koottiin Vastuullinen TET -malli. Sitä testattiin kokeilussa, johon osallistuivat Laajasalon peruskoulu, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio sekä seitsemän työnantajaa. Kokeilukumppanina toimi ohjelmistotalo Tiitus.
- Lisätietoja Vastuullisesta TET-mallista Kide-säätiön sivuilla.
Kokeilun toteuttajat
- Kokeilun koordinointi ja yritysyhteistyö: Tarja Arkio, Kide-säätiö
- TET-jaksolle valmistautuminen koulussa: Matias Aaltonen, Laajasalon peruskoulu ja Virpi Vatanen, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio
- Nuoren kohtaaminen: Kalle Laanterä, Loisto Setlementti ry
- TET-jakson suunnittelu työpaikalla: Anni Lintula, A-Lehdet ja Irmeli Myllymäki, Kuntaliitto
- Kokeilun työpaikkojen arvioinnin suunnittelu: Kirsi Rasinaho, SAK
- Sitran asiantuntijana kokeilun suunnittelussa ja toteutuksessa toimi Miia Leppänen
- Kokeilukumppani: Jukka Sierla, Tiitus, Tetti-sovellus
- TET-työnantajat: Kampin Alepa, Metrosuutarit, Kampin K-supermarket, Graniittitalon Lidl, Kuntaliitto, STTK ja Sitra.
Vastuullinen TET -malli
Työmyyrät kiteytti kokeilun Vastullisesta TET -mallista seuraavasti: 1. Valmistaudu, 2. Kohtaa, kysy ja tue ja 3. Anna palautetta.
Onnistunutta TET-jaksoa tukee huolellinen valmistautuminen koulussa ja työpaikalla, tasa-arvoinen, kunnioittava kohtaaminen ja vuorovaikutus TET-jaksolla sekä molemminpuolinen palautteen antaminen. Nämä ovat asioita, jotka on mahdollista toteuttaa jokaisessa koulussa ja kaikilla työpaikoilla! Ja jos nuorta onnistutaan tukemaan koulussa ja työpaikoilla, myös hän vaikuttaa aktiivisesti TET-jakson onnistumiseen.
You need to accept marketing-cookies to watch this video
Open cookie settings
1. Valmistaudu
Kokeilussa valmennettiin sekä oppilaita että työpaikkoja. Kokeiluun osallistui kaksi oppilasryhmää Maunulan yhteiskoulusta ja Laajasalosta. Osa nuorista oli erityisen tuen piirissä. Ennen harjoittelua nuoria tuettiin omien vahvuuksien tunnistamisessa (www.viacharacter.org, Pesäpuun vahvuuskortit, positive.fi) ja työhakemuksen tekemisessä.
Oivalluksia:
– Omien vahvuuksien tunnistaminen auttaa nuorta työelämään valmentautumisessa ja hakemuksen tekemisessä. Vahvuuksien avulla voi myös kertoa työnantajalle omista taidoista.
– TET-jakso voi olla nuorelle jännittävä kokemus. Kouluissa on huolehdittava siitä, että oppilaita ei kuormiteta liikaa erilaisilla velvotteilla. Nuori tarvitsee tukea perusasioissa, kuten TET-paikan hakemisessa ja sopimuksen tekemisessä.
Työnantajina kokeiluun osallistuivat Kampin Alepa, Metrosuutarit, K-supermarket, Graniittitalon Lidl, Kuntaliitto, STTK ja Sitra. Työpaikan vastuuhenkilöille järjestettiin aamiaistilaisuus, jossa jaettiin tietoa nuorten kohtaamisesta, työelämäkokemuksen merkityksestä, suunnittelun tärkeydestä sekä annettiin konkreettiset lukujärjestykset TET-viikon suunnittelun tueksi.
Oivalluksia:
“Lukujärjestykset auttoivat työpaikalla ohjaajia ja nuorta päivän hahmottamisessa, kun tauot ja ruokailu sekä vastuuhenkilöt oli kirjattu lukujärjestykseen” – Kokeiluun osallistunut työnantaja
2. Kohtaa, kysy ja tue
“Jos nuori uskaltaa avautua TET-jaksolla, antaa jotakin itsestään, niin kohtaaminen antaa nuorelle positiivisia kokemuksia, jotka kantavat tulevaisuudessa.” – Kalle Laanterä
TET-harjoittelun nuori, kuten kuka tahansa työntekijä, haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kokeilussa onnistuttiin nuorten mukaan siinä, että he kokivat olevansa tervetulleita työpaikalle jokaisena päivänä. Nuorten mielestä heidät myös ohjeistettiin hyvin työtehtäviin jakson aluksi. He tiesivät, keneltä voi kysyä apua tai neuvoja ja kokivat että heihin luotettiin ja he saivat itsenäisiä tehtäviä.
