(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 1.1.–8.4.2025)

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Sitran tulevaisuustyö on ottanut alkuvuonna uuden suunnan viime kesänä vahvistetun strategian mukaisesti. Kaikki työmme vauhdittaa Suomen hyvinvointia ja talouden kestävää kasvua.
 
Vuodenvaihteen jälkeen olemme avanneet jo seitsemän rahoitushakua. Niiden kautta rahoitamme muiden toimijoiden kokeiluja, innovaatioita ja selvityksiä, jotka auttavat Suomea uudistumaan. Rahoitushakujen aiheet on tarkoin rajattu ja ulottuvat ennakoivasta sotesta TKI-yhteistyön alueelliseen kehittämiseen ja julkisen sektorin tekoälykokeiluihin.

Kunta- ja aluevaalien alla julkistettu Sitran Tulevaisuusbarometri 2025 kertoo, mitä suomalaiset eri puolilla maata ajattelevat tulevaisuudesta ja millaisia eroja on kuntien asukkaiden ja päättäjien näkemyksissä. Maailman kriisien keskellä toivoa luo se, että 15–24-vuotiaiden nuorten tulevaisuususko on pysynyt vahvimpana – ja eritoten se, että he uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Selvitimme Suomen kansantalouden ongelmien juurisyitä. Heikko talouskehitys ei johdu ulkopuolisista tekijöistä, vaan yrityssektorin tuottavuuden heikosta kehityksestä. Pulaa on ideoista, ei niinkään pääomista. Tämä käy ilmi taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan Sitralle laatimasta perusteellisesta analyysista.

Näkemyksemme mukaan Suomesta puuttuu kokonaiskuva talouden pitkän aikavälin kehityksestä. Jatkossa koostammekin yhteiskunnan käyttöön säännöllisesti tietoa kasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista kumppaniemme kanssa.

Sitran yhdessä valtiovarainministeriön kanssa teettämä Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? -selvitys on välitarkastelu päätöksenteon kustannuksista ja rakenteista uusilla alueilla. Se tunnistaa myös keinoja päätöksenteon toimivuuden lisäämiseksi.

Maaliskuussa Sitra käynnisti tukitoimintoihinsa kohdistuvat muutosneuvottelut, jotka liittyvät uuteen strategiaan. Lisäksi tavoitteena on lisätä ketteryyttä ja tehokkuutta. Neuvottelujen piirissä on 68 henkilöä ja niillä tavoitellaan enintään 32 tehtävän vähennystä.

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Ennakointi ja koulutus

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Selvitimme, mitä suomalaiset ajattelevat tulevaisuudesta kriisien keskellä

Neljättä kertaa vaalien alla tehty Tulevaisuusbarometri selvitti kansalaisten ja ensimmäistä kertaa myös alue- ja kuntapäättäjien näkemyksiä tulevaisuudesta. Julkaisimme Sitran verkkosivuilla kattavan materiaalipaketin (ml. tulosaineistot) kaikille kiinnostuneille. Sivuilla on vieraillut parissa viikossa yli 2 000 kävijää.

Barometrin avulla halusimme tuoda julkiseen keskusteluun tulevaisuuden näkökulmaa: muistuttaa ennakoinnin tarpeesta aikana, jolloin varautuminen erilaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin on yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta erityisen tärkeää. Tässä myös onnistuimme, sillä lukuisat valtakunnalliset ja kymmenet maakuntamediat raportoivat barometrin tuloksista ja pääkirjoitukset muistuttivat päättäjiä visioiden ja tulevaisuususkon voimistamisen tärkeydestä.

Päivitimme turvallisuusennakoinnin katsauksen

Turvallisuusympäristön järkkyessä ennakoinnissa korostuu varautumisen näkökulma ja merkitys. Nopeiden muutosten vaihtoehtoisia seurauksia on pystyttävä arvioimaan entistä rohkeammin.

Miltä turvallisuusympäristön nykytila ja sen vaihtoehtoiset tulevaisuudet näyttävät Suomen näkökulmasta? Millaisia vaikutuksia murroksella voi olla Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan eri aikajänteillä? Miten Suomen tulisi varautua ja uudistua, jotta se pystyy takaamaan turvallisuuden edellytykset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Näitä asioita tarkastelimme sekä joulukuussa julkistetussa ennakointikatsauksessa että (päivitetyssä) artikkelissa Münchenin turvallisuuskokouksen jälkeen, jolloin transatlanttinen suhde muuttui radikaalisti.

Kaksi rahoitushakua: toinen liittyy talouskasvun tulevaisuuksiin ja toinen tulevaisuusvaltaan

Avasimme helmikuussa rahoitushaun selvityksille, joissa pohditaan Suomen talouden kasvun erilaisia tulevaisuuksia. Rahoitushakuun on varattu yhteensä 300 000 euroa, jolla voidaan valita rahoitettavaksi 4–8 selvitystä.

