sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi syksyllä julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan kuudes. Kaikki julkaistut artikkelit löytyvät sivun lopusta
Suomi voi näyttää uudistumisen tien Euroopalle – menneisyyden kautta
Lyhyt teollinen historia voikin olla Suomelle valtti, kun Euroopan on pakko uudistua
Sitrassa uskotaan, että Eurooppa saattaa hyytyä pysyvästi. ”Euroopan uudistumiskyvyttömyys” on yksi Sitran syyskuussa julkistetun trendilistan ongelmakimpuista. Talouskasvun jämähtäminen valtaosassa Eurooppaa näyttää pysyvältä. Entiseen kasvuun perustuneista eduista ei kuitenkaan haluta luopua. Rahat loppuvat, velka kasvaa ja yhteiskunta kriisiytyy.
Ongelman yksi juurista on Sitrassa paikallistettu teollisen ajan toimintatapoihin ja asenteisiin.
Teollisuuden myötä koko yhteiskunta alettiin nähdä byrokraattisena koneena, joka tuotti ihmisille hyvinvointia. Se teki sen melko varmasti ja turvallisesti, mutta jäykästi ja joustamattomasti. Omaa vastuuta ei tarvinnut miettiä kovin paljon.
Nyt teollisen aikakauden koneisto on hyytymässä. Ongelma koskee koko Eurooppaa. Suomen pelastus voi kuitenkin olla, että teollinen aika alkoi toden teolla Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Muisto toisenlaisesta ajasta elää perheissä ja yrityksissä. Jatkuva uudistuminen ja joustavat ja kokeilevat toimintatavat olivat ihmisille arkea muutama vuosikymmen sitten.
– Ei tarvitse mennä kuin yksi tai kaksi sukupolvea taaksepäin, ja ihmisistä valtaosa otti vastuun omasta elämästään. Meidän kaikkien perheissä on näitä tarinoita. Kyllä teollisen ajan ajattelumalli on opittavissa pois, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.
Teollisen ajan ongelmien kartoittamiseen on Sitrassa tehty paljon työtä. Sitran uudella trendilistalla on sellaisia ilmiötä kuin ”länsimaisen työn raju murros”, ”jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto”, ”talousjärjestelmä oirehtii”, ja ”data vaurauden ja vallan lähteenä”. Teolliseen aikakauteen kytkeytyvät ongelmat nähdään Suomen suurimassa ajatushautomossa syvinä.
Kosonen on itse tutkinut teollisen kasvun hyytymistä yli 10:ssä kansainvälisessä yrityksessä, mm. Nokiassa. Hän oli ennen Sitran pestiään Nokian strategia-ja tietohallintojohtaja. Hän näki läheltä, kuinka Nokiasta tuli sen oman menestyksen vanki.
– Menestys tuotti Nokiassa ”toksisia sivuvaikutuksia”, todellisuudentajua heikentäviä myrkkyjä. Seurauksena olivat tunnelinäkö, päätöksenteon hidastuminen ja resurssien hukkaaminen, Kosonen sanoo.
Näin on Kososen mielestä käynyt myös Euroopalle. Euroopan teollisuuden aika oli menestyksen aikaa. Liukuhihnojen maailmassa komentaminen ja kontrolli toimivat. Euroopasta tuli maailmanlaajuisen hyvinvoinnin mittatikku. Nyt tästä menestyksestä on tullut myrkky. Euroopassa uskotaan, että menestys ja turvallisuus jatkuvat jos ei tehdä mitään, vaan pyritään säilyttämään mennyt maailma. Kosonen vertaa tilannetta Yhdysvaltoihin.
– Siellä ajatellaan, että uudistuminen on turvallisuuden ehto. Uudistumiskyky on DNA:ssa. Luova tuho on kirjattu maan peruskirjaan.
Onko Euroopalla toivoa? Voiko yhteiskunnan uudistumishalua ja kykyä sietää muutosta lisätä?
– Itsestään ruohonjuuritasolta se ei nouse. Eikä myöskään missään tapauksessa pelkästään ylhäältä sanelemalla.
No miten sitten? Sitran Elinvoima-foorumeissa on kehitetty ja kokeiltu esimerkiksi uudenlaisia työn malleja, yhteisöllistä demokratiaa ja uutta turvallisuuteen liittyvää ajattelua. Niissä keskeinen ajatus on, että ruohonjuuritason aktiivisuus ja kokeilu yhdistyvät julkisen vallan kannustimiin ja tukeen. Vastuuta elämästä siirretään yksilön suuntaan. Heikoista pidetään huolta, mutta sen on mahdollista vain, jos yhteiskunta uudistuu.
Uudistua on pakko myös ylätasolla. Kososen ajattelussa Suomessa olisi ”teemapohjainen hallinto”. Vaaleissa äänestettäisiin laajoista, arvopohjaisista vaihtoehdoista. Hallitusohjelma olisi voittaneihin arvoihin perustuva sivun mittainen tärkeiden teemojen kirjaus.
Ero on suuri Suomen nykymalliin, jossa hallitusohjelmat ovat monikymmensivuisia kokoelmia hallituskumppaneiden ja etujärjestöjen toiveista.
Kososen mielestä puolueiden olisi hyvä järjestäytyä blokkeihin. Amerikkalaista kaksipuoluesysteemiä ei taida Suomeen tulla, mutta tällä kertaa Kososen malli on Euroopasta.
– Ruotsissa poliittiset blokit tarjoavat vaaleissa selkeitä vaihtoehtoja, joista kansalaiset päättävät.
Ruotsi onkin avannut ihmisten valinnanmahdollisuuksia mm terveydenhoidossa ja koulutuksessa jo pari vuosikymmentä.
Jotkut epäilevät, että uudistumisen nimissä hyvinvointipalvelut ajetaan alas. Ovatko sitralaiset uusliberaaleja, kuten joskus kuulee väitettävän?
– Tuota joskus kuulee. Vasta-argumentti siihen on, että eihän hyvinvointiyhteiskunta voi olla sitä, että ihminen vain puolustaa saavuttamiaan etuja, vaan sitä, että ihmisellä on mielekästä tekemistä. Hyvinvointi tulee yhteiskunnassa mukana olemisesta, ei siitä, että valtio tekee meidän puolestamme.
Taneli Heikka
Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva toimittaja ja yrittäjä, joka tekee väitöskirjaa digitalisaatiosta ja demokratiasta
Lisää aiheesta
BBC: In Graphics Eurozone Crisis
IMF: World Economic Outlook 2013
Kriisin jälkeen, toim. Rouvinen ja Ylä-Anttila, Etlatieto & Sitra, 2010
Kestämätön käy kalliiksi – 10 teesiä kestävään talouteen, Sitra 2013
Elinvoimainen Suomi, Sitra, 2010
Strategic Agility in Public Management, INSEAD-Sitra, 2011
Towards a Sustainable Well-being Society, Sitra 2013
———————————————————————————————————————————
Aiemmin sarjassa julkaistu:
Länsimaisen työn radikaali murros
Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa
Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy
Data vallan ja vaurauden lähteenä
Suosittelemme