Ensimmäiset työelämäkokemukset voivat olla nuorelle jännittäviä tilanteita ja omien toiveiden sanoittaminen vaikeaa. Työpaikan aikuisten on hyvä tulla nuorta vastaan ja toimia keskustelun avaajina. Useampi nuori kuitenkin koki, ettei heidän TET-jaksoon liittyvistä toiveista tai tavoitteista oltu juurikaan kiinnostuneita. Kaikki nuoret eivät myöskään saaneet omasta mielestään riittävästi tietoa alan töistä tai siitä, mitä kyseiselle alalle työllistyminen vaatii.
Kokeilun isoin onnistuminen:
Työpaikat onnistuivat tarjoamaan positiivisen työelämäkokemuksen myös erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille. Tätä tuki koulun tarjoama ohjauksellinen apu työpaikoilla ja työpaikkojen kyky muokata työtä oppilaiden tarpeisiin. Kokeilussa nuorten erityisyydestä ei tehty numeroa. Työpaikat kuitenkin kokivat, että onnistumista tukisi tieto nuoren tuen tarpeista, silloin kun se on mahdollista antaa.
3. Anna palautetta
TET-jakson tavoitteena on tarjota nuorelle tietoa työelämästä ja auttaa oman tulevaisuuden suunnittelussa. Työelämään tutustuminen toimii myös oppimisen tukena ja parhaimmillaan vahvistaa nuoren itseluottamusta ja identiteettiä. Nuoret itse toivovat, että he saavat työstään säännöllistä palautetta – myös virheistä – jotta he voivat oppia. Kokeilun nuorista vain osa koki saavansa päivittäin palautetta työstään. Vaikka nuorta arvioidaan virallisesti jakson lopussa, ei päivittäistä palautetta tulisi unohtaa. Nuoren vahvuuksien esiin nostaminen työpaikalla on myös helppo ja tärkeä tapa vahvistaa nuoren itseluottamusta. Rehellisyys ja suoruus ovat tärkeitä elementtejä palautteen antamisessa, kunhan samalla kuulemme myös nuorta.
Kokeilun tavoitteena oli myös tuoda nuoren ääntä vahvemmin kuuluviin TET-jakson aikana. Nuoret arvioivat oman työnantajansa onnistumista vastaamalla TET-diplomin kysymyksiin. Kaikki kokeiluun osallistuneet työnantajat onnistuivat tarjoamaan myönteisen työelämäkokemuksen vähintään yhdelle nuorelle. Kriteerinä oli se, että vähintään 70% nuoren palautteesta oli myönteistä.
Oivalluksia:
– Kokeiluun vaikutti se, että kaikki nuoret eivät päässeet mieluisaan harjoittelupaikkaan. Kokemus ja palaute oli tällöin muita kielteisempi. Tämän takia nuorta tulisi kaikin tavoin tukea juuri itseä kiinnostavan paikan löytämisessä.
– Kokeiluun osallistuneet työnantajat pitivät nuorten palautetta erityisen tervetulleena. Työnantajat kuitenkin tiedostivat, että tilanne on nuorelle herkkä, ja vaatii rakentavaa suhtautumista palautteen saajalta.
“ Nuoren palaute saattaisi toimia koko työyhteisön innostajana. Näin voidaan kehittää omaa toimintaa ja korjata TET-jakson puutteita.” – Kokeiluun osallistunut työnantaja
Kokeilun kiteytys:
Vastuullinen TET -malli on kokeilun perusteella mahdollista toteuttaa millä tahansa työpaikalla. Sen avulla myös tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret – joita on jo lähes viidennes ikäluokista – voivat saada positiivisia työelämäkokemuksia. Kun TET-jaksolle valmistaudutaan huolella koulussa ja työpaikalla, nuori kohdataan arvostaen ja tukien ja hänelle annetaan palautetta, on myönteinen työelämäkokemus mahdollinen kaikille. Parhaimmillaan TET-kokemus kantaa pitkälle elämässä ja voi parhaimmillaan tukea nuorten eriarvoistumisen ehkäisyä ja jopa katkaista työelämästä syystä tai toisesta syrjäytyneen perheen ylisukupolvisen kierteen.