Huhtikuussa avattu rahoitushaku etsii puolestaan hankkeita, jotka vahvistavat moninäkökulmaista ja -äänistä tulevaisuuskeskustelua osana päätöksentekoa. Haussa painotetaan erityisesti seuraavia teema-alueita: lasten ja nuorten osallisuus, yhteiskunnan polarisoituminen, alueellinen eriarvoisuus ja vähemmistöjen asema ja ääni. Rahoitus jakautuu 2–5 eri hankkeelle ja on yhteensä enintään 400 000 euroa.

2.2 Haaste: Talouden kasvu

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Selvitimme heikon talouskasvun juurisyitä ja herätimme keskustelua kasvua vauhdittavista ratkaisuista

Suomen talouden alavire ei johdu julkisesta sektorista, investointien puutteesta, heikosta kustannuskilpailukyvystä tai vientikysynnästä. Syynä on ennen kaikkea yrityssektorin kokonaistuottavuuden heikko kehitys. Tämä käy ilmi taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan Sitralle laatimasta perusteellisesta analyysistä. Miksi Suomi ei kasva? -muistiossa Suomen elintason ja tuottavuuden kehitystä verrataan Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan.

Suomi ei ole onnistunut valjastamaan 2000-luvun muutosvoimia eli digitalisaatiota ja palveluja kasvun lähteiksi samalla tavalla kuin pohjoismaiset naapurimme. Koska Suomen ongelmat ovat sisäsyntyisiä, ratkaisutkin on keksittävä itse. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen merkitystä maamme tulevaisuudelle ei voi painottaa liikaa.

Entä mistä syntyy seuraavan vuosikymmenen kestävä kasvu? Tätä pohdittiin Sitran sidosryhmätilaisuudessa maaliskuun alussa. Tekoja tulevaisuudelle -tilaisuudessa oli paikan päällä ja verkossa yhteensä yli 700 osallistujaa. Ohjelma sisälsi niin talouden trendejä, murrosteknologioita, älykästä sotea kuin luontoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia valovoimaisten puhujien kera.

Rahoitushaku Innokaupungeille: vahvistamme tutkimus- ja yritysyhteistyön alueellisia edellytyksiä

Jotta kansallisista TKI-panostuksista saataisiin mahdollisimman paljon irti, yritysten roolia Suomen TKI-järjestelmässä täytyy vahvistaa. Innokaupungeille suunnatussa rahoitushaussa alueiden toimijat luovat yhdessä kuvaa TKI-toiminnan kehittämiskohteista ja hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena on tukea yritysten ja tutkimusorganisaatioiden entistä sujuvampaa yhteistyötä.

Oppien pohjalta tullaan avaamaan toinen vastaava rahoitushaku myöhemmin keväällä. Kokoamme alueellisista näkymistä kansallisen tason kokonaiskuvan ja etsimme ratkaisuja TKI-työn vauhdittamiseksi.

Tulossa: Stokastinen väestöennuste vapaaseen käyttöön

Väestökehityksellä on jatkossa merkittävä vaikutus niin talouden kasvuun kuin julkisen sektorin rahoitusasemaan. Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa nettomaahanmuuton oletetaan olevan tästä ikuisuuteen 40 000 henkilöä vuodessa. Tämä syksyllä 2024 julkistettu nk. determininistinen väestöennuste herätti paljon keskustelua, ja monet toivoivat vaihtoehtoisia ennusteita.

Sitra vastaa toiveeseen ja julkistaa huhti-toukokuussa nk. stokastisen väestöennusteen, joka esittää vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja arvioi niiden todennäköisyyksiä. Etlan tutkijoilta tilattu ennuste sisältää muutaman skenaarion, joiden datan julkaisemme Sitran verkkosivuilla kaikkien vapaaseen käyttöön. Lisäksi kokoamme lyhyeen muistioon päähavainnot viime vuosien kehitykseen verrattuna.

2.3 Haaste: Kestävyyssiirtymä

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Suomalaiset tunnistavat laajasti luonnon terveyshyödyt

Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ajattelee, että luonto lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tuoreessa Luontobarometrissa peräti 97 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Luontobarometri on ympäristöministeriön johdolla toteutettu kyselytutkimus. Sitra oli mukana työssä.

Kyselyn tulokset tukevat valmistelussa olevaa kansallista luontoterveysohjelmaa, jota Sitra yhteiskehittää parhaillaan kumppaneiden kanssa. Ohjelman tavoitteena on vähentää kansansairauksista aiheutuvaa taakkaa ihmisten luontoaltistusta vahvistamalla. Tämä edellyttäisi luonnon terveysvaikutusten hyödyntämistä ihmisten arkiympäristöissä, kunnissa ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että ohjelma käynnistyisi vuoden 2026 alussa.

