Sitralaisten tulevaisuustärppejä kuntavaaleihin

Ennakoitavaa arki, jossa on helppo tehdä ympäristön kannalta fiksuja valintoja. Turvallisuutta tuova tunne siitä, että apua saa, jos terveyden tai elämätilanteen vuoksi sitä tarvitsee. Kyky tunnistaa omat vahvuutensa ja mahdollisuus hyödyntää sekä kehittää niitä haluamallaan tavalla.

Kunnat ovat ihmisen arkea lähimpänä olevia julkishallinnollisia toimijoita. Visiot ja tavoitteet tehdään todeksi arjen valinnoissa ja siksi kunnilla on niissä merkittävä rooli. Yhteiskunnan palvelutarpeiden kasvaessa tarvitaan kuntiin uusia toimintamalleja ja uutta ajattelua. Muutostarve on suuri, mutta liikkeelle voi lähteä pienesti. Suuret muutokset kannattaakin tehdä pala kerrallaan: kokeillen, oppien ja korjaten.

Tähän artikkeliin olemme koonneet tulevaisuustalo Sitran asiantuntijoiden tärpit 9.4. pidettäviin kuntavaaleihin vapaasti hyödynnettäväksi kaikille kestävästä hyvinvoinnista kiinnostuneille ehdokkaille ja äänestäjille.

Miten kunta siirtyy ostamaan asiakaslähtöisiä, vaikuttavia palveluja? 

Mitä? 
Vaikuttavissa hankinnoissa kunta ostaa tuloksia suoritteiden sijasta. Halpa yksikköhinta tai suuri määrä ei paljon lämmitä, jos ostopalvelu ei toimi. Äskettäin uutisoitiin, että joukko vanhuksia oli jäänyt ilman ruokaostoksiaan, kun kunnan kilpailutuksella valitseman uuden kauppapalvelun toimintatavat eivät vastanneet asiakkaiden tarpeisiin. Jos palveluntarjoajaan ei saa helposti yhteyttä eivätkä tavarat tule ajallaan, palvelun vaikuttavuus on ilmeisen heikko.

Miksi?
Tulosperusteinen hankinta mahdollistaa asiakaslähtöiset palvelut ja niiden vaikuttavuuden seurannan. Kunta voi suunnata resurssinsa entistä tehokkaammin – ja varmistaa samalla, että verovarat käytetään viisaasti kuntalaisten hyväksi.

Miten? 
Kilpailutusta varten kunta määrittelee palvelun tulostavoitteet ja niiden saavuttamista kuvastavat mittarit. Palveluntarjoajat puolestaan ehdottavat keinoja, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Esimerkiksi kauppapalvelun osalta lienee tärkeintä, että ostosten tilaaminen onnistuu ja oikeat tavarat toimitetaan oikea-aikaisesti oikeaan osoitteeseen. Näille tulisi asettaa selkeät, mitattavat tavoitteet. Kun tämä ajattelu viedään pisimmilleen, julkinen raha ei liiku ennen kuin tulokset on todennettu.

Vaikuttavuusinvestoiminen ja ns. tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB-malli) on uusi työväline kuntien tulosperusteisiin hankintoihin. Jo noin 30–40 kuntaa eri puolilla Suomea suunnittelee tulosperusteisia hankintoja. Lue lisää aiheesta täältä.

Miten tehdä sosiaali- ja terveydenhuollosta entistä parempi maakuntien ja kuntien yhteistyöllä?

Mitä?
Soten palveluverkko pitää uudistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että palvelujen päällekkäisyyksiä tulee vähentää sekä palvelujen laatua parantaa esimerkiksi keskittämällä vaativimpia sote-palveluita nykyistä harvempiin mutta entistä paremmin toimiviin yksiköihin. Lähipalveluita sitä vastoin voidaan kehittää mm. tukemalla ihmisten kotona asumista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Uudet palvelut on mahdollista saada 24/7.

Miksi?
Soten uudistaminen on välttämätöntä edessä olevan väestökehityksen vuoksi. Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla. Samaan aikaan muuttoliike kaupunkeihin näyttää jatkuvan. Tutustu tarkemmin edessä oleviin muutoksiin ja mahdollisuuksiin tekemästämme valtakunnallisesta palveluverkkoselvityksestä. Yleisradio on myös tehnyt selvityksen pohjalta Hoitotutka-verkkotyökalun.

Miten?
Kuntien rooli on keskeinen, kun mietitään uusia lähipalveluja ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Sitran arvion mukaan terveysasemien määrä voi jopa puolittua vuoteen 2025 mennessä palvelujen saavutettavuuden juurikaan kärsimättä digitalisaation ja logistiikan kehityksen ansiosta. Toisaalta saatavilla olevien palvelujen valikoima voi monipuolistua myös syrjäseuduilla, sillä monet uusista palveluista eivät olisi paikka- tai aikasidonnaisia.

Miten kunta voisi toimia innostuksen, verkostojen, palvelujen ja liiketoiminnan alustana?

Mitä?
Mitä yhteistä on tulevaisuuden kunnalla, AirBnB:llä ja Uberilla? Ainakin se, että ne kaikki ovat alustoja. Osaaminen on nykytalouden keskeisin voimavara. Maailma on pullollaan materiaa, tuotteita ja ideoitakin, mutta sen sijaan puutetta on osaamisesta, joka ymmärtäisi mitä näillä hajanaisilla resursseilla voisi tehdä, miksi ja miten.

