Sitran toimintakatsaus 2/2024

(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 22.3.–11.6.2024)

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Europarlamenttivaalit heijastuivat keväällä monin tavoin Sitran työhön. Kokosimme ehdokkaille ja tuleville EU-parlamentaarikoille ehdotuksia toimista, jotka auttavat Euroopan unionia ja Suomea menestymään pitkällä aikavälillä. Olimme järjestämässä myös Euroopan tulevaisuuden tekijät -vaalitenttiä 29.5. Sanomatalossa.

Nuorten äänestäjien aktivoimiseksi kehitimme uudenlaisen, videomuotoisen vaalikoneen yhdessä Allianssin ja OpenVAA:n kanssa. Nuorten vaalikone oli saatavilla sekä teksti- että videomuodossa ja sitä oli tehty kesäkuun alkuun mennessä
35 000 kertaa.

Jotta kansalaisilla olisi paremmat valmiudet seurata EU-aiheita, julkaisimme huhtikuussa kaikille avoimen EU-lainsäädännön ABC -verkkokoulutuksen. Sitran ja HAUSin suunnittelema kokonaisuus opastaa EU-lainsäädännön vaiheisiin ja niihin vaikuttamiseen.

Järjestimme keväällä kolme avointa hakua, joilla etsimme tiimejä ideoimaan ja kokeilemaan tulevaisuusvallan laajentamista, datavetoisia palveluja sekä luonnon ja arjen yhdistämistä. Yksi kokeiluista, Tulevaisuusvalta-ohjelma, sai Vuoden ennakointiteko 2024 -tunnustuksen.

Sitra on tukenut digitaalisten tuotepassien kehittämistä tekstiili-, akku- ja logistiikka-aloilla. Suomalaisoppeja on esitelty myös EU-komissiolle, joka hyödyntää niitä omassa työssään.

Olemme rahoittaneet ja konsultoineet valtionhallintoa luovan tekoälyn käyttöönotossa. Kokeilut liittyvät lainsäädännön eri vaiheisiin, ja niihin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö.

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF kokosi huhtikuussa alan asiantuntijat ja edistäjät Brysseliin. Sitran luotsaamaa tapahtumaa seurasi paikan päällä ja verkossa yhteensä lähes 10 000 osallistujaa 168 maasta. Julkistimme listauksen Euroopan johtavista luontoa vahvistavista kiertotalousratkaisuista, ja listalle ylsi myös lukuisia suomalaisyrityksiä.

Sitra on ollut kevään mittaan mukana keskusteluissa, joissa on pohdittu valtion ennätyksellisten T&K-panostusten kohdentamista sekä yleisemmin innovaatiojärjestelmän kehittämistarpeita. Yhteistyömme tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) ja muiden alan toimijoiden kanssa jatkuu syksyllä. Sitran strategiauudistus on loppusuoralla. Uudistuksilla tulevaisuustalo hakee toimintaansa lisää ketteryyttä, tehokkuutta ja kustannusten kasvun hillintää. Tähän liittyen Sitrassa käytiin muutosneuvottelut 3.4–8.5.2024. Sitra uudistuu, jotta se voi täyttää tehtävänsä Suomen kestävän talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn tehostajana sekä tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen kartoittajana.

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:  

1. Tukea kokeiluille tulevaisuusvallan laajentamiseksi, datavetoisten palveluiden kehittämiseksi sekä luonnon ja arjen yhdistämiseksi

Kesällä alkava Tulevaisuusvalta-ohjelma sai Vuoden ennakointiteko 2024 -tunnustuksen. Se myönnetään toimijalle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt tulevaisuustiedon saatavuutta tai hyödyntämistä. Vuoden kestävässä Tulevaisuusvalta-ohjelmassa kokeillaan tulevaisuusvallan laajentamista käytännössä. Haku ohjelmaan päättyi maaliskuussa ja siihen haki toista sataa tiimiä. Mukaan valitaan noin 15 tiimiä (valinnat julkistetaan kesäkuussa). Ohjelmaa pohjustaneiden pilottihankkeiden tuloksia valmistui kevään aikana: esimerkiksi Diakonissalaitoksen hankkeessa kehitettiin työkaluja ja menetelmiä, jotka auttavat tuomaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääntä kuuluviin tulevaisuuskeskustelussa.

