Sitran lausunto valtioneuvoston selvitykseen EU:n kilpailukykykompassista

Sitran lausunto suurelle valiokunnalle liittyen Euroopan komission julkaisemaan suunnitelmaan EU:n kilpailukyvyn parantamisesta eli niin sanottuun kilpailukykykompassiin (E 8/2025 vp Valtioneuvoston selvitys; komission tiedonanto: kilpailukykykompassi EU:lle).

Sitra on antanut lausuntonsa 8.4.2025.

Sitra kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä.

Taustaa

Asiassa on kysymys Suomen kannan muodostamisesta EU:n komission kilpailukykykompassia koskevaan tiedonantoon.

Sitran päähuomiot

Käsiteltävänä oleva valtioneuvoston selvitys on hyvin laadittu. Selvitys mukailee pitkälti komission tiedonannossa nostettuja huomioita ja toimia.

Sitra haluaa lausunnossa kiinnittää huomiota erityisesti kolmeen asiaan:

1. EU:n on innovatiivisesti vähennettävä sääntelystä koituvaa taakkaa muun muassa teknologisilla ratkaisuilla.
2. EU:n tulee vahvistaa strategista autonomiaansa kriittisissä teknologioissa, kuten tekoälyssä, ja hyödyntää suuren yhteismarkkinansa voima.
3. Puhdas siirtymä on Suomelle merkittävä kasvun lähde.

1. EU:n on innovatiivisesti vähennettävä sääntelystä koituvaa taakkaa muun muassa teknologisilla ratkaisuilla

Kuten kilpailukykykompassissa ja valtioneuvoston selvityksessä hyvin todetaan, EU:n on käynnistettävä innovaatiomoottorinsa uudestaan. Tämä vaatii investointien ja muiden listattujen keinojen lisäksi EU-sääntelyn tarkastelua. Sääntelyn tulisi mahdollistaa innovaatiot ja liiketoiminnan kasvu perusoikeuksiin perustuvien suojakaiteiden puitteissa.

Osana vuoden 2025 työohjelmaansa komissio on sitoutunut yksinkertaistamaan sääntelyä ainakin viiden aihekokonaisuuden verran, mukaan lukien kestävyysraportointi, digitaalipolitiikka, tekoäly ja yleinen tietosuoja-asetus GDPR. Tämä on yksi keino vähentää sääntelyn noudattamisesta koituvaa taakkaa siinä määrin kuin kyse on esimerkiksi päällekkäisistä raportointivelvoitteista ja niiden purkamisesta.

Esimerkiksi GDPR:n osalta voidaan Sitran näkemyksen mukaan arvioida, että asetuksen tavoitteet – henkilötietojen suojelu ja vapaa liikkuvuus – ovat edelleen ajankohtaiset, mutta asetuksen soveltamisessa ei olla onnistuttu parhaalla tavalla poistamaan yritystoimintaa haittaavaa oikeudellista epävarmuutta. Jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja viranomaistoiminnan erot ovat johtaneet yritysten tasapuolisen kohtelun puutteeseen niiden arvioidessa mahdollisuuksiaan toimia sisämarkkinoilla. GDPR ja sitä tukeva lainsäädäntö tarvitsevat vahvistusta parantaakseen henkilötietojemme suojaa ja oikeuksiamme digitaalisissa ympäristöissä sekä mahdollisuuksiamme digipalveluiden kuluttajina tehdä edullisempia päätöksiä (muun muassa oikeus siirtää henkilötietoja palvelusta toiseen).

Toinen keino sujuvoittaa EU-sääntelyn toimeenpanoa löytyy sääntelyteknologiasta (engl. regulatory technologies, RegTech).
Sääntelyteknologialla – yhdistettynä tekoälyn käyttöön – on potentiaalia merkittävästi helpottaa sääntelyvaatimusten noudattamista ja parantaa sekä yritysten että valvontaviranomaisten tehokkuutta.

Sitra on tuonut yhteen suomalaisia RegTech-yrityksiä, rahoittanut kokeiluja ja tehnyt tutkimukseen perustuvia suosituksia. Sääntelyteknologia on nuori toimiala, jossa Sitran kokemuksesta tapahtuu merkittävää innovointia ja kasvua niin Suomessa kuin laajemmin EU:ssa. Strategisena tavoitteena tulisi vastata kasvavaan kysyntään ja mahdollistaa elinvoimaisen sääntelyteknologian ekosysteemin muodostuminen Suomeen ja laajemmin Eurooppaan. Sitra aikoo tukea tätä tavoitetta tulevina vuosina myös osana EU rahoitettuja hankkeita.

