Kooste
Arvioitu lukuaika 5 min

Sitran ja Kansallisgallerian virtuaalinen näyttelykokeilu tarjosi näkymän tulevaisuuden taidekokemukseen

Näyttelyvierailijat kokivat metaversumin mahdollisuudet taiteen kentällä kiinnostavina, vaikka käyttäjäkokemuksessa nähtiinkin kehittämisen varaa.

Kirjoittajat

Helena Mustikainen

Johtava asiantuntija, Ratkaisut

Laura Seppälä

Päällikkö, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Sitra ja Suomen Kansallisgalleria julkistivat virtuaalisen ja osallistavan taidenäyttelykokeilun, metagallerian, metaversumipalvelussa lokakuussa 2022. Taidenäyttelykokeilun tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia tarjota taidetta uusissa kanavissa ja tutkia osallistumisen mahdollisuuksia taiteen kentällä. Kokeilun alustana ja kumppanina toimi metaversumipalvelu Decentraland. Vierailjoiden haastattelujen perusteella taidekokemusta ei pidetty poikkeuksellisen hyvänä, mutta metaversumin tulevaisuuden mahdollisuuksiin uskottiin vahvasti. Metaversumin ei nähty korvaavan perinteistä museota, mutta mahdollisuutta vierailla etänä arvostettiin.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä selvitti haastattelujen avulla käyttäjien kokemuksia taidenäyttelystä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkija osallistui julkisessa lohkoketjussa saatavilla olevan datan pohjalta tehdyn analyysin (on-chain -analyysi) toteuttamiseen. Tuloksista julkaistaan laajempi artikkeli vuoden 2023 aikana. Tämä artikkeli pohjautuu 11 haastatteluun sekä lohkoketjussa olevan datan analyysiin.

Virtuaalisen taidenäyttelyn pilotoinnilla haettiin oppia web 3.0:n mahdollisuuksista

Kansallisgalleria, Sitra ja Decentraland halusivat kokeilla taiteen esilläoloa virtuaalimaailmassa. Kokeilun tavoitteena oli innostaa taiteen kokijoita tutustumaan vuorovaikutteiseen virtuaalimaailmaan ja samalla hakea oppeja internetin seuraavan kehitysvaiheen web 3.0:n mahdollisuuksista taiteen kentällä.

Kokeilun toteuttamiseksi luotiin virtuaalinen 3D-malli vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongista. Paviljonkiin asetettiin 12 suomalaistaiteilijan teosta, jotka olivat olleet esillä vuonna 1900, sekä 12 nykytaiteilijan teosta. Vierailijat pääsivät mm. vaihtamaan paviljongissa esillä olevaa taidetta valittujen teemakokonaisuuksien joukosta ja äänestämään paviljonkiin lisättävästä seuraavasta teemavaihtoehdosta.

Käyttäjäkokemukset olivat vaihtelevia

Haastattelujen perustella käyttäjäkokemukset olivat vaihtelevia. Käyttäjäkokemuksen kouluarvosanat vastaukset vaihtelivat 5:n ja 10:n välillä (mediaani 7). Pääsääntöisesti ne haastateltavat, joille metaversumit olivat entuudestaan tuttuja, olivat innostuneita. Metaversumeja vähemmän tunteneet olivat usein pettyneitä gallerian ja teosten grafiikasta. Suurimmalle osalle vastaajista oli merkityksellistä, että Kansallisgalleria oli lähtenyt kokeiluun mukaan.

Useimmat haastateltavat olivat löytäneet metagallerian valmiin linkin avulla. Muutoin tilan löytäminen koettiin haasteelliseksi. Digitaalisen lompakon luomista pidettiin vaikeana, ja monet käyttivätkin sen välttämiseksi vierailijatiliä. Metagallerian käyttö vaati tietokoneelta korkeaa suorituskykyä ja hyvää verkkoyhteyttä, minkä osa haastateltavista koki ongelmaksi. Teknisestä toteutuksesta arvosanat vaihtelivat 5:n ja 9:n välillä (mediaani 7,5).