Käynnistimme keväällä kaksi Sitra LAB -muutosohjelmaa:

Datalla parempia palveluita -ohjelmassa tiimien kehityskohteina ovat mm. työllistymisen innovatiiviset dataratkaisut, tietojohtaminen osana vanhustyötä sekä suomalaisen urheilun ja liikunnan tietovaranto. Luonto osaksi arkea -ohjelmassa paikallistason tiimien kokeilut liittyvät mm. luonnossa liikkumisen, asukkaiden hyvinvoinnin ja alueellisen veto- ja elinvoiman kasvattamiseen.

2. Vahvistimme päättäjien EU-osaamista ja tuotimme tietoa EU-vaalikevääseen

Julkaisimme eurovaalikevään tulevaisuuskeskustelua varten analyysin EU-uutisoinnista ja -keskustelusta. Meediuksen tekemän analyysin mukaan mediassa olisi tilaa tulevaisuuteen katsovalle EU-uutisoinnille, sillä useimmiten huomion varastavat yksittäiset aloitteet.

Keväällä järjestettiin järjestyksessä toinen EU:n tulevaisuuden johtamisen koulutus. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien valmiuksia tarttua yhdessä unionin tulevaisuuden johtamisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kurssin yhdeksi vetäjäksi saatiin mukaan Eurooppa-tutkija Timo Miettinen, jonka päivitetty muistio EU-kriisien aikakaudella julkaistiin ennen kurssia.

Rakensimme ja toimme tulevaisuusnäkökulmaa myös Helsingin Sanomien, Sitran, SYLin ja SAMOKin yhteiseen eurovaalitenttiin 29.5.2024.

3. Työn alla tulevaisuuskatsaukset EU:n kohtalonkysymyksistä ja turvallisuudesta

Järjestimme keväällä yhdessä Ulkopoliittisen instituutin kanssa ennakointityöpajoja asiantuntijoille EU:n tulevaisuuden haasteista. Työpajojen pohjalta syntyvä muistio julkistetaan Eurooppa-foorumissa elokuun lopulla.  Sen tarkoituksena on herätellä keskustelua EU:n tulevaisuuden vaihtoehdoista. Loppukeväästä käynnistimme työn turvallisuutta käsittelevän tulevaisuuskatsauksen valmistelemiseksi. Siinä turvallisuutta lähestytään laajasta näkökulmasta. Katsaus julkaistaan syksyn aikana.

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista: 

1. Selvitimme yritysten kanssa digitaalisten tuotepassien toteutustapoja ja hyötyjä kiertotalouden vauhdittamiseen

Digitaaliset tuotepassit kokoavat yhteen dataa tuotteiden kestävyydestä, materiaaleista ja raaka-aineista. Ne ovat yksi keino vauhdittaa kiertotaloutta, kun tietoja voidaan hyödyntää entistä paremmin. Jatkossa lähes kaikilta EU:n markkinoille tulevilta tuotteilta vaaditaankin digitaalinen tuotepassi. Kehitys avaa mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnan ja tuotetiedon ympärille rakennettujen palveluiden kehittämiselle.

Sitra on tukenut yrityksiä muutoksessa rahoittamalla tuotepasseihin liittyviä kokeiluja eri toimialoilla, kuten tekstiili-, akku- ja logistiikka-aloilla. Työpaperimme kokosi kokeilujen opit tulevan EU-sääntelyn ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen tueksi. Olemme esitelleet suomalaisoppeja Euroopan komissiolle, joka on hyödyntänyt niitä tuotepassien kehitystyössään.

Rahoitamme lisäksi suomalaistoimijoiden Finnpass-verkostoa, jossa eri toimijat vaihtavat tietoa tuotepassikehityksestä ja jakavat osaamistaan. Verkostossa rakennetaan yrityksille digitaalisten tuotepassien käyttöönoton pelikirja.

2. Kokeilimme luovan tekoälyn hyödyntämistä lainvalmistelijoiden työssä

Olemme kokeilleet kolmen ministeriön kanssa, miten luova tekoäly voi tukea lainvalmistelijan työtä. Olemme rahoittaneet luovan tekoälyn kokeiluja liikenne- ja viestintäministeriössä, valtioneuvoston kansliassa ja oikeusministeriössä.