”Tässä kokeilussa parasta oli kaikki.” – Maunulan kahdeksasluokkalainen oppilas
Kokeilun yhteistyökumppanina toimii ohjelmistotalo Tiitus, jonka Tetti-sovellusta hyödynnettiin palautteen antamisessa koulun ja oppilaiden välillä.
“Kiva kun ei tarvitse kuljettaa papereita mukana joka paikkaan.” – Maunulan tettiläinen
Koulutuskokeilu yksinäisen nuoren tunnistamiseksi
Aihe: uusi yhteisöllisyys ja yksinäisyyden kohtaaminen
Miksi tämä kokeilu?
Kokeilulla pyritään vastaamaan nuorten kokemaan yksinäisyyteen. Yksinäisyyttä tutkineen Niina Junttilan mukaan yläkouluikäisistä yksinäisistä 90 prosenttia pysyy yksinäisinä vuodesta toiseen. Jos ihminen on ollut pitkään yksinäinen, hän alkaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa. Silloin kynnys muiden luokse hakeutumiseen nousee koko ajan. On tärkeää, että huomaamme nämä yksinäiset ihmiset.
Kokeilu kohdennetaan sekä Kelan että TE-toimistojen asiantuntijoille. Kokeilussa pilotoidaan koulutusta, jolla tuetaan Kelassa ja TE-toimistoissa tapahtuvia kohtaamisia siten, että myös yksinäisyys uskalletaan nostaa esille. Kokeilun aikana suunnitellaan ja toteutetaan koulutuskokonaisuus Kelan ja TE-toimistojen asiantuntijoille, jotka tekevät kohtaavaa työtä. Kokeilun avulla haluamme oppia, millaisia tarpeita nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on sekä millainen koulutuskokonaisuus voisi tukea ammattilaisia yksinäisten nuorten kohtaamisessa ja auttamisessa.
Kokeilun toteuttajat
- Miika Mehmet, Skene – yhdessä rikosettomaan elämään ry
- Pilvi Vanne, Kela
- Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry
- Janne Savolainen, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Mikko Mäkelä, Suomen ev.lut kirkko, Kirkkohallitus
- YC Felin, Lyfta Oy
- Lisäksi koulutuskokeilun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Nuorten Akatemian Anni Heliste ja Sonja Hämäläinen.
Mitä tehtiin?
Kokeilu toteutettiin kolmessa vaiheessa:
- Koulutuskokeilun koostaminen
Ensimmäisessä vaiheessa koottiin koulutuskokonaisuus ja siihen liittyvät materiaalit sekä selvitettiin, millaisista osista koulutuskokonaisuuden tulisi koostua. Lisäksi ensimmäinen vaihe selvitti, millaisia reunaehtoja viranomaiskoulutuksella on.Koulutuskokonaisuuden haluttiin sisältävän sekä teoriaa että kokemuksellisia osuuksia, joissa kohtaamista päästään harjoittelemaan konkreettisesti. Koulutuksen suunnittelua ja materiaalin kokoamista varten valittiin kumppaniksi Nuorten Akatemia, jolla on kokemusta nuorten kanssa toimimisesta ja nuoria kohtaavien aikuisten kouluttamisesta. Nuorten Akatemia haastatteli koulutuksen suunnittelun tueksi muutamia KELAn ja TE-toimistojen asiantuntijoita sekä nuoria, jotka ovat Kelan tai työllisyyspalveluiden asiakkaita. - Koulutuskokeilu
Toisessa vaiheessa kokeilu pilotoitiin KELAn ja TE-toimistojen asiantuntijoiden kanssa. Kokeiluun saatiin mukaan yhteensä 18 asiantuntijaa, joista 10 Kelasta ja 8 TE-palveluista. Toteutuksessa keskeistä oli selvittää millaisilla resursseilla ja miten koulutus on mahdollista toteuttaa, sekä se millaisen vastaanoton se kohderyhmältään. - Kokeilun oppien levittäminen
Kokeilun puitteissa koulutusta on mahdollista kokeilla kerran. Tavoitteena oli kuitenkin luoda koulutusmalli, jonka jatkokehittämistä ja toteuttamista on helppo jatkaa. Kolmannessa vaiheessa pyritään levittämään kokeilulla luotua mallia sekä sen tuloksia ja oppeja eteenpäin.
Mitä opittiin?