Sitran rahoittama selvitys osoitti viime syksynä, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.

Luonnon ja liiketoiminnan huipputapahtuma Helsinkiin lokakuussa 2025

European Business & Nature Summit 2025 -tapahtuma kokoaa yritysmaailman ja rahoitusalan johtajat sekä poliittiset päättäjät Helsinkiin 23.–24. lokakuuta. Tapahtumassa etsitään konkreettisia toimia, joilla yritykset voivat taklata luontokatoa ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Luontokato on yrityksille iso riski, mutta sen torjunta on samalla suuri mahdollisuus: Esimerkiksi kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin saapuvan tapahtuman järjestävät yhdessä Euroopan komission alainen EU Business & Biodiversity Platform -yhteistyöverkosto ja Sitra. Verkostoon kuuluu yli 400 yritystä ja muuta organisaatiota.

2.4 Haaste: Demokratiainnovaatiot

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Selvitys: Hyvinvointialueiden päätöksentekokykyä voidaan yhä vahvistaa

Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoaan muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja, osoittaa Sitran julkaisema selvitys. Päätöksentekokykyä voitaisiin parantaa myös tuomalla asukkaat siihen vahvemmin mukaan esimerkiksi kansalaispaneeleilla ja digitaalisella Polis-osallistumisalustalla.

Selvityksen mukaan hyvinvointialueilla demokratian ja asukkaiden osallistumisen kustannukset ovat häviävän pienet verrattuna alueiden toimintamenoihin. Niukat resurssit tulisi kuitenkin suunnata siten, että päätöksenteko tehostuu ja asukkaiden osallistuminen vahvistuu. Tämä auttaisi lisäämään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Selvityksen mukaan hyvinvointialueilla demokratian ja asukkaiden osallistumisen kustannukset ovat häviävän pienet verrattuna alueiden toimintamenoihin. Niukat resurssit tulisi kuitenkin suunnata siten, että päätöksenteko tehostuu ja asukkaiden osallistuminen vahvistuu. Tämä auttaisi lisäämään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Asukasosallistumisesta merkittäviä hyötyjä hyvinvointialueilla

Useat hyvinvointialueet kokeilivat vuosina 2023–2024 Sitran rahoituksella uusia tapoja ottaa asukkaat mukaan päätöksentekoon. Kokeilujen tavoitteena oli vahvistaa asukkaiden osallistumista ja testata demokratiainnovaatioita, kuten asukaspaneeleja ja rakentavan keskustelun Polis-alustaa.

Paneeleissa satunnaisotannalla valittu joukko ihmisiä keskusteli poliittisista kysymyksistä ja teki suosituksia päätöksenteon tueksi. Polis-alustalla taas kerättiin asukkaiden näkemyksiä eri teemoista, kuten mielenterveydestä ja digipalveluista. Kokeilut osoittivat, että hyvin suunniteltu asukasosallistuminen voi tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä asukkaille että päätöksentekijöille. Kokeilujen opit on nyt koottu yhteen kaikkien hyödynnettäväksi.

Rahoitushakuja asukasosallistumisen menetelmien juurruttamiseksi

Ensimmäisen, hyvinvointialueille suunnatun rahoitushaun tavoitteena on digitaalisen asukasosallistumisen vahvistaminen. Siinä etsitään hankkeita, jotka tähtäävät Polis-alustan käytön vakiinnuttamiseen hyvinvointialueilla pitkällä aikavälillä.

Maaliskuun lopulla avasimme kaksi rahoitushakua. Niistä ensimmäinen tähtää Polis-alustan juurruttamiseen osaksi kuntien päätöksentekoa. Toisen haun tavoitteena on levittää kansalaispaneeleiden käyttöä laajemmin julkisessa hallinnossa eri tasoilla.

2.5 Haaste: Data ja tekoäly

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Uusi ohjelma tuo yhteen talouden kasvun, datan ja tekoälyn

Sitran uusi ohjelma keskittyy datan ja teknologian hyödyntämiseen tuottavuuden ja kasvun ajurina. Tavoitteena on auttaa sekä julkista että yksityistä sektoria tuottavuusloikkaan. Toukokuussa käynnistyvän ohjelman valmistelussa kuulimme muun muassa yli 40 pääjohtajaa tai heidän edustajaansa julkishallinnon eri organisaatioista.

Ohjelma on jatkoa Sitran pitkäjänteiselle työlle datatalouden aiheissa. Sen keskeisiä painopistealueita ovat erilaiset tuottavuutta tukevat digi-, data- ja tekoälyratkaisut julkisella sektorilla ja erityisesti sote-alalla. Lisäksi keskitymme yksityisen sektorin tuottavuuteen ja kilpailuetuihin teknologiamurroksessa.