Kokeiluhankkeissa suomalaisia kielimalleja hienosäädetään lainvalmistelun eri tehtäviin ja pilotoidaan työkalu virkahenkilön tueksi. Koostamme kokeilujen opit yhteen ja julkaisemme ne myöhemmin Sitran verkkosivuilla. Kokeilut päättyvät kesäkuussa 2024.

Suuriin kielimalleihin perustuva luova tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia työn tuottavuuden tehostamiseen ja uusien palveluiden kehittämiseen. Sen käyttöönotto valtionhallinnossa edellyttää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, lisää kokeiluja sekä investointeja prosessien uudistamiseen, palveluiden rakentamiseen ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

3. Säästöjä sote-tietojen tehokkaammasta hyödyntämisestä

Sote-järjestelmään kohdistuu lähivuosina isoja haasteita, ja hyvinvointialueet hakevat kiivaasti säästökohteita. Selvitimme, miten sote-järjestelmän tietojen tehokkaammalla käsittelyllä on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista sote-kustannuksista.

Etenkin samanaikaisesti useita sote-palveluita tarvitsevien potilaiden hoitoa voitaisiin suunnitella tehokkaammin. Sitra ehdotti selvityksessään yhdenmukaisten tietomallien käyttöönottoa, jotta eri järjestelmiin kertyvä data saadaan liikkumaan ja voidaan kehittää toimivampia sote-palveluita.

Yhdenmukaisesti tallennetut sote-tiedot helpottavat myös tutkimusta, johon esimerkiksi uusien lääkkeiden kehittäminen perustuu. Sitran kokeilussa selvitettiin, miten yhtenäisen käytännön mukaisesti tallennetut terveystiedot sujuvoittavat uusien lääkkeiden käytöstä saatavan tiedon kokoamista ja analysointia.

Parhaillaan on käynnissä kokeiluhankkeita, joissa hyvinvointialueet selvittävät tekoälyn soveltuvuutta potilastiedon kirjaamiseen ja ikäihmisten toimintakyvyn ennakoivaan arviointiin. Tuloksia on odotettavissa syksyllä.

Euroopan laajuinen työmme pääsi alkuvalmistelujen jälkeen liikkeelle kahdella projektilla: Koordinoimme EU:n terveystietoalueeseen liittyvää TEHDAS2-hanketta, johon osallistuu 30 maata. Lisäksi koordinoimme Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa VALO-hanketta. Siinä Suomi, Ruotsi ja Islanti pohjustavat Euroopan terveystietoalueen toimeenpanoa pohjoismaisista lähtökohdista ja kokeilevat käytännössä terveystietojen turvallista hyödyntämistä yli maarajojen. Norja ja Tanska ovat VALO-hankkeen tarkkailijajäseniä.

4. Luotsaamme kansallista työtä TKI-järjestelmän kehittämistarpeista

Sitra käynnisti yhdessä lähes kolmenkymmenen TKI-alan keskeisen organisaation kanssa keskustelun tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämistarpeista. Työssä tunnistettiin sekä strategisia painopisteitä uudistamiselle että TKI-järjestelmään liittyvien osa-alueiden kehitystarpeita. Työtä pohjustettiin myös yli 30 yrityksen kanssa.

Merkittävät julkiset TKI-panostukset edellyttävät, että myös yritykset lisäävät TKI-investointejaan. Selvitämme yritysten näkemyksiä haastattelututkimuksella: kysymme 1 200 yrityspäättäjältä, miten he arvioivat julkisten toimien vaikutusta omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaansa. Tulokset julkaistaan elokuussa.

Sitra tuore muistio vertaa Suomen ja Ruotsin investointeja aineettomaan pääomaan. Suomessa investoinnit ovat supistuneet viime vuosina niin koko talouden tasolla kuin yrityksissä. Erityisen suuri pudotus on tapahtunut yritysten T&K-investoinneissa. Ruotsi puolestaan investoi ja kasvaa aineettomilla investoinneilla, kuten IT-ohjelmistoilla ja brändäyksellä.

Jatkamme TKI-järjestelmän haasteiden tunnistamista ja ratkaisujen etsimistä yhdessä kumppaniemme ja tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) kanssa. Tarjoamme analyysiä Suomen kansainvälisistä verrokeista ja teemme selvityksiä, joilla syvennetään ymmärrystä tunnistetuista haasteista.

