(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 25.9.–19.11.2024)
1. Jakson pääkohdat lyhyesti
Sitran uusi strategia tuli voimaan 1.9.2024. Tarkastelujaksolla olemme käynnistäneet uuden strategian mukaista toimintaa ja saattaneet päätökseen edellisen strategiakauden työtä.
Sitran yhtenä keskeisenä tehtävänä on tuottaa ennakoinnin keinoin tietoa Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävistä kehityskuluista. Pureudumme niin ajankohtaisiin aiheisiin kuin pidempiaikaisiin ilmiöihin: katsauskaudella analysoimme mm. Yhdysvaltain vaaleja demokratian näkökulmasta, lasten ja nuorten tulevaisuuksia (yhdessä Itlan kanssa) sekä Suomen turvallisuusympäristön murrosta.
Tavoitteenamme on vahvistaa päätöksenteon ennakointikykyä. Jatkossa Sitra ottaakin vahvempaa roolia kansallisen ennakointiverkoston (KEV) koordinoimisesta ja kehittämisestä.
Sitran aloitteesta ja rahoituksella Suomessa arvioitiin ensimmäistä kertaa lähiluonnon terveysvaikutuksia ja taloudellista merkitystä kansantautien torjunnassa. Luonnonvarakeskuksen ja THL:n laatimasta selvityksestä käy ilmi, että luonnon avulla on mahdollista saada jopa satojen miljoonien eurojen vuotuiset hyödyt. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luonto-terveysohjelmaa, jota Sitra on valmis tukemaan.
Selvitimme, miten Suomen keskeiset verrokkimaat tekevät strategisia valintoja julkisista TKI-investoinneista. Tarkastelussa ovat mukana Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Norja. Muistio aiheesta tehtiin yhdessä tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) kanssa.
Käynnistimme Älykäs julkishallinto -projektin, jossa selvitämme, miten julkishallinnon tuottavuutta voidaan parantaa datan ja tekoälyn avulla.
Sitran uuden strategian mukaisesti lisäämme jatkossa rahoitustamme muille yhteiskunnan toimijoille. Tavoitteena on synnyttää merkittäviä yhteiskunnallisia innovaatioita yhdessä rahoitettavien tahojen kanssa. Rahoituksen toteutusmalleja on valmisteltu syksyn aikana, ja kerromme niistä lisää ensi vuoden alussa.
Yhteiskunnallisiin innovaatioihin liittyen Sitra Akatemia on järjestänyt syksyllä kaksi Innovaatiokyky-oppimissprinttiä. Niissä yhteiskehitetään käytännönläheisiä ratkaisuja konkreettisiin haasteisiin. Tavoitteenamme on lisätä yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamista Suomessa laajemminkin, joten järjestimme sprintin myös valtionhallinnon kehitystehtävissä toimiville henkilöille.
Euroopan komission uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen (EU Circular Economy Resource Centre, EU CERC) toiminta käynnistyy tammikuussa. Sitran johtama osaamiskeskus tarjoaa kiertotalousosaamista globaalin etelän maiden käyttöön ja kytkeytyy vahvasti maailman kiertotalousfoorumiin (WCEF). Komissio investoi keskukseen 15 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana ja Suomen valtio rahoittaa sitä 2 miljoonalla eurolla.
2. Tätä teimme tarkastelujaksolla
2.1 Ennakointi ja koulutus
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Kansallisen ennakointiverkoston kehittäminen alkaa
Päätöksenteon ennakointikyvyn vahvistaminen on yksi Sitran uuden strategian painopisteistä. Olemme kuulleet syksyn aikana eri sidosryhmiä ja tunnistaneet keskustelujen pohjalta, että kansallinen ennakointiverkosto voisi entistä paremmin tarjota vertaistukea ennakointiin ja vahvistaa tulevaisuuspohdintojen kytköstä päätöksentekoon. Ennakointia tekevät Suomessa useat eri organisaatiot, ja sen yhteiselle tulkinnalle ja hyödyntämiselle on kasvava tarve. Sitran ennakointitiimi onkin ottamassa vahvempaa roolia kansallisen ennakointiverkoston koordinoinnista ja kehittämisestä.
Ennakointinäkökulmaa ajankohtaisiin aiheisiin
Sitran yhtenä keskeisenä tehtävänä on tuottaa tietoa Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävistä kehityskuluista. Katsauskaudella toimme ennakoinnin näkökulmaa Yhdysvaltain vaaleihin (mm. havainnot demokratian tilaa kuvaavasta raportista, Laura Saarikosken vierailijablogi sekä vaalien pidemmän aikavälin vaikutukset). Lisäksi julkaisimme lasten oikeuksien viikolla Itlan kanssa työstetyn artikkelin lasten ja nuorten tulevaisuuksista.
