Sitran ja CIMOn tuomat intialaisosaajat levittäytyivät eri puolille Suomea

Sitran Intia-ohjelman ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn yhdessä suunnittelema ja toteuttama Sitra Fellowships -apurahaohjelma on tuonut suomalaisiin tutkimuslaitoksiin 22 intialaista osaajaa vuosina 2007 – 2008. Osaajavaihtoon osallistuneet henkilöt ovat parantaneet intialaisten ja suomalaisten tiedeyhteisöjen keskinäistä verkottuneisuutta sekä lisänneet tiedon vaihtoa maiden välillä. Suomalaiset tutkijat ja tutkimuslaitokset ovat olleet hyvin tyytyväisiä osaajavaihdon tuloksiin.  

Tuloksellisen kehittämisohjelman ei tarvitse välttämättä olla kallis ja monimutkainen. Sitran Intia-ohjelman osana käynnistynyt osaajavaihto-ohjelma Sitra Fellowships on tuonut vuosina 2007 – 2008 Suomeen 22 intialaista tutkijatohtoria sekä tohtori- ja maisteriopiskelijaa.

– Suomalaiset yliopistojen laitokset ja tutkimuslaitokset ovat syksyyn 2008 mennessä hakeneet Sitran osaajavaihto-ohjelman kautta apurahaa 130 intialaiselle osaajalle. Hakemuksista 17 prosenttia on voitu hyväksyä ja Suomessa vierailee ohjelman ansiosta yhteensä 22 intialaista tutkijaa. Lisäksi usealle Sitran Fellowship-apurahaa hakeneelle on myönnetty rahoitusta CIMOn muista ohjelmista. Vastaavasti yksi suomalainen opiskelija on ollut vaihdossa Intiassa. Sitran rahoituksen loppuessa apurahaohjelma jatkuu CIMOn rahoittamana vuonna 2009, kertoo Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn vastaava asiantuntija Hannele Ahti.

Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen mukana ollut Ahti pitää Sitran aktiivista osallistumista ohjelman toimintaan ratkaisevan tärkeänä.

– Vuonna 2006 CIMOn oma Fellowship-apurahaohjelma ei houkutellut kovinkaan montaa intialaista Suomeen. Sitran Intiaan suunnatun osaajavaihtorahoituksen avulla tilanne muuttui vuosina 2007 – 2008 merkittävästi. Sitran Vesa-Matti Lahden laaja vierailukierros intialaisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin vuonna 2007 näkyi myös osaltaan sekä Suomeen tulleiden intialaisosaajien laadussa että määrässä, uskoo Ahti. Laadusta kertoo muun muassa se, että osaajavaihtoon osallistuneista henkilöistä kymmenen edustaa Intian ehdottomia huippukorkeakouluja Indian Institutes of Technologya ja Indian Institute of Sciencia.  

Luonnontieteilijöitä, humanisteja ja yhteiskuntaosaajia  

Osaajavaihtoon osallistuvat intialaiset edustavat laajasti eri tieteenaloja. Eniten joukossa on luonnontieteiden, bio-ja molekyylilääketieteen, informaatioteknologian sekä muiden teknisten tieteiden edustajia.

– Kuitenkin myös humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden kohtuullisen suuri osuus oli minulle itselleni positiivinen yllätys. Heidän osuutensa vaihtoon osallistuneista henkilöistä on liki 30 prosenttia. Vaihtoon mukaan lähteneitä intialaisia opiskelijoita houkutteli Suomessa erityisesti Suomen maine koulutuksen ja korkean teknologisen osaamisen kärkimaana, sanoo Ahti.  

Intialaiset tutkijat ja opiskelijat hakeutuivat suomalaisiin korkeakouluihin eri puolille maata. Helsingin lisäksi intialaisia päätyi ainakin Ouluun, Kuopioon, Tampereelle ja Jyväskylään.

– Intialaisista osaajista naisia oli yhdeksän ja miehiä 13. Kaikki tapaamani Sitran vaihto-ohjelmaan osallistuneet henkilöt ovat olleet hyvin tyytyväisiä vierailuunsa ja ovat kertoneet avoimesti kokemuksistaan. Tyypillisimmillään osaajavaihdon kesto on ollut noin seitsemän kuukauden mittainen. Osa intialaisista on jäänyt Suomeen Sitran tarjoaman rahoituksen jälkeen vielä joksikin aikaa jonkin muun rahoituksen tuella. Yleisimpiä jatkoajat ovat olleet tohtorin tutkintoa opiskelevien kohdalla, kertoo Ahti. Suomalainen talvisää tai pimeyskään eivät ole Ahdin mukaan intialaisia juurikaan pelottaneet. Parhaiten vaihto kuitenkin onnistuu hänen arvionsa mukaan silloin kun se käynnistyy keväällä tai alkukesästä.  

Tohtoriksi valmistuneita oli Sitran Fellowship -ohjelmaan osallistuneista 11, tohtoriksi opiskelevia seitsemän ja maisteriopiskelijoita neljä henkilöä. Tohtoriksi väitelleiden ohjelman kautta saama apuraha oli 2500 euroa, tohtoriopiskelijoiden 1800 euroa ja maisteriopiskelijoiden 800 euroa kuukaudessa.

– Apurahan tarkoitus on korvata elinkustannuksia Suomessa sekä joissain tapauksissa myös matkakuluja Suomen ja Intian välillä. Tutkimusmateriaalien hankkimiseen sitä ei ole tarkoitettu, painottaa Ahti.  

Markkinointi onnistui sekä Suomessa että Intiassa  

Ahdin mielestä Sitran Fellowships -apurahaohjelman keskeisin opetus on, että kun asiat suunnitellaan hyvin ja ajankohta on oikea, pienilläkin rahallisilla panostuksilla saadaan paljon aikaan.

– Markkinointi sekä Suomessa että Intiassa onnistuivat hyvin. Suomessa oli ja on edelleen suuri kiinnostus Intiaa kohtaan ja siksi nimenomaan Intiaan suunnatulle osaajavaihdolle on kysyntää. Ohjelman esittely sekä CIMOn suomen- ja englanninkielisillä sivuilla on ollut pääasiallinen markkinointikanavamme, sitä kautta tieto osaajavaihdosta on varmasti parhaiten päätynyt suomalaisille tutkijoille, arvelee Ahti.