sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan yhdestoista.
Mikään ei ole kuin ennen. Netissä surffaava, aktiivinen isovanhempi on kaukana sivutuvan ruotimummosta. Moni pärjää hyvin iäkkäänäkin, osa tarvitsee runsaasti tukea ja palveluita jo paljon aiemmin. Uusin hoivateknologia osana ikääntyvän yhteiskunnan turvaverkkoa on vajaakäytössä oleva mahdollisuus. Ikääntyneet ihmiset ovat osa hyvinvointiamme ylläpitävää kittiä ja taloudellista verkostoa.
Isäni syntyi sata vuotta sitten. Perheeseen syntyi kaksitoista lasta. Puolet lapsista menehtyi alle kymmenvuotiaina. Sodat ottivat omansa. Neljä lapsista saavutti myöhäisen iän, vanhuuden.
”Muistan lapsuudestani paitsi vanhaksi eläneen isäni myös enoni. Hän eli yli 80-vuotiaaksi, viimeiset vuosikymmenensä sokeana. Minun silmänpohjarappeumani hoidettiin ja säilytin lukunäköni koko elämäni ajan”, iloitsi isä.
”Lapsuudestani muistan liikuntavammaisena lähitorppaan syntyneen ruotimummon. Hän asui sivutuvassa ja oli lapsuuteni tuki ja turva. Nuorena aikuisena kävin tapaamassa häntä kunnalliskodissa. Äitini hoiti emännän velvollisuuksiaan, työtä aamusta iltaan. Hän jäi minulle etäiseksi”, jatkui tarina.
Arvokasta vanhuutta, vanhuuden lepoa ja sairaanhoitoa
Sodan jälkeen asuntopula vaivasi. Alettiin rakentaa ja kehittää kunnalliskoteja orpolapsille, vammaisille, sairauden tai kovan elämän kuluttamille aikuisille ja vanhoille. Kätilöt, terveyssisaret ja kodinhoitajat hoitivat ja avustivat äitejä, lapsia ja perheitä. Diakonissat hoitivat kodeissa asuneita vanhuksia.
Hyvinvointi lisääntyi ja 1970-luvulta alkaen vanhainkodit halusivat tarjota hyvät olot yhä useammalle vanhalle ihmiselle. Yhteiskunta halusi turvata vanhuuden levon, valmiin ruokapöydän, sisämukavuudet ja kauniin asuinympäristön paljon työtä tehneelle ja sodista selviytyneelle sukupolvelle. Vanhainkotien yleiset osastot korvasivat puutteellisia asunto-oloja. Sairaimmat vanhat ihmiset siirrettiin kansanterveyslain myötä terveyskeskusten vuodeosastoille pitkäaikaishoitoon. Vanhainkotien sairasosastot jäivät historiaan.
”Elämä on ihmisen parasta aikaa”
Muutos tuntuu nopealta. Suomi siirtyi sodan jälkeisestä kahden sukupolven yhteiskunnasta jopa viiden sukupolven yhteiskuntaan. Samanaikaisesti väki harmaantui. Syntyvyys laski ja elinikä pidentyi miltei varkain. Olimme siirtyneet ikääntyneen väestön yhteiskuntaan.
Kuva vanhuudesta muuttuu tai monipuolistuu hitaasti. Ensimmäistä vanhuutensa vaihetta elävät nyt sodan jälkeen syntynyt baby boom -porukka. Elämä venyy edelleen. Entistä suurempi joukko on virkeitä liki 100-vuotiaita ja toisaalta joukossa on miltei parhaassa iässään olevia, paljon jokapäiväistä apua tarvitsevia ihmisiä. Merkittävä osa ikääntyy vääjäämättä jokin muistia syövä sairaus seuranaan. Kahta samanlaista on vaikea joukoista löytää.
Asenne vanhuuteen on edelleen välttelevä. Suhtautuminen vanhoihin ihmisiin kuvaa asenteita. Puhunta etsiytyy puutteisiin ja julkisuus kuvaa epäonnistumisia ihmisten kohtaamisessa ja vanhustyössä. Pitkä elämä lahjana, sen merkitys ja mahdollisuudet valita toisin ja vaikuttaa omaan elämään, avautuu asteittain.
