sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suurimpiin sosiaalisen median palveluihin yhdistettyjen ongelmien lista on pitkä, ja se herättää laajasti huolta niin meillä kuin maailmalla: vallan keskittyminen, datan hyödyntämisen ja algoritmien läpinäkymättömyys, käyttäjien yksityisyyden ongelmat ja yhteiskunnallisen keskustelun polarisoituminen.
Digijätit, kuten Facebook, TikTok ja Twitter, ovat nousseet varsin lyhyessä ajassa digitaalisen aikakauden keskeisiksi portinvartijoiksi. Nykymallisten somepalvelujen on arvioitu muodostavan jopa uhan demokratian kestävyydelle. Käyttäjistä on tullut digijättien tuote, joista kerättyä dataa yritykset hyödyntävät ja myyvät eri tavoilla eteenpäin.
Nykyiset somepalvelut ovat osoittautuneet yhteisöllisten leikkikenttien sijaan merkittäviksi vallan ja datan keräämisen välineiksi, joiden avulla digitaalisen ajan jätit hallitsevat, manipuloivat ja rajoittavat kanssakäymistämme näkymättömien mekanismien avulla. Sitra on jo pidempään nostanut esille nykyisiin palveluihin liittyviä merkittäviä ongelmia, esimerkiksi Digivalta-selvityksessään.
Muistiossa pureudumme web 3.0 -kehityksen taloudellisiin, ekologisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
EU pyrkii suitsimaan suurimpien alustojen valtaa ja parantamaan palvelujen käyttäjien asemaa sääntelyllä. Tarkoituksena on ohjata nykyisiä digijättejä kohti reilumpia toimintatapoja – tai ainakin ehkäisemään räikeimpiä rikkomuksia.
Nykymuotoiset alustatoimijat eivät kuitenkaan ole sosiaalisen median palvelujen kehityksen päätepiste vaan ennemminkin ensimmäinen vaihe. Viime aikoina alustajättien varjosta on alkanut kasvaa uusia sosiaalisen median sovelluksia, yhteisöjä ja muita palveluita. Ne haastavat nykyisiä toimintamalleja ja lupaavat käyttäjille reilumpaa vaihtoehtoa, jossa palveluntarjoajan ja käyttäjän suhde on tasavertaisempi kuin nykyisillä some-alustoilla.
Viime aikoina alustajättien varjosta on alkanut kasvaa uusia sosiaalisen median sovelluksia, yhteisöjä ja muita palveluita.
Uusille somepalveluille yhteistä on se, että ne perustuvat hajautettuihin teknologioihin, kuten
lohkoketjuihin
Lohkoketju
Jatkuvasti kertyvä hajautettu datakokonaisuus, jonka kaikki tapahtumat ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, ettei mitään voi muuttaa tai väärentää.
Avaa termisivu
Lohkoketju
ja muihin hajautettuihin tiedostojärjestelmiin. Tämän vuoksi kutsumme näitä myös
web 3.0 -teknologioihin
Web 3.0
Internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja.
Avaa termisivu
Web 3.0
perustuviksi somepalveluiksi.
Mistä uusissa tulokkaissa on oikein kyse ja voivatko ne oikeasti tarjota reiluja vaihtoehtoja? Kokosimme listan tärkeimmistä ”paremman somen” kriteereistä.
1. Datan omistajuus ja hallinta takaisin käyttäjille
Perinteiset sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, Twitter ja YouTube, keräävät, hallitsevat ja hyväksikäyttävät käyttäjädataa. Web 3.0 -somepalveluissa ideologinen lähtökohta on se, että käyttäjillä tulisi olla parempi oikeus päättää oman datansa käytöstä, kuten siitä, keiden kanssa jakaa tietojaan. Käyttäjät voivat myös hallita omia yhteyksiään ja sisältöään ilman keskitettyjä tahojen puuttumista tai mielivaltaista kontrollia.
Koska käyttäjien data on digijättien ja sosiaalisten medioiden ansaintamallin ydin, on hyvä huomioida, että uudetkin sosiaalisen median palvelut tarvitsevat tavan, jolla ne luovat rahavirtoja voidakseen ylläpitää palvelujaan. On siis täysin mahdollista, että näissäkin palveluissa käyttäjän datasta tulee osa tuotetta.
2. Algoritmit näkyviksi ja ohjattaviksi
Sosiaalisen median palveluissa algoritmit ovat merkittävässä roolissa. Algoritmi on kuin henkilökohtainen DJ, joka valitsee käyttäjälle sopivimmat kappaleet eli julkaisut. Se oppii tuntemaan käyttäjän ja hänen makunsa sen mukaan, mistä hän tykkää tai mitä hän jakaa. Algoritmi ohjaa sosiaalisen median hälinässä ja näyttää sisältöä, jonka se uskoo kiinnostavan käyttäjää. Samalla sitä voidaan alustan toimesta manipuloida ja ohjata tavalla, jossa algoritmi räätälöi oman version todellisuudesta.