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:  

1. Tietoa ja kokeiluja nuorten osallistumisen vahvistamiseksi EU-vaalien kynnyksellä

Yksi työmme painopisteistä on uuden tiedon ja ratkaisujen kehittäminen nuorten osallistumisen ja osallisuuden tunteen vahvistamiseen. Rahoitimme Eurooppanuorten toteuttamaa nuorten aktivoimiseen tähtäävää EurHope-kampanjaa ja kansalaiskonsultaatiota, jossa yli miljoona eurooppalaista otti digitaalisella make.org-alustalla kantaa mielestään tärkeimpiin aiheisiin europarlamenttivaaleissa. Lisätietoa hankkeesta ja suomalaisnuorten näkemyksistä löytyy täältä.

Alkuvuodesta julkaisimme Demokratia osaksi arkea -selvityksen,  joka on tarkoitettu kaikille nuorten kanssa toimiville. Julkaisu auttaa pohtimaan, miten jokainen meistä voi tehdä demokratiatyötä ja -kasvatusta.

Vaalikoneet ovat käyttäjämäärillä mitattuna yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä demokratiainnovaatioista. Niillä on tutkitusti vaikutusta erityisesti nuorempien sukupolvien äänestyspäätöksiin. Olemme kehittäneet yhteistyökumppaniemme kanssa nuorille suunnattua ja yhdessä nuorten kanssa suunniteltua vaalikonetta, jota kokeillaan kevään EU-vaaleissa. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin verkkosivuilta löytyvään videopohjaiseen vaalikoneeseen voi tutustua täällä.

2. Kansalaispaneeleita kunnissa ja hyvinvointialueilla

Sitran tuella Suomessa on kevään aikana järjestetty kansalaispaneeleita enemmän kuin koskaan. Kokeiluja on toteutettu neljällä hyvinvointialueella ja neljässä kunnassa.

Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla paneelit käsittelivät digipalveluiden tulevaisuutta eri näkökulmista. Keski-Suomessa paneeli järjestettiin tukemaan palveluverkon suunnittelutyötä ja Lapissa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Paneelit ovat saaneet hyvän vastaanoton, ja niiden suositukset on julkaistu (esim. Pirkanmaalla) ja luovutettu päätöksentekijöiden puntaroitavaksi.

Kuntatasolla kokeilut ovat painottuneet kuntatalouden suunnittelun kehittämiseen. Kyseessä on Sitran uusi avaus, jossa kuntalaiset otetaan mukaan puntaroimaan talouden kysymyksiä valmistelun eri vaiheissa. Esimerkiksi Jyväskylässä on kevään aikana kokoontunut satunnaisotannalla valittu 32-henkinen paneeli, joka on perehtynyt alueen kuntatalouteen ja tarkastellut vuoden 2024 talouden tasapainotusohjelman vaikutuksia ja kohdentumista eri väestöryhmiin. Jyväskylän kaupunginhallitukselle toukokuussa luovutetut suositukset nousivat näkyvästi esiin myös paikallismedioissa.

Vastaavia kuntatalouden kokeiluja on parhaillaan käynnissä Turussa, Salossa ja Rautalammilla. Tarkemmat tiedot näistä sekä hyvinvointialueiden kokeiluistamme löytyvät täältä.

3. Pilotoimme lainsäädännön suunnittelutyökalua

Oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Sitran yhteisessä kokeiluhankkeessa kehitettiin sähköisen työkalun malli lakihankkeiden suunnitteluun. Valtioneuvoston yhteisen työkalun demoversiota myös testattiin lainvalmistelijoiden kanssa. Työkalun pohjaksi luotiin vakioidut lainsäädäntöprosessin vaiheet. Hanke käynnistyi syyskuussa 2023 ja päättyy kesäkuussa 2024.

Kokeilun tulokset vahvistavat, että sähköinen työkalu mahdollistaa realistisen aikataulusuunnittelun ja tukee näin lainvalmistelijan oman työn hallintaa ja kehittämistä. Työkalun kautta saadaan myös dataa raportointia varaten. Näin myös johto voi muodostaa selkeämmän kokonaiskuvan lainvalmisteluhankkeiden etenemisestä, aikatauluista ja resurssitarpeista.