Koulutuksen suunnittelun pohjaksi tehdyissä haastatteluissa nuoret toivoivat heidän kanssaan asioivilta ammattilaisilta inhimillistä, arvostavaa ja aitoa kohtaamista sekä kuuntelemista kasvotusten. Heille oli tärkeää, että heidän oma tahtonsa ja tarpeensa kuullaan, ja että ne huomioidaan heitä koskevissa suunnitelmissa. Nuoren tilanteesta, mahdollisuuksista ja hänen asioidensa käsittelystä toivottiin keskusteltavan tavalla, joka lisää tunnetta hallittavuudesta sekä tekee oman tilanteen ymmärrettävämmäksi. Nuoret kaipasivat ennakkoluulottomuutta ja erilaisten lähtökohtien huomioimista. He halusivat, että heidän omia kokemuksiaan ja tunteitaan pidetään oikeina ja tärkeinä.
Asiantuntijoiden haastatteluissa taas nousi esille se, että suurimmat haasteet yksinäisyyteen puuttumisessa liittyivät ilmiön tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, puheeksi ottamisen vaikeuteen sekä työn rakenteisiin, kuten käsityksiin työnkuvasta ja omasta työroolista. Mielenterveysongelmista keskusteleminen koettiin sen sijaan arkipäiväisemmäksi ja luontevammaksi.
Koulutuskokeilun jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Lisäksi koulutuskokeilua arvioitiin havainnoimalla sekä aktiivisella osallistumisella. Palautelomakkeella pyrittiin kartoittamaan sitä, mikä koulutuksen anti oli osallistujille. Vastaajia oli yhteensä 17.
Kaikki vastanneet pitivät koulutusta hyödyllisenä ja aihetta työnsä kannalta tärkeänä (osittain tai täysin samaa mieltä). Lisäksi kaikki vastanneet olivat oppineet uutta ja kokivat, että heidän ymmärryksensä yksinäisyydestä syveni (osittain tai täysin samaa mieltä). Tilaisuuden toteutustapaa pidettiin onnistuneena, ilmapiiriin oltiin tyytyväisiä ja koulutusta suositeltaisiin myös kollegoille (osittain tai täysin samaa mieltä). Kolme vastanneista olisi toivonut vielä enemmän aikaa verkostoitumiselle ja keskustelulle, mutta pääosin osallistujat kokivat tilaisuuden tukeneen verkostoitumista.
Tilaisuuden parhaana antina mainittiin useaan otteeseen siinä käytetty taidemenetelmä: tanssitaiteilija Hanna Brotheruksen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen laboratorio. Monet kokivat, että kaikkien kollegoiden ja asiakkaiden tulisi saada kokea sama muistaakseen, mitä läsnäolo tarkoittaa sekä työssä että muualla elämässä. Myös yksinäisyystutkija Niina Junttilan puheenvuoroa pidettiin erittäin asiantuntevana, vaikuttavana ja pysäyttävänä. Lisäksi koulutuspäivän osallistavaa otetta, ryhmäytymistä sekä luottamuksellista ilmapiiriä arvostettiin.
Mitä sitten?
Kokemuksellisten kehollisten menetelmien hyödyntäminen läsnäolon ja kohtaamisen harjoittelussa vaikuttaa erityisen toimivalta. Osallistujat ymmärsivät, kuinka empaattista kohtaamista on mahdollista hyödyntää kohtaavassa asiakastyössä yksinäisyyteen puuttumisen keinona. Koulutus lisäsi myös osallistujien tietoa ja ymmärrystä yksinäisyydestä ilmiönä. Kerätyn palautteen perusteella osallistujat kokivat koulutuksen toimivana kokonaisuutena, käytetyt menetelmät vaikuttavina ja aiheen työnsä kannalta merkityksellisenä.
On tärkeää miettiä, miten koulutuksissa kerätty oppi ja kokemus siirtyy asiantuntijoiden työn arkeen. Koulutuksen lisäksi on pyrittävä luomaan tilaa ja mahdollisuuksia toimia uudella tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös kouluttamista ja kouluttautumista tulisi ajatella uudella tavalla. Meidän kokemuksemme pohjalta esimerkiksi eri virastojen asiantuntijoiden tuominen yhteen ja kokemuksellisten menetelmien hyödyntäminen voivat tuoda paljon lisäarvoa koulutuksiin.
Lue lisää
Tästä eteenpäin.
Pizzademokratia-kokeilu kannustaa nuoria osallistumaan
Aihe: demokratia ja osallisuus