Sivistystoimijat ryhtyivät tulevaisuuden rakentajiksi

Mistä työssä oli kyse?

Sivistys+-projektin keskeinen kysymys oli, millaisia arvoja ja ihanteita tarvitaan Sitran strategian vision mukaisen, reilun, kestävän ja innostavan tulevaisuuden rakentamisessa. Edessämme olevat haasteet ovat suuria ja ne edellyttävät yhteiskunnalta kokonaisvaltaista uudistumista. Silloin ei riitä vain rakenteiden ja toimintatapojen muuttaminen, vaan tarvitaan muutoksia myös arvojen, ihanteiden ja ajattelumallien tasolla. Ilman ihanteiden ja arvojen uudistumista muutokset eivät ole pysyviä. Tähän tartuttiin yhteistyössä sivistyskentän toimijoiden kanssa. Tärkeää oli vahvistaa uudenlaista sivistystyötä, laajentaa ymmärrystä sivistyksestä yhteiskunnallisena muutosvoimana ja voimistaa sivistyksestä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Mitä tehtiin?

Projekti keskittyi rahoittamaan sivistyskentän uudistushaluisten toimijoiden hankkeita. Yhteistyökumppaneiksi valikoitui joukko sivistyskentän toimijoita, jotka halusivat omissa verkostoissaan tarkastella sivistysihanteiden muutosta viheliäisten ongelmien ajassa: millaista sivistystä tässä ajassa tarvitaan ja miten sitä voidaan tehdä todeksi? Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat: Kansanvalistusseura, Opintokeskus Sivis, Ateneum, Fingo, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Metsämuseo Lusto, Itä-Suomen yliopisto ja Allegra Lab Helsinki. Lisäksi tehtiin yhteistyötä muun muassa Demos Helsingin kanssa.

Projektin keskustelutilaisuuksissa ja julkaisuissa pohdittiin, miten aikamme ongelmat haastavat perinteistä sivistysajattelua. Sivistys+-aamukahvit kokosivat laajan joukon keskustelemaan esimerkiksi elinikäisen oppimisen ihanteista, luontokäsityksen muutoksista ja median roolista sekä siitä, miten ne liittyvät sivistykseen.

Projektin aikana keskeiseksi nousivat kysymykset siitä, miksi sivistyksestä sanana on tullut vieras järjestötoimijoille, miten museot voivat menneisyyden tarkastelun lisäksi suuntautua kestävän tulevaisuuteen rakentamiseen ja miksi globaalia kansalaisuutta tarvitaan planetaarisiin haasteisiin vastaamisessa. Ajatus sivistyksestä yhteiskunnallisena muutosvoimana kirkastui.

Mitä saatiin aikaan?

Projektin tavoitteiden saavuttamisessa yhteistyökumppanit olivat tärkeässä roolissa. Sitran rahoituksella kumppanit pääsivät kehittämään yhteistyössä Sivistys+-projektin kanssa ideoitaan ja viemään niitä käytäntöön.

• Kansanvalistusseuran hankkeen tuloksena Suomeen syntyi ensimmäinen humanistisiin tieteisiin pohjautuva Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi, jonka näyttelyssä tarkastellaan osallistavalla tavalla suomalaisen sivistyksen tarinaa ja tulevaisuutta.
• Fingon Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeessa, perustettiin verkosto, joka kokoaa yhteen kansalaisjärjestöjä, tutkijoita, vapaan sivistystyön toimijoita ja maahanmuuttajayhteisöjä globaalin eriarvoisuuden ja kestävän tulevaisuuden teemojen äärelle.
• Ateneumin hankkeessa kehiteltiin teemoja uuteen, pysyvään kokoelmanäyttelyyn. Ateneumissa avautui keväällä 2023 Ajan kysymys -kokoelmanäyttely, jonka teemoiksi muodostuivat Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä ja Taiteen vallassa.
• Opintokeskus Siviksen hankkeessa luotiin järjestöjen sivistysvisio ja sivistystyötä tukevia työkaluja, jotka rohkaisevat järjestöjä yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseen.
• Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Suomen Metsämuseo Luston ja Itä-Suomen yliopiston Dynamo-hankkeessa innovoitiin dynaamisen museon konsepti ja tulevaisuusperintöverstasmenetelmä, jotka auttavat kirkastamaan museoiden mahdollisuuksia kulttuurisen muutoksen vauhdittamisessa.
• Sivistys+-projektin aloitteesta Suomeen lanseerattiin vuosittain toukokuun alussa toistuva Sivistysviikko, joka kokoaa sivistystoimijat järjestämään yhteiskunnallista keskustelua sivistyksestä ja sen merkityksestä. Sivistysviikkoa koordinoi Kansanvalistusseura.

Sivistys+-projektin edistämä transformatiivinen ajattelu näkyy myös Kulttuuriperintöstrategiassa, Agenda 2030-tiekartassa ja kestävän kehityksen strategiassa. Sisällöllisesti sivistyskeskustelu laajeni niin luontokäsitysten pohdintaan, mustan feminismin oivalluksiin kuin tulevaisuusajattelunkin suuntaan. Projektin aikana sivistystoimijat aktivoituivat yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Sivistys+ vaikutti myös Sitran omaan työhön. Sivistys muutoksessa -keskustelujen myötä projekti kannusti Sitran teemoja sivistysnäkökulman huomioimiseen. Lisäksi projekti myötävaikutti siihen, että arvot ja ihanteet otetaan jatkossa entistä paremmin huomioon Sitran vaikuttavuustyössä.

Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa?

Sitran yhteisistä vaikuttavuustavoitteista Sivistys+-projektin työ edisti etenkin kahta pidemmän ajan tavoitetta: 1) Tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat tunnetaan Suomessa hyvin, erilaisista tulevaisuuksista keskustellaan laajasti ja tulevaisuustiedon pohjalta myös toimitaan. 2) Yhteiskunnan muutoskyky ja kyky yhteistoimintaan kasvavat.

Projektin tuloksena syntyi uutta näkemystä ja konkreettisia työkaluja tulevaisuusnäkökulman mukaan ottamiseksi sivistystoimijoiden kentällä. Projekti kirkasti sivistystoimijoiden yhteiskunnallista roolia ja ymmärrystä siitä, miten sivistys on muutosvoima viheliäisten ongelmien ajassa. Sivistystoimijat jatkavatkin tahoillaan työtä viheliäisten ongelmien ajassa vaadittavan sivistyksen voimistamiseksi.

Tulevaisuuden kannalta on merkittävää tunnistaa arvojen ja ihanteiden merkitys osana kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tätä edistettiin erityisesti vaikuttamalla eri tahoilla tehtyyn strategiatyöhön (Kulttuuristrategia, Agenda 2030-tiekartta, Kestävän kehityksen toimikunnan strategia sekä Sitran sisäinen vaikuttavuustyö).

Sivistys+-projekti sai aikaan tuloksia, joiden vaikutus näkyy pitkään sivistysalalla ja sivistystyön suuntaamisessa.