Rahoitushaku vauhdittamaan soten uudistumista ja julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistä

Datan ja tekoälyn nykyistä laajempi hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen, kun ammattilaisten työ sujuvoituu, palveluprosesseja kehitetään ja henkilöstön työpanosta kohdennetaan toimivasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitalisaatio, data ja tekoäly avaavat tietä kohti ennakoivaa sotea, jossa ihmisten piilevät, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat riskit voidaan tunnistaa jo ennen oireiden ilmentymistä ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Palveluja voidaan myös kohdentaa oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja tehokkaasti. Sitran uusi selvitys tukee siirtymää kohti ennakoivaa sotea – siinä missä rahoitushaku vauhdittaa kokeiluja, joissa hyvinvointialueet hyödyntävät ennakoivia data- ja tekoälyperustaisia menetelmiä.

Toisessa haussa etsimme konkreettisia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa julkisen sektorin tuottavuutta hyödyntämällä dataa strategisessa päätöksenteossa. Haku on osa Sitran laajempaa panostusta, jonka tavoitteena on tukea niin rahoituksella kuin asiantuntijuudella suomalaisen julkishallinnon kehittymistä datan ja tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijäksi.

Tekoälysääntely haltuun maksuttomalla verkkokurssilla

Uusi kaikille avoin verkkokurssi tarjoaa tietoa siitä, mitä EU:n tekoälyasetus tarkoittaa tekoälyn kehittäjille ja yrityksille, jotka ottavat sitä käyttöön. EU-sääntelyn selventämisen lisäksi kurssi vahvistaa tekoälylukutaitoa ja auttaa tunnistamaan tekoälyyn liittyviä riskejä. Tekoälyn reilut säännöt -kurssi on avoimesti saatavilla digitaalisessa eOppiva-oppimisympäristössä.

2.6 Kansainvälinen toiminta

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Selvitimme toimialakohtaisen tekoälyn mahdollisuuksia yritysten tuottavuuden lähteenä

Yritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja tuottavuuttaan merkittävästi tekoälykehityksen seuraavan, yhä erikoistuneemman vaiheen myötä. Kun kielimalleja räätälöidään kunkin toimialan erityistarpeisiin ja niiden omien datavarantojen pohjalta, saadaan yhä edistyneempiä ja monipuolisempia tekoälysovelluksia. Siinä missä Chat GPT:n kaltaiset yleiskäyttöiset tekoälysovellukset ovat tehostaneet tietotyötä, nyt kehitettävät toimialakohtaiset sovellukset vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden uudistumista.

Työpaperi Applying AI in key European industries antaa suosituksia Euroopan tekoälykehityksen varmistamiseksi ja teknologisen omavaraisuuden vahvistamiseksi. Selvityksen on laatinut Sitran toimeksiannosta teollisuusprofessori Mika Ruokonen LUT-yliopistosta.

Eurooppalainen yhteistyö terveysdatassa syvenee

Sitran johtaman TEHDAS2-hankkeen ensimmäinen sidosryhmäfoorumi kokosi tammikuussa yhteen yli 1000 terveydenhuoltoalan ammattilaista ja päättäjää eri puolilta Eurooppaa. Foorumi keskusteli eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) kehityksestä ja ensimmäisistä ohjeista. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä EU-puheenjohtajamaa Puolan kanssa.

Hankkeessa laaditut ohjeet ja tekniset määritelmät sujuvoittavat pääsyä terveystietoihin, vahvistavat eurooppalaista yhteistyötä, edesauttavat tietojen tehokasta ja turvallista käyttöä sekä auttavat Euroopan komissiota laatimaan EHDS-asetuksen tueksi toissijaista, täydentävää lainsäädäntöä. Helmikuussa järjestettiin julkiset kuulemiset ensimmäisistä ohjeista. Aktiivisen sidosryhmätyön ja viestinnän ansiosta vastauksia saatiin 350 laajalti ympäri Eurooppaa. Osallistaminen edesauttaa Euroopan maiden valmistautumista lainsäädännön toimeenpanoon.

Kiertotalous kokoaa tuhansia osaajia Brasiliaan

Euroopan unionin kiertotalouden osaamiskeskuksen (EU CERC) toiminta käynnistyi vuodenvaihteessa. Sitra johtaa työtä yhdessä ulkoministeriön kanssa. Täyteen vauhtiin toiminta pääsee toukokuussa Brasiliassa järjestettävän Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF2025) aikana, kun keskus järjestää ensimmäisen sidosryhmätapaamisensa.

WCEF:n kattavan pääohjelman lisäksi eri tahot järjestävät foorumin yhteydessä yli 100 sivutapahtumaa. Pääohjelmaa rakentaa Sitran kanssa 23 kansainvälistä kumppania.