Sitran lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tiivistelmä

Sitran mukaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 (jäljempänä suunnitelma) parantaa edellytyksiä saavuttaa Suomen nykyiset päästötavoitteet. Ehdotetut toimet kuitenkin perustuvat tavoitteisiin, jotka eivät tosiasiallisesti ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on Suomen taloudelle tärkeää, sillä kansainvälisestä kaupasta riippuvaisena maana Suomi ei ole turvassa ilmastonmuutoksen negatiivisilta vaikutuksilta. Useat tutkimukset, esimerkiksi niin kutsuttu Sternin raportti varoittavat, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa maailmanlaajuisen taantuman ja leikata BKT:ta huomattavasti.

Suunnitelma jää monilta osin yleisluontoiseksi keskittyen olemassa olevien toimintamallien pienimuotoiseen parantamiseen, kun taas Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatisi kokonaisvaltaisia, disruptiivisia muutoksia ja toimenpiteitä. Kiitosta ansaitsee avoin ja osallistava valmistelu sekä kansalaisten roolin tunnistaminen päästöjen vähentämisessä. Suunnitelman taloudellisten vaikutusten arviointi ei riittävästi huomioi vähäpäästöisten ratkaisujen kasvavia maailmanmarkkinoita ja niiden vientipotentiaalia, mihin Suomi voi päästä käsiksi investoimalla päästöjen vähentämiseen ja ratkaisujen kehittämiseen kotimarkkinoilla.

Lausunto

Pariisin ilmastosopimus edellyttää ripeämpiä päästövähennyksiä

Selkeä puute suunnitelmassa on sen pohjalla olevien päästötavoitteiden riittämättömyys. Sitran teettämän selvityksen mukaan Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130-150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tarkat luvut riippuvat monista oletuksista, mutta suunta on selvä: Suomen ja EU:n tavoitteiden kunnianhimoa pitää nostaa merkittävästi, kuten Hollanti hallitus juuri teki tiukentamalla kansallisia 2030 tavoitteita ja päättämällä ajaa EU:n 2030 tavoitteiden tiukentamista.

Sitra pitää hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2045 parannuksena aikaisempiin suunnitelmiin. Edellä mainitun selvityksen mukaan Suomen tulisi kuitenkin saavuttaa hiilineutraalius jo 2030-luvulla. Pian sen jälkeen päästötaseen pitäisi olla negatiivinen eli päästöjä pitäisi sitoa ilmakehästä enemmän kuin sinne vapautetaan. Tämä huomioiden suunnitelmassa tarkastellaan liian suppeasti mahdollisuuksia hyödyntää negatiivisia päästöjä tuottavia ratkaisuja, kuten metsien ja maaperän nieluja.

Taloudelliset ohjauskeinot päästövähennysten edistämiseen, ei jarruttamiseen

Sitra korostaa taloudellisten ohjauskeinojen merkitystä päästövähennysten ajureina ja kiertotalouden vauhdittajana. Sitra näkeekin, että ekologista verouudistusta on vahvistettava. Energiaveroja on perusteltua korottaa, päästöporrastusta vahvistaa ja verojen sitomista indeksiin tulisi harkita. Ympäristölle haitalliset tuet on vaiheittain ajettava alas tai ohjattava uudelleen. Kiireellisintä on luopua ilmastopäästöjä lisäävistä tuista.

Lisäksi tulee hyödyntää vähäpäästöisiä ratkaisuja suosivia ohjauskeinoja silloin, kun se on kustannustehokas tapa päästövähennysten saavuttamiseksi.

