Sitran lausunto avoimen hallinnon viidennen toimintaohjelman luonnoksesta 

Suositukset lyhyesti

• Sitra suosittelee dialogien ketjuttamista puntaroivien kansalaispaneelien kanssa. Dialogeissa esiin nousevia aiheita ja kysymyksiä voitaisiin nostaa satunnaisotannalla valittaviin kansalaispaneeleihin, jotka muotoilevat konkreettisia toimenpidesuosituksia. Näin dialogeja voidaan hyödyntää vahvemmin osana päätöksenteon valmistelua ja politiikkasuositusten muotoilua ilman pelkoa siitä, että dialogien tärkeä rooli laajan ja syvällisen yhteisen ymmärryksen luomisessa vaarantuisi. 
• Dialogeista tehtävien yhteenvetojen kokoamisessa ja analysoinnissa voitaisiin kokeilla tekoälyä. Näin voitaisiin vähentää laajoihin aineistoihin liittyvää työmäärää ja mahdollisten inhimillisten ennakkoasenteiden vaikutusta niiden tulkintaan. 
• Sitra korostaa, että avoimen hallinnon työssä keskeisenä olevan osallisuuden ja vuoropuhelun vahvistamisen kannalta on välttämätöntä, että kansalaisilla on tietoa päätöksenteon asialistalla olevista kysymyksistä sekä paikoista ja ajankohdista, joina osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista. Lainsäädännön ja päätöksenteon prosessien ja kansalaisille tarjottavien demokratiapalveluiden tulisi olla helposti seurattavissa ja löydettävissä yhdellä demokratiapalvelusivustolla. 

• Sitra kannattaa toimintaohjelman sitoumusta mis- ja disinformaation vaikutusten arvioinnista sekä tiekartan rakentamisesta demokratian vahvistamiseksi. Suomessa tehdään laadukasta mis- ja disinformaatioon liittyvää tutkimusta ja faktantarkistustyötä. Kannustamme hyödyntämään tiekartan laatimisessa laajaa joukkoa asiantuntijoita eri yhteiskunnan sektoreilta. Koska mis- ja disinformaation torjuntaan liittyvät toimet jakautuvat monen eri hallinnonalan alle, tulisi vastuita ja kokonaiskoordinaatiota selkiyttää valtionhallinnossa.

Lausunto kokonaisuudessaan

Avoin hallinto on välttämättömyys suomalaisen demokratian toimivuudelle ja kehittämiselle. Sitra pitää tärkeänä, että avoimen hallinnon toimintaohjelman tärkeimmiksi tavoitteiksi on nostettu luottamuksen, osallisuuden ja ymmärrettävyyden vahvistaminen. Sitra uskoo, että toimintaohjelmaan nostettujen toimenpiteiden avulla on mahdollista osaltaan vastata tunnistettuihin kriittisiin haasteisiin.  

Sitra pitää tärkeänä, että toimintaohjelmassa on korostettu dialogeja ja kohtaamisia demokratian tukemisessa ja yhteisen ymmärryksen edistämisessä (sitoumus 1). Tämä on merkittävää niin hallinnon ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen, päätöksenteon tietopohjan kuin yhteiskunnan ja demokratian kriisinkestävyyden näkökulmasta. Tärkeä toimenpide on dialogien päätöksentekoon kytkemisen vahvistaminen ja niiden hyödyntämisen helpottaminen tarjoamalla dialogien tuloksista jatkossa lyhyempiä tiivistyksiä ja nostoja ministeriöiden johdon käyttöön.

Mikäli dialogeja aiotaan hyödyntää vahvemmin osana päätöksenteon valmistelua, niitä kannattaisi ketjuttaa puntaroivien kansalaispaneelien kanssa, jolloin dialogeissa esiin nousevia aiheita, näkökulmia ja kysymyksiä voitaisiin nostaa satunnaisotannalla valittujen kansalaispaneelien tarkasteltavaksi. Kansalaispaneelit voisivat muotoilla konkreettisia toimenpidesuosituksia. Tämä tehtävänjako ei häiritsisi dialogeille annettua tärkeää tehtävää syvemmän yhteisen ymmärryksen luomisessa, dialogit voisivat toimia jatkossakin ilman painetta päätösten tekemiseen tai yksimielisyyden saavuttamiseen, ja niissä olisi hyväksyttävämpää soveltaa kansalaispaneeleita joustavampia, itsevalikoituvuuteen ja laajaan osallistujajoukkoon perustuvia kutsumismenettelyjä.  