2. Euroopan tulee vahvistaa strategista autonomiaansa kriittisissä teknologioissa, kuten tekoälyssä, ja hyödyntää suuren yhteismarkkinansa voima

Teknologisten läpimurtojen kiihtyessä ja globaalien dynamiikkojen muuttuessa Euroopan kilpailukyky ja turvallisuus rakentuvat yhä vahvemmin kriittisten teknologioiden ympärille.

Sitra julkaisi hiljattain Lappeenrannan yliopiston teollisuusprofessori Mika Ruokosen johdolla kirjoitetun selvityksen liittyen toimialakohtaisiin tekoälymalleihin ja -sovelluksiin. Edellä mainittuun selvitykseen ja Sitran aiempaan työhön pohjautuen alla on listattu keskeisiä edellytyksiä Euroopan ja Suomen luovan tekoälyn strategiselle autonomialle:

1. Kohtuuhintaisen laskentakapasiteetin saatavuus. Suomessa vahvuutena on Kajaanissa sijaitseva Euroopan tehokkain supertietokone Lumi.
2. Avoimen lähdekoodin suurten kielimallien saatavuus kaikilla EU-kielillä.
3. Pääsy laadukkaisiin toimialakohtaisiin datavarantoihin.
4. Osaaminen ja investoinnit. Tämä mahdollistaa tekoälyagenttien ja muiden tekoälysovellusten kehittämisen.

Kriittisiin teknologioihin kuuluu tekoälyn lisäksi muun muassa suurteho- ja kvanttilaskenta, siruteknologiaa, 6G, avaruusteknologia, bioteknologia. Nämä murrosteknologiat voivat muodostaa toisiaan vahvistavan ekosysteemin, jossa konvergenssi – eri teknologia-alueiden syvä integraatio ja keskinäinen riippuvuus – vahvistaa kyvykkyyksiä ja nopeuttaa innovaatioita. Uudet hybridialat, kuten kvantti-AI, havainnollistavat tätä muutosta. Tästä syystä kriittisiä teknologioita tulee kehittää strategisesti, jotta niiden koko potentiaalia voidaan hyödyntää datavetoisen talouden kehityksessä.

3. Puhdas siirtymä on Suomelle merkittävä kasvun lähde

Puhtaan siirtymän investoinnit ovat merkittävä kasvunlähde Suomen kansantaloudelle, ja Suomi hyötyy johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä EU:n ilmastopolitiikasta. Suomen tuki EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteelle vuoteen 2040 mennessä on erittäin kannatettava. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomeen on vuoteen 2035 mennessä suunnitteilla lähes 290 miljardin euron arvosta puhtaan siirtymän investointeja.

Bio- ja kiertotalouden nykyistä vahvempi huomioiminen ja johdonmukaisuus eri politiikkatoimissa on myös kannatettavaa, sillä ne tarjoavat merkittäviä ratkaisuja vähähiilisyyden edistämiseen ja haitallisista riippuvuuksista irtautumiseen esimerkiksi kriittisten mineraalien saralla. Kiertotaloudella kyetään vähentämään merkittävästi mm. teollisuuden päästöjä, lisäämään raaka-aineomavaraisuutta ja siten kilpailukykyä.

Pelkästään kiertotalouden tekstiilikuituihin liittyviä investointeja on Suomessa suunnitteilla vuosille 2024–2029 lähes 900 miljoonan euron edestä. Kiertotalousratkaisuilla on vuosi vuodelta kasvavat, miljardien eurojen markkinat.

Lisäksi EU:n vahvaa Kiina riippuvuutta mm. kriittisten mineraalien osalta tulisi purkaa ohjaamalla rahoitusta kriittisten raaka-aineiden kierrätysteknologioiden sekä korvaavien raaka-aineiden kehittämisen ja tutkimuksen lisäämiseen esimerkiksi EU:n innovaatiorahastosta ja muista TKI-lähteistä. Suomalaisilla toimijoilla on paljon osaamista mineraalien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja kierrätykseen.

Komissiolta 2026 odotettava kiertotaloussäädös on avainasemassa kiertotalouden potentiaalin valjastamisessa EU:n sisämarkkinoilla. Säädöksen odotetaan vauhdittavan merkittävästi investointeja eri raaka-aineiden kierrätyskapasiteettiin ja neitseellisten raaka-aineiden korvaamiseen. Johdonmukaisuus EU:n ilmasto-, bio- ja kiertotalouspolitiikassa ovat ensisijaisen tärkeitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomen ja koko EU:n kilpailukyvyn ja talouden kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.