Parempi suunnittelu edistää parempaa lainsäädäntöä, tehostaa toimintaa ja mahdollistaa kansalaisille sekä sidosryhmille nykyistä läpinäkyvämmän ja seurattavamman lainvalmistelun. Tämän varmistamiseksi kokeiluhankkeen tulosten käytäntöön viemiseen on satsattava.

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

1. Maailman kiertotalousfoorumi WCEF menestyi Brysselissä

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF kokosi huhtikuussa kiertotalouden globaalit huippunimet Brysseliin. Sitran luotsaama maailman suurin ja vaikuttavin kiertotaloustapahtuma järjestettiin nyt kahdeksatta vuotta peräkkäin. Sitä seurasi paikan päällä ja verkossa yhteensä lähes 10 000 osallistujaa 168 maasta. Viesti oli selvä: kiertotalous tarjoaa ratkaisuja Euroopan isoihin ajankohtaisiin haasteisiin eli kilpailukyvyn ja strategisen autonomian vahvistamiseen. EU:n sisämarkkinoiden pelisäännöt on muutettava mitä pikimmiten kiertotalouden mukaisiksi. Samalla suomalaisten yritysten innovatiivisille kiertotalousratkaisuille muodostuisi EU:n kokoiset kotimarkkinat. Foorumin koosteraportti esittelee yli 25 konkreettista tulosta.

Foorumin yhteydessä julkistettiin erinomaisia uutisia: kiertotaloudesta tulee EU:n globaalien kumppanuuksien tärkeä osa, kun Euroopan komissio perustaa uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen, jota Sitra on ollut suunnittelemassa. Osaamiskeskuksen on tarkoitus käynnistyä kuluvan vuoden loppuun mennessä (komission tiedote englanniksi).

Seuraava WCEF järjestetään Brasiliassa keväällä 2025. Latinalaisen Amerikan talousmahti tarjoaa huikean näköalapaikan globaalin kiertotaloussiirtymän isoimpiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

2. Luontoa vahvistavat kiertotalousratkaisut luovat uutta liiketoimintaa – suomalaisyritykset menestyivät Sitran listauksessa

Kiertotalous on keskeinen keino, jolla voimme yhtaikaa luoda talouden menestystä ja vähentää luontoon kohdistuvia paineita. Maailman kiertotalousfoorumin yhteydessä julkistimme listauksen Euroopan johtavista luontoa vahvistavista kiertotalousratkaisuista (englanniksi). 30 eurooppalaisen edelläkävijän listalle nousi peräti 17 suomalaisyritystä. Yrityslista tuo esiin inspiroivia esimerkkejä, jotka osoittavat, miten yritykset voivat kiertotalousratkaisujen avulla luoda uutta liiketoimintaa ja torjua samalla luontokatoa.

Jotta muutkin yritykset pääsisivät nopeasti liikkeelle, julkaisimme myös uraauurtavan luontotyön käsikirjan yrityksille (tiivistelmä suomeksi). Se tarjoaa yrityksille konkreettiset askelmerkit kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämiseen siirtymässä kohti luontoa vahvistavaa liiketoimintaa.

3. Päivitetty Elämäntapatesti kiinnostaa ja leviää uusiin maihin

Sitra uudisti viime syksynä suositun Elämäntapatestinsä osana EU-tason PSLifestyle-hanketta. Uusi testi on otettu käyttöön jo yhdeksässä Euroopan maassa ja lisää maita on luvassa. Sitra koordinoi EU-tason hanketta.

Uudistetussa Elämäntapatestissä käyttäjä voi laskea oman hiilijalanjälkensä ja laatia räätälöityjen vinkkien avulla suunnitelman oman arkensa ilmastovaikutuksen pienentämiseen. Käyttäjien vastausten pohjalta Elämäntapatestiin kertyy anonyymiä dataa ihmisten valmiudesta elämäntapamuutoksiin. Eri organisaatiot voivat hyödyntää dataa – josta käyttäjiä ei voi tunnistaa – esimerkiksi kestävämpien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa sekä päätöksenteossa ja tutkimuksessa.

Uusittua testiä on tehty Suomessa jo yli 190 000 kertaa. Kevään aikana sitä on tehty tunnetuksi suurelle yleisölle ja sidosryhmille. Seuraavaksi testi laajenee uusiin maihin.