Sitran blogisarja laajentaa keskustelua taiteen ja kulttuurin merkityksestä

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistustyön toisen vaiheen ohessa syksyllä 2017 Sitra on yhdessä asiantuntijatyöryhmän jäsenten kanssa käynnistänyt useampia keskustelunavauksia aiheista, joihin ei voida suoraan vaikuttaa valtionrahoitusta ohjaavalla lainsäädännöllä. Yhtenä keskustelunavauksena käynnistettiin blogisarja, jossa taiteen ja kulttuurialan edustajat ja tutkijat, sekä yhteiskunnalliset päätöksentekijät tuovat esiin näkemyksiään taiteen ja kulttuurin merkityksestä.

Tänään blogisarjan rinnalle tuodaan viime vuosina tehtyjen selvitysten ja tutkimusten pohjalta koostettua tietoa taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Tavoitteena on julkisen keskustelun herättäminen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista yhteiskunnassamme, sekä tutkimuksen kytkeminen keskusteluun. Tutkimuskoosteessa taiteen ja kulttuurin vaikutuksia käsitellään kuudesta eri näkökulmasta, joita ovat terveys ja sosiaalinen hyvinvointi, oppiminen ja talous sekä kulttuurinen kestävyys ja ympäristö. Näistä ensimmäisinä julkaistaan Turun Ammattikorkeakoulun ja Taikusydän-yhteyspisteen tutkijan, FM Liisa Laitisen kokoamat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin osuudet. Koosteessa avataan näkökulmia vaikutuksiin laaja-alaisesti, mutta tiivistetysti ja tarjotaan linkkejä tietolähteisiin.

Samaan aihepiiriin liittyvässä blogisarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 14 kirjoitusta. Sarjan käynnisti KulttuuriVOS-asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Jaakko Kuusisto. Seuraavat kirjoittajat olivat Helena Värri, Stuba Nikula, Ditte Winqvist ja Kimmo Levä, jotka käsittelivät mm. kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, vaikuttavuuden lisäämistä ja kulttuurin merkitystä kansantalouteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Sarjan seuraavissa blogeissa kulttuurikysymyksiä pohtivat politiikan kentän vaikuttajat Eeva-Johanna Eloranta (SDP), Sanna Lauslahti (Kok.), Tuomo Puumala (Kesk.), Stefan Wallin (RKP) ja Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.), jotka käsittelevät kulttuuripalveluiden rahoittamiseen, asiakaslähtöisyyteen, taiteen perusopetukseen ja lastenkulttuuriin sekä julkisen rahan jakamiseen liittyviä haasteita. Taloustieteilijä Pasi Holm pohti mm. kulttuuripalveluiden asiakaslähtöisyyttä, ja toki myös talousnäkökulmaa. Professori Pirjo Ståhlen ja läänintaiteilija Krista Petäjäjärven yhteisessä blogissa käsiteltiin taiteen muutosvoimaa. Tutkija Pirkko Laes pohti taidetta väylänä elinikäiseen oppimiseen ja kestävään vanhuuteen.

Sarjan tuoreimmassa blogissa opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja valottaa valtion uuden kulttuuripolitiikan strategian tavoitteita, joita ovat mm. kulttuuriin osallisuuden lisääminen, eri väestöryhmien välisten erojen kaventaminen osallistumisessa sekä taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytysten parantaminen. ”Valtion keinot tavoitteiden toteuttamiseksi ovat lainsäädännön, rahoituksen ja ohjauksen kehittäminen”, Kaivosoja toteaa.

Tammikuulle 2018 jatkuvan blogisarjan seuraavaksi julkaistavissa kirjoituksissa mm. kansanedustaja Ritva Elomaa (PS) kuvailee pienen maalaiskunnan kulttuurielämää ja muistuttaa, että kulttuuritarjonnan merkityksellisyyden saattaa huomata vasta kun se on menetetty. Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson puolestaan toteaa, ettei taide rajaa ketään pois, eikä vaikeaa taidetta ole, sillä ”tärkeintä on se, että jokaisella on lupa nähdä teoksessa juuri niitä asioita, jotka itseä koskettavat”. Ekonomisti Timo Tyrväinen pohtii kulttuurin ja kestävän kehityksen suhdetta ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Useita mielenkiintoisia näkökulmia on siis vielä tulossa. Niihin kuuluu myös sarjan päättävä ministeri Sampo Terhon (Sin.) blogi.

Kaikki blogit ovat luettavissa täällä.