Syksyn aikana valmistelimme myös syvällistä ennakointianalyysiä turvallisuusympäristön murroksesta. Julkaisemme analyysin ensimmäisiä tuloksia 13.12. kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday -tilaisuudessa. Koostimme ennakoinnin näkökulmasta havaintoja myös presidentti Sauli Niinistön EU:n kriisinkestävyyttä koskevaan raporttiin liittyen.
EU-kurssi pohtii Euroopan unionin tulevaisuuden vaihtoehtoja
Järjestyksessä kolmas Euroopan unionin tulevaisuuden johtamisen kurssi paneutuu EU:n ja Suomen kannalta kauaskantoisiin valintoihin sekä keinoihin, joilla tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin 50 päättäjää yhteiskunnan eri aloilta. Tavoitteena on syventää osallistujien ymmärrystä EU:n päätöksenteosta ja pitkän aikavälin haasteista. Kurssi 3 alkoi lokakuussa ja se osuu ajallisesti mielenkiintoiseen hetkeen, kun uusi EU-komissio nimitetään ja sen työohjelmaan vaikuttaminen on syksyn aikana kiivaimmillaan.
2.2 Haaste: Talouden kasvu
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Analyysi Suomen verrokkimaiden tutkimus- ja kehityspolitiikasta
Suomi ohjaa tulevina vuosina huomattavan määrän julkisia varoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että julkiset TKI-panostukset ohjataan tehokkaasti ja vaikuttavasti valittujen painopisteiden mukaisesti.
Sitran muistio tarkastelee, miten Suomen keskeisissä verrokkimaissa (Alankomaissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa) tehdään strategisia valintoja julkisista TKI-investoinneista päätettäessä. Muiden maiden innovaatiojärjestelmät ja parhaat käytännöt voivat toimia innoituksena Suomen kehittäessä omaa järjestelmäänsä. Verrokit luottavat julkisten TKI-panostusten ohjaamisessa yli hallituskausien ulottuviin tavoitteisiin ja laajaan kansalliseen yhteistyöhön, johon osallistuvat julkishallinnon lisäksi myös elinkeinoelämä ja tutkimusyhteisöt. Työ on toteutettu yhteistyössä valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvoston kanssa.
2.3 Haaste: Kestävyyssiirtymä
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Luonto voi tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa
Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa.
Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Summa on todennäköisesti paljon suurempi, jos huomioimme muutkin kansantaudit. Tiedot käyvät ilmi Sitran rahoittamasta selvityksestä, jonka tekivät Luonnonvarakeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tutkijat ehdottavat selvityksessä Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Sen avulla luonnon terveyshyödyt voitaisiin juurruttaa osaksi suomalaisten arkea ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sitra on valmis auttamaan tähän mahdollisuuteen tarttumisessa.
Seurasimme YK:n luontokokousta Kolumbiassa
Kolumbian Calissa pidetyn kansainvälisen luontokokouksen tulokset jäivät useiden arvioiden mukaan laihoiksi. Kokouksessa maailman maat pääsivät yhteisymmärrykseen geenitiedon hyödyntämiseen liittyvistä korvauksista. Sen sijaan sopimatta jäivät isoimmat kysymykset, kuten luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta sekä rahoituksen järjestäminen. Järjestimme luontokokouksessa muun muassa sivutapahtuman yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa. Aiheena oli se, miten suomalainen yhteiskunta on ryhtynyt toimiin luontokadon pysäyttämiseksi. Osallistuimme aktiivisesti myös kiertotaloutta koskeviin keskusteluihin. Kiertotaloudessa on Suomelle merkittävää vientipotentiaalia. Asiantuntijamme tiivistivät luontokokouksen keskeisen annin viiteen kohtaan.
2.4 Haaste: Demokratiainnovaatiot
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Vuosina 2023–2024 toteutettujen demokratiakokeilujen arviointi käynnissä
Sitran rahoituksella ja asiantuntijatuella kunnissa ja hyvinvointialueilla toteutettiin vuosina 2023–2024 yhteensä 14 kansalaispaneelikokeilua ja 32 Polis-osallistumisalustan kokeilua. Polis-alustan kautta yhteensä 11 660 asukasta on tuonut äänensä hyvinvointialueen päätöksentekoon.