Kuva vanhuudesta muuttuu
Vanhuudenlevosta ei enää haaveilla. Ikäväestö Suomessa on koulunsa käyneitä, luku- ja kirjoitustaitoisia ja yhä enemmän oppineita. Heillä on hallussaan kaikki elinikäiseen oppimiseen tarvittavat välineet. Kuitenkin tarina vanhoista ihmisistä, joilla ei ole kykyä ei mahdollisuuksia päivittää taitojaan tai käyttää tietojaan, jatkuu.
Ikäihmiset toivovat enemmän teknologiaosaamisen tukea ja tietoa elämää helpottavasta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavasta, kotiin tuotettavasta teknologiasta. Siivouspalveluihin on jo totuttu. On siirrytty uuteen aikaan. Sähköisiltä palveluilta odotetaan yhä enemmän ja moni skypettää ahkerasti kaukana asustavien nuorten kanssa.
Tänään ikääntyneet haluavat vaikuttaa, osallistua mielekkääseen toimintaan vapaaehtoisena tai tehdä palkkatyötä halunsa mukaan. He haluavat ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tukea läheisiään ja vertaisiaan elämän tiukoissa tilanteissa. Ikääntyneet ihmiset ovat voimavara, osa hyvinvointiamme ylläpitävää yhteisöllistä ja taloudellista verkostoa.
Ikäihmiset haluavat valita ja päättää
Tieto on valtaa vanhanakin. Hyvä ajantasainen ohjaus ja neuvonta sekä tarjolla olevien palvelujen ja tuen esittely ovat edellytyksiä omaehtoiselle päätöksenteolle. Käynti Palvelutorilla avaa tarvittavat tiedon valtaväylät ja tarjoaa turvallisen paikan ostaa palveluja kotiin, vaikka muisti tai keskittymiskyky eivät ihan joka päivä olisi täysin hallinnassa.
Ratkaisukeskeisyys toimintatapana tarkoittaa sitä, että minua ja asiaani kuullaan ja saan asiantuntijan osaamisen käyttööni. Näin syntyvät hyvät oikea-aikaiset päätökset ja voin taas jatkaa elämääni kotona.
Kohtuus ja arkijärki pitää nostaa kunniaan
Julkisella sektorilla on mennyt hyvin, liiankin hyvin. On kehitetty jatkuvasti uutta ja saatu huipputeknologiaa käyttöön erityisesti terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Tässä tiimellyksessä on pidetty kiinni kaikesta vanhasta ja periteisistä tavoista toimia.
Hyvää tarkoittavasta valtionohjauksesta on kehittynyt tiukkaakin tiukemmin valvottu normisto, jonka puristuksessa ei aina voi hengittää. Suuremmitta suruitta sijoitetaan rahaa autoihin ja niiden huollosta maksetaan satoja euroja, mutta oman terveyden ylläpitokustannuksia odotetaan yhteiskunnalta.
Turhaan moititaan viranomaisia ja päättäjiä siitä, että he eivät uskalla priorisoida, jos samanaikaisesti pidetään kiinni ja vaaditaan kaikki kuten tähänkin asti ja vähän vielä enemmän.
Jospa nyt uskaltauduttaisiin raivaustalkoisiin ja tunnistettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa olevat päällekkäisyydet, jäykkyydet ja moninkertaiset valvonnan ja hallinnoinnin rakenteet, vapautuisi voimavaroja uuteen. Kun vielä potilas- ja asiakastiedot uskottaisiin kansalaisten omistukseen ja hallintaan, otettaisiin sähköiset palvelut käyttöön, uskottaisiin etälääketieteen mahdollisuuksiin ja kansalaisten kykyyn arvioida omaa terveydentilaansa riittävän ja luotettavan tiedon turvin, oltaisiinkin jo ajassa, jolloin rahat riittäisivät turvaamaan myös pitkän elämän kohtuulliset edellytykset.
Voisimme nauttia täysin rinnoin siitä, että elämä venyy ja huomenna on taas uusi aamu.
Lue lisää:
Futurists Release Major Report What Public Health Might Look Like In 2030
S&P ’Global Aging’ A Bigger Threat To The US Than ’Global Warming’
Palvelutori – Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille (Sitran selvityksiä 82, PDF)
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä (Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä, PDF)
Enemmän tilaa kuntie sähköisille palveluille ja innovaatioille
Omahoidosta ja sähköisistä terveyspalveluista
Aiemmin sarjassa julkaistu:
Suosittelemme