Sitra näkee, että dialogien tulosten ja yhteenvetojen analysoinnissa voisi kokeilla tekoälyn hyödyntämistä. Resurssien vähentyessä ja vaalien välillä tapahtuvan osallistumisen lisääntyessä tarvitaan kustannustehokkaita tapoja rikkaan kansalaispalautteen ja -näkökulmien analysointiin ja tulkintaan. Tekoäly voisi vähentää työmäärän lisäksi mahdollisten inhimillisten ennakkoasenteiden vaikutusta dialogiaineistojen tulkintaan. Matalan kynnyksen kokeilu esimerkiksi jo olemassa olevilla dialogiaineistoilla ja vertailu ihmisten tekemiin yhteenvetoihin voisi onnistuessaan palvella vastaavaa kehittämistä muidenkin osallistumisaineistojen kohdalla, kuitenkin ihmisten roolia kokonaan poistamatta.  

Demokratiaa pitää tukea, kehittää ja puolustaa monipuolisesti yhteiskunnan eri tasoilla ja kohtaamisissa. Sitra pitääkin tärkeänä, että toimintaohjelma korostaa demokratiatoimijuuden ja kohtaamisten merkitystä julkisissa palveluissa. Palvelutilanteet määrittävät pitkälti kansalaisten suhtautumista julkiseen hallintoon ja vaikuttavat näiden väliseen luottamukseen. Kohtaamisten merkitys korostuu palveluiden digitalisoitumisen edistyessä. Julkisella sektorilla työskentelevien itseymmärrys roolistaan demokratiatoimijoina vahvistaisi suomalaista demokratiaa ja sen kriisinkestävyyttä. Sitra haluaa painottaa, että ihmisten kohtaaminen julkisissa palveluissa edellyttää kokonaisvaltaista kansalaislähtöistä ajattelua. Palvelut tulisi suunnitella käyttäjäystävälliseksi ja mahdollistaa helppo saavutettavuus kaikille kansalaisille.  

Kansalaisjärjestöakatemia on tärkeä aloite ja sen leviäminen on toivottavaa (sitoumus 2.2). Jatkossa voisi miettiä, missä määrin myös neljättä sektoria ja tutkijoita olisi mahdollista tuoda kansalaisjärjestöakatemian piiriin ja säännölliseen vuorovaikutukseen.  

Kuten toimintaohjelmassa todetaan, avoimen hallinnon työn painopiste on ollut vahvasti politiikkatoimien valmistelun avoimuudessa ja niihin liittyvässä vuoropuhelussa. Osallisuuden ja vuoropuhelun vahvistamisen näkökulmasta on välttämätöntä, että kansalaisilla on tietoa päätöksenteon asialistalla olevista kysymyksistä sekä paikoista ja ajankohdista, joina osallistuminen ja vaikuttaminen on mahdollista.

Hallinnon ymmärrettävyyden ja selkeyden lisäksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota hallintoa ja päätöksentekoa koskevan tiedon (esim. lainsäädännön valmistelua koskien) saavutettavuuteen, löydettävyyteen ja läpinäkyvyyteen. Kansalaisen tulisi myös pystyä seuraamaan osallistumisensa vaikutuksia nykyistä helpommin ja saada osallistumisestaan palautetta. Demokratiapalveluiden, kuten Lausuntopalvelu.fi, Hankeikkuna ja dialogit yms., tulisi olla yhdellä demokratiapalvelusivustolla, joka olisi helposti löydettävissä. Hallinnolla tulisi myös olla parempi ymmärrys demokratiateknologian mahdollisuuksista.   

Kuten toimintaohjelma oikein tunnistaa, osallisuuden edistäminen erityisesti politiikkatoimien varhaisessa vaiheessa on tärkeää (sitoumus 3.1). Sitra pitää tärkeänä, että tätä koskevia parhaita demokratiakäytäntöjä ja -menetelmiä luodaan ja vaihdetaan aiempaa paremmin yhteistyössä eri hallinnon tasojen ja toimijoiden välillä.  

Sitra kannattaa mis- ja disinformaation vaikutusten arviointia sekä tiekartan rakentamista demokratian vahvistamiseksi (sitoumus 2.1). Sitoumus on linjassa hallitusohjelman kirjausten kanssa, joissa korostetaan formaalin koulutuksen merkitystä kriittisen medialukutaidon edistämisessä ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamisessa. Sitra on peräänkuuluttanut laajaa kansallista digitaalisen sivistyksen projektia varmistamaan, että digitaalinen informaatiolukutaito ja digitaalinen sivistys ovat läpileikkaavasti mukana eri koulutustasojen opetussuunnitelmissa sekä kuntien ja vapaan sivistystyön demokratiatyössä (kirjastot, museot, kansanopistot).

Media- ja demokratiakasvatustyön lisäksi Suomessa tehdään laadukasta mis- ja disinformaatioon liittyvää tutkimusta ja faktantarkistustyötä. Kannustamme hyödyntämään tiekartan laatimisessa laajaa joukkoa asiantuntijoita eri yhteiskunnan sektoreilta. Koska mis- ja disinformaation torjuntaan liittyvät toimet jakautuvat monen eri hallinnonalan alle, tulisi vastuita ja kokonaiskoordinaatiota selkiyttää valtionhallinnossa.