Kokeiluista on kerätty systemaattisesti tietoa. Teemme niistä yhteenvedon ja julkaisemme kokeilujen opit ja tulokset alkuvuodesta 2025. Hyödynnämme tietoa myös Sitran työssä: tavoitteenamme on levittää kansalaispaneeleita ja Polis-alustaa yhä laajempaan käyttöön Suomessa.
Polis-osallistumisalustan uusi käyttöliittymä valmisteilla
Sitra on kehittänyt Polis-osallistumisalustaa yhdessä DigiFinland Oy:n kanssa. Kokeiluista saatujen oppien ja palautteiden perusteella DigiFinland uudistaa alustan käyttöliittymän vuoden 2024 loppuun mennessä. Uutta käyttöliittymää testaavat omissa piloteissaan Digi- ja väestötietovirasto, Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT, Etelä-Karjalan hyvinvointialue sekä maa- ja metsätalousministeriö.
2.5 Haaste: Data ja tekoäly
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Tekoälystä apua sote-palveluihin
Tekoäly voi tuoda apua sote-alan haasteisiin, kuten kustannussäästöpaineisiin. Rahoitamme kolmella hyvinvointialueella pilotteja, joissa kokeillaan tekoälyn hyödyntämistä sote-palveluissa ja tutkitaan, voitaisiinko näin saavuttaa kustannussäästöjä. Kokeiluilla etsitään ratkaisuja potilastiedon sujuvampaan kirjaamiseen ja ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen. Kokeiluissa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet.
Tekoälystä on hyötyä myös hoidon kehittämisessä ja ennakoivien toimenpiteiden käyttöönotossa. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi tunnistaa ennakoivasti terveystietoja analysoimalla henkilön sairastumisen riskiä. Valmistelemme kokeiluja, jotka pyrkivät aktivoimaan sote-toimijoita tällä aihealueella.
Julkishallintoon tehoa datan ja tekoälyn avulla
Tuottavuuden parantaminen on yksi keino tasapainottaa julkista taloutta. Se on mahdollista mm. kohdentamalla henkilöstön työpanosta fiksusti ja kehittämällä palveluprosesseja. Näihin on tarjolla uusia ratkaisuja.
Olemme käynnistäneet projektin, jossa selvitämme, miten julkishallinnon tuottavuutta voidaan parantaa datan ja tekoälyn avulla. Älykäs julkishallinto -projekti kartoittaa nykytilaa ja tarvittavia muutoksia. Etsimme yhdessä julkishallinnon kumppaneiden kanssa suuntaviivoja sille, miten Suomi voisi nousta datan ja tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijäksi. Projektin tavoitteena on siirtyä käytännön kokeiluihin alkuvuodesta 2025.
2.6 Kansainvälinen toiminta
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
EU:n kiertotalouden osaamiskeskus käynnistyy tammikuussa
Euroopan komission uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen (EU Circular Economy Resource Centre, EU CERC) ensimmäisiä rekrytointeja tehdään parhaillaan. Keskuksen toiminta käynnistyy tammikuussa. EU CERC työskentelee kolmella osaamisalueella: kiertotaloustieto, politiikkatoimet ja liiketoiminta.
Sitran johtaman osaamiskeskuksen työssä on mukana myös belgialainen kehitysyhtiö Enabel. Keskus tarjoaa eurooppalaista kiertotalousosaamista globaalin etelän maiden käyttöön ja kytkeytyy vahvasti maailman kiertotalousfoorumi WCEF:ään. Komissio investoi keskukseen 15 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Lisäksi Suomen valtio rahoittaa sitä 2 miljoonalla eurolla.
Pohjoismainen VALO-projekti saa vuoden jatkoa
Pohjoismaisten terveystietojen toisiokäyttöön keskittyvä VALO-hanke on saanut 450 000 euron jatkorahoituksen Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Hankkeeseen osallistuvien viiden pohjoismaan lisäksi Baltian maista Viro ja Liettua tulevat mukaan tarkkailijoina.
Osana VALO-projektia toteutettavan kokeilututkimuksen julkisen hankinnan voittajaksi valittiin IQVIA. Tutkimus selvittää uudenlaisen hajautetun analyysin tekemistä tilastollisesta datasta. Erityisesti harvinaisista sairauksista on saatavilla hyvin vähän dataa, ja pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa näiden tietojen turvalliseen tilastolliseen tarkasteluun tarvittavan volyymin.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.