Kiertotalouden avulla päästövähennyksiä voidaan saavuttaa tehokkaasti

Ilmastotyön ja kiertotalouden synergioita ei ole suunnitelmassa huomioitu, vaikka useissa tutkimuksissa (esimerkiksi Ecofys & Circle Economy: Implementing Circular Economy globally makes Paris targets achievable (2016) ja Deloitte Sustainability: Circular economy potential for climate change mitigation (2016)) on todettu kiertotalouden hyvin merkittävä potentiaali päästöjen vähentämiseksi. Toteuttamalla vuonna 2016 valmistunut Suomen kiertotalouden tiekartta ripeästi ja määrätietoisesti Suomi voi leikata päästöjä merkittävästi. Samalla Suomi voi parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja luoda kiertotalouden ratkaisuja, joilla on merkittävä vientipotentiaali. Sitran selvitysten (Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014) ja Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle (2015)) mukaan kiertotalouden potentiaali Suomelle on vain viidellä helposti toteutettavalla toimenpiteellä noin 2-3 miljardia euroa vuosittain 2030 mennessä ja kokonaisuutena huomattavasti suurempi, kun taas kokonaispotentiaali EU:n alueella on 2030 mennessä 1 800 miljardia euroa.

Liikenteen päästöjen vähentäminen keskeistä, biopolttoainepainotus on riski

Sitra pitää suunnitelman ansiona, että liikenne on tunnistettu keskeisenä päästövähennysten lähteenä. Suunnitelmassa todetaan biopolttoaineiden olevan lyhyellä aikavälillä käyttöönotettava ratkaisu. Niillä ei kuitenkaan kestävästi voida tuottaa riittävästi energiaa liikenteen tarpeeseen globaalisti. Siksi biopolttoaineet tulee kohdistaa erityisesti raskaaseen-, lento- ja meriliikenteeseen, jossa sähköistämisen mahdollisuudet ovat rajatumpia.

Suunnitelmasta puuttuvat riittävät toimet henkilöautokannan sähköistämiseksi ja liikenne palveluna -toimintamallien vauhdittamiseksi. Biopolttoainevetoisella strategialla Suomi poikkeaa kansainvälisestä valtavirrasta, mikä voi hankaloittaa suurille kasvumarkkinoille pääsemistä. Vähäpäästöisten autojen yleistymistä on vauhditettava vero- ja muulla ohjauksella, esimerkiksi vapauttamalla sähköautot väliaikaisesti veroista sekä kieltämällä uusien polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2030 alkaen. Lisäksi Suomessa tulisi ohjata systemaattisesti panostuksia saumattoman älyliikenteen edellytysten rakentamiseen T&K- ja pilotointirahoituksen muodossa ja lainsäädännön esteitä purkamalla. 

Energiatehokkuus ja energiansäästö politiikkatoimien keskiöön

Energiatehokkuus ja energiansäästö jäävät suunnitelmassa liian vähäiseen rooliin. Energiankäyttöä tehostamalla päästöjä voidaan usein vähentää taloudellisimmin ja kestävimmin, joten se ansaitsee perusteellisemman käsittelyn ja riittävät toimenpiteet. Kunnianhimoiset tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi ja lisätoimet muun muassa energiaremonttien vauhdittamiseksi vahvistaisivat linjaa.

Kansalaisille parempi arki ja pienemmät päästöt

Sitra pitää hienona, että kansalaisten rooli päästöjen vähentämisessä nousee suunnitelmassa esiin. Kuluttajien ohjaus vähäpäästöisempien ratkaisujen pariin vähentää päästöjä ja vahvistaa ratkaisujen kotimarkkinoita ponnahdusalustana maailmalle. Valtio voi edesauttaa kansalaisten päästövähennyksiä informaatio-ohjauksen ja neuvontapalvelujen kautta. Paras työkalu olisivat kuitenkin voimakkaammat taloudelliset ohjauskeinot muun muasa vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi rakennusten erillislämmityksessä.

Sitran visiona on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä sosiaalisessa, taloudellisessa ja ekologisessa ulottuvuudessa. Suomen menestys tulevaisuudessa riippuu keskeisesti kyvystämme vastata sekä globaalin talouden että ilmasto -ja kestävyyskriisin haasteisiin. Menestyminen edellyttää yhteiskunnan uudistumiskykyä -ja halua. Hiilineutraali kiertotalous rakentaa yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi ei perustu ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin.