Sitran toimintakatsaus 1/2024

(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 1.1.–21.3.2024)

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Vuoden aluksi julkistimme laajan kokonaisuuden tulevaisuusvallasta, joka on yksi Sitran vuoden 2024 kantavista aiheista. Tavoitteena on saada yhä laajempi joukko ihmisiä mukaan keskusteluun tulevaisuudesta eli käyttämään tulevaisuusvaltaa. Aiheeseen liittyy myös käytännön kokeiluja, joihin haimme tiimejä eri aloilta ja eri puolilta maata.

Suomi tekee keväällä tulevaisuuden näkökulmasta tärkeitä valintoja, kun ennätyksellisen suurista tutkimus-, kehitys- ja investointipanostuksista on määrä tehdä päätöksiä. Sitra palasi TKI-aiheisiin ja tukee valintaprosessia fasilitointi-, sidosryhmä- ja asiaosaamisellaan.

Julkaisimme seuraavalle EU-komissiolle suosituksia Euroopan unionin datatalouden edistämiseksi ja eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi datan keinoin. Sitran onnistunut työ Euroopan unionin terveystietoalueita koskevan lainsäädännön valmistelussa poiki jatkoprojektin, jota valmistelimme yhdessä siihen osallistuvien 30 maan kanssa. Projekti (TEHDAS2) alkaa toukokuussa.

Aloitimme datatalousaiheisen tapahtumakiertueen eri puolille Suomea. Esittelemme kaikille avoimia datatalouden työkaluja, joita Sitra on kehittänyt yhdessä yritysten ja ekosysteemien kanssa. Tapahtumat on suunnattu etenkin datan jakamisesta kiinnostuneille yrityksille ja muille organisaatioille.

Tuemme puntaroivan demokratian kokeiluja useilla hyvinvointialueilla, ja erilaisille asukaspaneeleille on kasvava kysyntä. Ne auttavat kiperien yhteiskunnallisten kysymysten paikallisessa ratkaisussa ja päätöksenteossa. Tarjoamme myös koulutusta kansalaispaneelien järjestämiseen.

EU-vaalien alla edistämme etenkin nuorten ja nuorten aikuisten osallistumista ja aktiivisuutta. Pilotoimme esimerkiksi uudenlaista, nuorille suunnattua vaalikonetta yhteistyössä Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin kanssa.

Luontopääoman tilinpidolle on suuri tarve. Sitra edistää YK:n kansainvälisen standardin käyttöönottoa tätä varten Suomessa.

Aloitimme Lahden kaupungin kanssa yhteistyön sellaisen kaupunkikehityksen vahvistamiseksi, jossa ihmisen toiminnasta on luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jota muutkin kunnat ja kaupungit pystyvät hyödyntämään. Työn alla on myös Maailman kiertotalousfoorumi WCEF, joka järjestetään Brysselissä huhtikuussa 2024.

Viime syksynä aloitettu Sitran strategian uudistus on edennyt vaiheeseen, jossa teemme valintoja niin visiosta ja missiosta kuin tulevaisuustyön sisällöistä sekä uudesta toimintamallista. Uuden strategian on määrä valmistua kesäkuussa 2024.

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:  

1. Lisää ääniä tulevaisuuskeskusteluun – miten voimme laajentaa tulevaisuusvaltaa?

Sitran ennakointityön tavoitteena on arkipäiväistää tulevaisuusajattelua ja saada yhä laajempi joukko ihmisiä mukaan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Tulevaisuus on yhteinen, mutta kaikkien ääni ei kuulu siitä käytävässä keskustelussa. Siksi julkaisimme laajan aineisto- ja työkalupaketin tulevaisuusvallasta. Tulevaisuusvalta on valtaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Tämä vallan muoto jää helposti pimentoon.

Tulevaisuusvalta-muistio kertoo, mistä on kyse ja miksi aihe on tärkeä. Tulevaisuusvaltalinssi-työkalu auttaa puolestaan erilaisia yhteisöjä tarkastelemaan aihetta käytännössä ja pohtimaan siihen liittyviä valintoja. Järjestimme myös  webinaarisarjan ja avasimme tiimeille haun Tulevaisuusvalta-ohjelmaan (haku päättyy 31.3.). Ohjelmassa kokeillaan tulevaisuusvallan laajentamista käytännössä. Sitra tarjoaa tiimeille sparrausta ja rahoitusta. Vuoden kestävään ohjelmaan valitaan mukaan noin 15 tiimiä. Tulevaisuusvalta kiinnostaa: siitä kertovilla Sitran verkkosivuilla on vieraillut alkuvuonna lähes 10 000 kävijää.