“Odottavan positiivinen” taidekokemus

Haastattelujen perusteella taidekokemusta voi luonnehtia yhden haastateltavan sanoin “odottavan positiiviseksi”. Kokemusta ei pidetty poikkeuksellisen hyvänä, mutta metaversumin tulevaisuuden mahdollisuuksiin uskottiin vahvasti. Virtuaalisen taidenäyttelyn ei nähty korvaavan perinteistä museota, mutta mahdollisuutta vierailla etänä arvostettiin. Monet haastateltavista uskoivat myös metaversumin mahdollistamassa yhteisöllisyydessä olevan paljon mahdollisuuksia. Taidekokemuksen kouluarvosanat vaihtelivat 4:n ja 10:n välillä haastateltavien kesken (mediaani 7).

Kaikki haastateltavat uskoivat metaversumien olevan osa tulevaisuutta, vaikka teknologian koettiin olevan vielä paikoin kehittymätöntä. Haastateltavien halukkuus käyttää rahaa metaversumissa oli vaihtelevaa. Pääsylippu ei saanut kannatusta, paitsi jos sen mukana saisi jotain konkreettista virtuaalista omistusta. Metagallerian koettiin myös olevan keino säilyttää kulttuuriperintöä, jolle ei voi mitata rahallista arvoa.

Lohkoketjudatan analyysissä paljon mahdollisuuksia

Kokeilun yhteydessä tehty lohkoketjudatan analyysi (on-chain -analyysi) mahdollistaa julkisessa lohkoketjussa sijaitsevan datan keräämisen ja tarkastelun. Data on läpinäkyvää, se on helposti saatavilla ja käyttäjillä on käytössään digitaaliset lompakot. Tämä mahdollistaa sen, että julkisiin lohkoketjuihin perustuva toiminta on kaikkien nähtävillä ja voi siten olla mahdollistamassa reilumpaa datataloutta.

Lohkoketjudatan analyysissä käsiteltiin ainoastaan kaikille julkisesti saatavilla olevaa dataa ja lisäksi pyrittiin varmistamaan, ettei äänestäjistä ollut saatavilla yksityistä tai oikeaan identiteetin viittavaa dataa. Käyttäjien on kuitenkin syytä tiedostaa julkisissa lohkoketjuissa tehtyjen transaktioiden julkinen luonne. Pseudonymiteetin säilyttäminen, eli salanimien tai nimimerkkien käyttö, on mahdollista taata esimerkiksi käyttämällä useita toisiinsa kytkeytymättömiä lompakoita.

Virtuaalisissa ympäristöissä ollaan uuden äärellä

Virtuaalisesta taidenäyttelystä tehty haastatteluaineisto ja analyysi tuovat hyvin esiin sen, kuinka uuden asian äärellä olemme. Menee vielä useampi vuosi ennen kuin metaversumin tarjoama kokemus lähenee oikeaa fyysistä taidekokemusta.

Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti. Mitä enemmän rakennamme virtuaalisia taidekokemuksia ja muita kokeiluja, sitä enemmän opimme ja edistämme kehitystä. Kuten moni kävijä, myös Sitra arvostaa Suomen Kansallisgallerian rohkeutta kokeilla taiteen esittämistä uudessa virtuaaliympäristössä.

Kokeilussa kokeiltiin myös äänestämistä virtuaalinäyttelyn seuraavasta teemasta. Laajan osallistumisen esteeksi äänestämiselle havaittiin vaikeus avata digitaalinen lompakko. Kokeilujen ja niiden tulosten tutkimisen kautta ymmärrämme yhä paremmin niitä haasteita, joita meidän tulee ratkaista, jotta saavutamme toivottuja hyötyjä.

On Suomen etu ymmärtää paremmin, mistä internetin seuraavassa vaiheessa ja metaversumeissa on kysymys ja edesauttaa siihen liittyvän osaamisen ja verkostojen syntymistä Suomessa. Riippumattomana tulevaisuustalona Sitra toimii ajatushautomona, kokeilujen ja toimintamallien edistäjänä ja yhteistyön vauhdittajana, rakentaen tehtävänsä mukaisesti menestyvää ja kilpailukykyistä huomisen Suomea. Kokeilut ovat Sitralle keino koota ja jakaa oppeja sekä luoda yhteiskunnallista muutosta pitkäjänteisesti ja siten kiihdyttää kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Mistä on kyse?