Miksi?
Yksittäisen ihmisen tai organisaation on vaikeaa toimia kanavien ja verkostojen rakentajana tai yleisen, alueellisen osaamispääoman jalostajana. Tuo fasilitaattorin rooli on mitä sopivin tulevaisuuden kunnille. Esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät innovaatiot paitsi hyödyttäisivät kuntalaisia, voisivat olla alueellisen elinvoiman lähde. Kunta on myös se tyypillisin taso, jossa koemme olevamme ja toimivamme – harvoin kerromme esimerkiksi olevamme Pirkanmaalla, sen sijaan olemme vaikka Tampereella.

Miten?
Kuntien tulee toimia ruohonjuuritason toiminnan mahdollistajana, tapahtuipa se kokeiluiden, innovatiivisten hankintojen tai muiden, ketterää ja yhteistä tekemistä mahdollistavien toimintamallien avulla. Kunnan on menestyäkseen tunnistettava myös omat ydinvoimavaransa: mitä osaamista meiltä tai läheltämme jo löytyy? Voiko maantieteellinen sijainti, asukkaiden osaaminen, paikalliset instituutiot, ympäristö tai muut tekijät tarjota yhdistelmänä jotain ainutlaatuista jollekin kehittäjäyhteisölle? Lue lisää aiheesta täältä.

Miten kehittää uusia, paikallisesti hyödynnettäviä osallistumisen tapoja?

Mitä?

Tulevaisuudessa sekä globaalin että paikallisen ulottuvuus korostuvat päätöksenteossa. Esimerkiksi puhdas vesi, ilma ja luonnonresurssit ovat asioita, jotka koskevat koko maapalloa. Samalla kun meidän on kyettävä päättämään jokaista ihmistä koskevista globaaleista haasteista, korostuu myös tarve toimivalla lähidemokratialle. Ihmisillä täytyy olla kokemus ja luottamus siihen, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä ja arkensa asioihin. Siksi lähenevä maakuntauudistus osuu tarkkaan paikkaan; on pidettävä huolta lähidemokratian toteutumisesta ja rohkeasti mietittävä millaisia uusia osallistumisen tapoja paikallisesti voitaisiin hyödyntää.

Miksi?

Todellinen demokratia vaatii sitä, että ihmiset kokevat pystyvänsä ja aidosti voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja tulemaan myös oikeasti yhteen yhteisten aiheiden äärelle. Kuntatasolla päätöksenteko on lähellä. Tätä täytyy vaalia ja lähidemokratiaa täytyy kehittää myös tulevaisuudenkestäväksi.

Miten?

Kunnat voisivat järjestää tärkeimmistä asioista toistuvia kansalaiskeskustelua. Valtuuston tulisi pohtia yhdessä miten paikalle saataisiin myös niitä ihmisiä, jotka eivät välttämättä itse aktiivisesti keskusteluihin hakeudu. Valtuusto voisi myös pohtia pysyvän avoimen kansalaisraadin asettamista, joka keskustelisi säännöllisesti valtuuston kanssa tärkeimmistä politiikan listalle nousevista aiheista. Näin yhdistettäisiin edustuksellista ja suoraa demokratiaa, todennäköisesti parannettaisiin keskusteluilmapiiriä ja säännöllisyys toisi myös poliittisen keskustelukulttuurin vahvistusta.

Miten saadaan kiertotalous kuntien elinkeinopolitiikan pohjaksi?

Mitä?

Kunnilla on suuri valta esimerkiksi maankäytön suunnittelijoina, rakennuttajina ja lupaviranomaisina tehdä päätöksiä, jotka joko tukevat tai hankaloittavat kiertotalouteen siirtymistä.

Miksi?

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Palveluista voi syntyä nopeastikin työpaikkoja ja taloudellista lisäarvoa kuntiin. Alueen yritysten kilpailukyky paranee, kun materiaalien käyttöä ja kiertoa tehostetaan.

Miten?

Uusi hankintalaki antaa kunnille hyvät edellytykset tehdä innovatiivisia ja vastuullisia hankintoja. Uuden hankintalain mahdollistama elinkaarikustannusten huomioon ottaminen helpottaa yhä useampien hankintojen ostamista palveluna, fyysisen tuotteen ostamisen sijaan. Kun kunnat valitsevat hankinnoissaan yhä enemmän kiertotalousratkaisuja ja -palveluita, voi alueen yrityksistä syntyä markkinoille edelläkävijöitä.

Miten kunta voisi tukea kuntalaisten kestävää arkea?

Mitä?

Kunta edistämään asukkaiden kestävää arkea kuten vähäpäästöisiä lähienergiaratkaisuja ja ympäristöystävällistä liikkumista.

Miksi?

Kotitaloudet voivat merkittävästi vähentää kunnan hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun, maalämmön tai aurinkosähkön käyttöönottaminen pienentää kuntalaisen ympäristövaikutuksia 8-15 prosenttia ja jos miljoona suomalaista toteuttaa yhden näistä ratkaisuista, niin ympäristövaikutukset pienenevät yhtä paljon kuin mitä 120 000 ihmistä niitä aiheuttaa. Jos henkilö pyöräilee töihin vuodessa 20 viikkoa, niin hänen ympäristövaikutuksensa pienenevät 2,5 prosenttia. Lisäksi muilla vähäpäästöisillä liikkumisen ratkaisuilla voidaan pienentää ympäristövaikutuksia lisää jopa 21 prosenttia.

Miten?

Kunta tukee taloudellisesti kotitalouksia vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönotossa. Lisäksi merkittävät kunnalliset työnantajat näyttävät esimerkkiä ja tarjoavat työntekijöidensä käyttöön ympäristöystävällisiä työmatkaliikkumisen vaihtoehtoja.