2. Toistakymmentä tiimiä hakee ratkaisuja datapalveluihin ja kestävään arkeen.

Kiritämme yhteiskunnallista muutosta tukemalla kokeiluja, innovaatioita ja käytännön ratkaisuja. Avasimme helmikuussa kaksi Sitra LAB -muutosohjelmahakua: toisessa kehitetään datalla parempia palveluita ja toisessa luonnon kannalta kestäviä arjen ratkaisuja.

Ohjelmiin valitut tiimit kehittävät, kokeilevat ja oppivat yhdessä. Sitra fasilitoi yhteiskehittämistä, sparraa tiimejä ja rahoittaa kokeilujen toteutusta. Ohjelmat kestävät noin puoli vuotta ja kumpaankin valitaan 6–9 tiimiä eri puolilta Suomea.

Tammikuussa päättyi internetin seuraavaan kehitysvaiheeseen (Web 3.0)  keskittynyt Sitra LAB. Tiimit kehittivät siinä muun muassa syöpäpotilaita tukevaa digitaalista alustaa ja älypuhelinsovellusta, jossa käyttäjä voi saavuttaa dataa jakamalla kestävämmän kulutuksen tavoitteet.

3. Millaista tarinaa kerromme taloudesta? Miten haluaisimme tarinan jatkuvan?

Tuotamme tietoa tulevaisuuden kehityskuluista ja työkaluja sen hyödyntämiseen. Teemme myös syväsukelluksia eri aiheisiin. Yksi tällainen aihe on talouden tulevaisuus. Maaliskuussa julkaistu Olipa kerran talous… -kokonaisuus pureutuu talouden taustalla vaikuttaviin oletuksiin ja tarinoihin eli narratiiveihin sekä vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin.

Kokonaisuus sisältää Talouden monet tulevaisuudet – työpajasarjassa työstetyt viisi narratiivia, vinkkejä narratiivien muuttamiseen ja Toisin sanoen taloudesta -julkaisun. Lisäksi päivitimme kaikkien saataville ohjeet työssä hyödynnetyn ennakoinnin CLA-työkalun (causal layered analysis) käyttöön.

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista: 

1. Teimme ehdotuksia Euroopan unionille datatalouden vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi seuraavan komission kaudella.

Kesäkuussa 2024 käytävät eurovaalit ovat tärkeä merkkipaalu, kun Euroopan teknologisen tulevaisuuden suuntaviivoja hahmotellaan. Ehdotimme uudessa työpaperissamme (tiivistelmä suomeksi), että EU:n on panostettava datatalouteen, jotta se voi vahvistaa kilpailukykyään ja taloutensa toimintavarmuutta. Seuraavan komission kaudella (2024–2029) on tuettava talouskehityksen kannalta kriittisten teknologioiden, kuten tekoälyn ja kvanttiteknologian, kehitystä ja varmistettava Euroopan kyky tuottaa omavaraisesti luotettavia tekoälyratkaisuja.

Työpaperi tarjoaa kokonaiskuvan EU:n data- ja teknologiapolitiikan uudistamisen tarpeista. Se sisältää yhteensä 28 politiikkasuositusta datatalouden eri osa-alueilta. Työpaperi suosituksineen on laadittu osana kansallista datatalouden tiekarttatyötä. Suomella ja suomalaisilla toimijoilla on paljon annettavaa keskusteluun Euroopan datatalouden suunnasta. Suomessa kehitetyistä edelläkävijäratkaisuista on hyötyä, olipa kyse luotettavasta tekoälystä, datavetoisista kiertotalousratkaisuista tai digilukutaidon vahvistamisesta. Olemme rahoittaneet esimerkiksi kiertotaloutta vahvistavien digitaalisten tuotepassien kokeiluja ja niiden kehitystä edistävää kansallista FINNPASS-verkostoa.

2. Edistämme sote-datan hyödyntämistä kotimaassa, Pohjoismaissa ja koko Euroopassa.

Datan nykyistä parempi hyödyntäminen on yksi työkaluista, jolla sote-palvelujen laatua voidaan parantaa, ammattilaisten työtä sujuvoittaa ja samalla säästää yhteiskunnan varoja. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia toimintamalleihin ja tietojärjestelmiin. Julkaisemme maaliskuun lopulla tietomalleja koskevan työpaperin ja suosituksia tarvittavaan muutokseen.

Terveysalan kasvuohjelmaan (aik. kasvustrategia) liittyvä keskustelusarja jatkuu kevään aikana: 22.3. aiheena on tekoälyn hyödyntäminen sote-sektorilla.

Euroopan terveystietoaluetta pohjustavan TEHDAS-hanke jatkuu. Jatkon projektisuunnitelma toimitettiin komissiolle helmikuussa ja hankkeen on määrä käynnistyä Sitran koordinoimana toukokuun alussa. TEHDAS2-hankkeessa on mukana 30 maata. Tavoitteena on luoda puitteet ja periaatteet EHDS-lainsäädännön (European health data space) toimeenpanolle.

Pohjoismainen ministerineuvosto rahoittaa terveysdatan hyödyntämiseen liittyvää VALO-hanketta (Value from Nordic health data), joka on valmisteluvaiheessa Mukana ovat Suomen lisäksi Ruotsi ja Islanti sekä tarkkailijana Norja. Sitra koordinoi THL:n hallinnoimaa hanketta ja toteuttaa pilotin, jossa kokeillaan terveysdatan hyödyntämistä mukana olevien maiden kesken.

3. Yrityksille tietoa datatalouden näkymistä ja työkaluista tapahtumissa eri puolilla Suomea.

Datan hyödyntäminen tarjoaa yrityksille kilpailuetua: uusimman digibarometrin mukaan dataa liiketoiminnassaan käyttävien suomalaisyritysten tuottavuus on muita korkeampi.

Sitra käynnisti tapahtumasarjan, joka pureutuu datatalouden tilannekuvaan, käytännön oppeihin ja mahdollisuuksiin eri puolilla Suomea toimivien yritysten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Kiertueella esittelemme kaikille avoimia datatalouden työkaluja, joita Sitra on kehittänyt yhdessä yritysten ja ekosysteemien kanssa. Yksi niistä on helmikuussa julkaistu käsikirja. Se tarjoaa dataa hyödyntäville verkostoille toimintamallin, jota ne voivat hyödyntää yhteistyön ja liiketoiminnan rakentamiseen. Tilaisuuksissa tarjoamme tietoa myös datan käyttöön liittyvästä lainsäädännöstä ja EU:n säädöksistä sekä siitä, miten muutoksiin kannattaa varautua. EU:n dataan liittyvää säädöskokonaisuutta avataan myös verkkokursseilla, joiden 20.3 julkaistavassa toisessa osassa pureudutaan erityisesti datasäädökseen ja sen vaikutuksiin.

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:  

1. Lainsäädäntöhankkeiden digitaalinen suunnittelumalli etenee.

Sitran, oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian yhteistyönä kehitetään sähköistä suunnittelutyökalua lainsäädäntöhankkeille. Kokeilun aikana (10/2023–6/2024) työkalu suunnitellaan ja sitä testataan käytännössä. Projektiryhmässä on mukana kuusi ministeriötä.

2. Puntaroiva demokratia kiperien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisun tukena.

Kehitämme etenkin hyvinvointialueiden kanssa malleja ja tapoja, joilla kansalaiset voivat suoraan tuoda näkemyksensä edustuksellisen demokratian tueksi. Rahoitamme puntaroivan demokratian kokeiluja muun muassa Keski-Uudenmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla. Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan asukaspaneeleissa pureudutaan muun muassa digitaalisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen eli aiheeseen, joka näyttäisi jakavan voimakkaasti mielipiteitä näillä hyvinvointialueilla.

Kysyntä kansalais- ja asukaspaneeleille kiperien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisun tukena on kasvanut voimakkaasti. Vastaamme tähän myös koulutuksella: toteutimme ensimmäisen koulutuksen kansalaispaneelien järjestämisestä maaliskuun alussa yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Koulutus syvensi ja täydensi syksyllä 2023 julkaisemaamme avointa verkkokoulutusta Puntaroimalla parempaa demokratiaa.

Hyvinvointialuekokeilujen lisäksi toteutamme koko Suomen kattavan metsäaiheisen kansalaispaneelin ja toimimme neuvonantajina, kun Helsingin kaupunki suunnittelee hiilineutraalisuustrategiaansa kytkeytyvää asukaspaneelia.

3. Nuoret aikuiset kaipaavat rohkaisua yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Yksi alkaneen vuoden painopisteistämme on nuorten ja nuorten aikuisten demokratiataitojen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Demokratia voi elää ja uudistua vain, jos aina uudet sukupolvet kokevat sen omakseen. 

Julkaisimme selvityksen Demokratia osaksi arkea, jossa tarkastellaan nuorten aikuisten osallistumisen esteitä. Selvitys osoitti, että 20–30-vuotiaat nuoret aikuiset kokevat vanhempia kansalaisia useammin, ettei heidän osaamisensa riitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja että osallistuminen on monimutkaista ja vaatii liikaa vastuunkantoa. Selvitykseen on koottu suosituksia, joiden avulla päättäjät ja muut toimijat voivat tehdä osallistumisen helpommaksi nuorille.

Sitra rahoittaa Eurooppanuorten Suomessa toteuttamaa EurHope-kampanjaa, jossa kerätään nuorten näkemyksiä Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeistä aiheista. Samalla Eurooppanuoret pyrkii kasvattamaan suomalaisnuorten äänestysaktiivisuutta kesäkuun EU-vaaleissa. Vaalien alla Sitra pilotoi myös uudenlaista, erityisesti nuorille suunnattua kokeellista ja avointa vaalikonetta yhteistyössä nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kanssa.     

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

1. Luontopääoman tilinpito tekee näkyväksi luonnon ja talouden kytkökset.

Luontopääoma on perustavinta varallisuuttamme, johon yhteiskuntamme ja muu vaurautemme nojaavat. Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan maailmakuuluu raportti alleviivasi jo vuonna 2021, että olemme olleet ihmiskuntana huonoja taseenhoitajia: luontopääomaa kulutetaan nopeammin kuin se uusiutuu. Tämä nakertaa pohjaa niin taloudelta kuin tulevaisuudelta.

Keskeiset syyt likinäköisyyteen ovat seuraavat: emme ole sisäistäneet luonnon taloudellista merkitystä, emmekä ole osanneet seurata luontopääoman kehitystä samalla tavoin kuin esimerkiksi valtion velkaa, talouskasvua ja työllisyyttä. Jotta voimme yhteiskuntana hallita luontopääomaa kestävämmin, päätöksentekijät tarvitsevat tietoa luontopääoman merkityksestä taloudelle sekä päätösten vaikutuksista luontoon. Ratkaisuja on. YK on julkaissut luontopääoman tilinpidon kansainvälisen standardin. Tammikuussa Sitra julkaisi työpaperin, jossa ehdotamme kyseisen standardin täysimittaista käyttöönottoa Suomessa.

2. Lahdessa nostettiin kaupungit luontopositiivisen siirtymän moottoriksi, Maailman talousfoorumi kiinnostui kuntatyöstämme.

Luontopositiivisuus on seuraavan sukupolven kokonaisvaltainen ekologinen tavoite, joka tuo yhteen aiemmin erilliset osa-alueet: luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja luonnonvarat.

Sitran ja Lahden kaupungin sekä Kestävä Lahti -säätiön yhteisessä hankkeessa määritellään Lahdelle luontotavoite ja laaditaan tiekartta toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Työtä tehdään laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Hankkeen pohjalta laaditaan luontopositiivisen elämän toimintamalli, joka voidaan skaalata muihin kaupunkeihin ja seuduille kotimaassa ja kansainvälisesti. Kesällä 2023 käynnistynyt hanke jatkuu kevääseen 2025.

Helmikuussa (15.2.) Lahden kaupungin ja Sitran seminaari kokosi 120 luontotyön parissa työskentelevää päättäjää ja asiantuntijaa Lahteen. Pääpuhuja oli Maailman talousfoorumin (WEF) Cristina Gómez Garcia Reyes, joka työskentelee Net-Zero Nature-Positive Cities -verkostossa. Gómez Garcia Reyes vieraili myös Sitrassa keskustelemassa mahdollisesta Maailman talousfoorumin ja Sitran yhteistyöstä. Yhdeksi mahdollisuudeksi tunnistettiin luontopositiivisten kaupunkien maailmanlaajuisen yhteisön vahvistaminen. Lahden hankkeen pohjalta laadittava toimintamalli voisi olla yksi edelläkävijäesimerkki

3. Sitran kiertotalousosaaminen kiinnostaa Washingtonia myöten.

Suomen ja Sitran kehittämät kiertotalousratkaisut sekä Maailman kiertotalousfoorumi WCEF herättävät kiinnostusta nyt myös Yhdysvalloissa. Sitra kutsuttiin kertomaan kongressin vaikuttajille kiertotalouden etenemisestä Euroopassa. Suomen suurlähetystö järjesti myös korkean tason tilaisuuden kiertotalouden roolista. Aiheet liittyivät etenkin kriittisten mineraalien toimitusketjujen turvaamiseen ja Kiina-riippuvuuden vähentämiseen. Matkalla keskusteltiin myös WCEF:n järjestämisestä Yhdysvalloissa vuonna 2026 tai 2027.

Kiertotalouden huipputapahtuma WCEF järjestetään huhtikuussa (15.–18.4.2024) Brysselissä. Tapahtuman valmistelut ja kansainvälinen yhteistyö ovat olleet alkuvuoden aikana täydessä vauhdissa. Samaan aikaan vuoden 2025 foorumin valmistelu eteni Brasiliassa Sao Paulon teollisuusjärjestön kanssa allekirjoitetulla ja maan hallituksen tukemalla aiepöytäkirjalla.