Web 3.0 -pohjaiset sosiaalisen median palvelut lähtevät siitä, että käyttäjät voivat paremmin määrittää ja muokata palveluissa käytettyjä algoritmeja. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjät voivat vaikuttaa heille näytettäviin julkaisuihin sen perusteella, mitä he pitävät kiinnostavana tai viihdyttävänä. Tavoite algoritmien avoimuudesta ja käyttäjän kyvystä paremmin säädellä niitä onkin onnistuessaan yksi keskeisiä vanhaa ja uutta erottavista tekijöistä.
3. Lisää demokratiaa ja avoimuutta palvelujen kehittämiseen
Perinteiset sosiaalisen median alustat ovat päätöksenteon kannalta äärimmäisen keskitettyjä. Valta on hyvin pienen porukan käsissä, jossain tapauksissa vain yhden ihmisen. Monet uudet sosiaalisen median palvelut korostavat päätöksenteon perustuvan enemmän yhteisöpohjaiseen ja hajautettuun malliin.
Ajatus siitä, että käyttäjät voivat itse osallistua palveluiden kehityssuunnan määrittämiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon, on aiempaan verrattuna jopa radikaali mutta samalla varsin kannatettava ajatus. Se voi onnistuessaan lisätä demokraattisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä estää räikeimpiä ylilyöntejä. Toisaalta on riski, että päätöksenteko edelleen keskittyy sisäpiirille, jolla on kyky ohjata yhteisöä haluamaansa suuntaan. Voidaan myös kysyä, kuinka moni käyttäjä on lopulta kiinnostunut vaikuttamaan kehitykseen.
4. Käyttäjien ja sisällöntuottajien palkitseminen nykyistä reilummalla tavalla
Nykyisissä sosiaalisen median palveluissa arvon jakaminen on yksisuuntaista – rahallinen hyöty valuu alustan omistajalle eli digijäteille. Sisällöntuottajat toki saavat korvauksia, mutta niiden suuruus ei vastaa sitä hyötyä, jonka he tuovat alustoilleen. Kuitenkin näiden alustojen arvo syntyy siitä sisällöstä mitä niille synnytetään käyttäjien toimesta.
Reilumpi malli olisikin tarjota käyttäjille mahdollisuuksia ansaita arvoa osallistumisestaan. Useat web 3.0 -pohjaiset sosiaalisen median palvelut mainostavat toimintatapaa, jossa käyttäjät voivat päästä osaksi arvoa esimerkiksi luomalla sisältöä, osallistumalla keskusteluihin tai äänestämällä sisältöjen laadusta. Arvo jaetaan käyttäjille esimerkiksi digitaalisten rahakkeiden tai digitaalisten hallintotodisteiden (NFT) kautta.
5. Turvallinen ja monimuotoinen yhteisö
Uusien somepalvelujen tulisi viedä käyttäjälähtöisyys uudelle tasolle myös saavutettavuuden, keskustelun moderoinnin ja keskustelukulttuurin osalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyttä, eri kielivaihtoehtoja ja alustojen yhteensopivuutta muiden palveluiden kanssa.
Palveluiden tulisi tarjota myös tehokkaita ja oikeudenmukaisia moderointijärjestelmiä, jotka pitävät yhteisön turvallisena ja edistävät positiivista keskustelukulttuuria. Algoritmit ja tekoäly voivat auttaa tässä, mutta rinnalle tulisi kehittää myös parempia toimintamalleja ihmisten tekemälle moderoinnille.
Summa summarum: luistele sinne, minne kiekko menee seuraavaksi
Iso kysymys tulevaisuuden somen osalta on, että mitä palvelujen käyttäjät lopulta oikeasti haluavat. Koska nykymuotoisille somepalveluille ei juurikaan ole ollut helppokäyttöisiä vaihtoehtoja, markkinoilla ei ole kunnolla testattu, kuinka kiinnostuneita käyttäjät oikeasti ovat oman datansa hallinnasta, algoritmien säätämisestä mieleisikseen tai reilummista arvon luomisen mahdollisuuksista.
Maailman parhaan jääkiekkoilijan Wayne Gretzkyn viisaus oli luistella sinne, minne uskoo kiekon menevän seuraavaksi – ei sinne missä se on tällä hetkellä. Harvoin uutta menestysreseptiä luodaan kopioimalla nykyistä. Tarvitaan uusia oivalluksia ja tulokulmia.
Digijättien alustoja käyttävät miljardit ihmiset. Kuilu näiden kahden välillä on valtava. Käyttäjät ovat vahvasti lukittautuneita nykyisiin palveluihin, koska omaa dataa ja verkostoja on vaikea siirtää alustalta toiselle. Jotta uudet palvelut löytävät käyttäjät, täytyy niiden tarjota jotain selvästi uutta mikä saa käyttäjät siirtymään niihin tai uusi sukupolvi omaksuu ne suoraan.
Ideaalitapauksessa tulevaisuuden sosiaalisen median maisema voisi näyttää avoimemmalta yhteisöjen torilta kuin nykyinen digijättien kontrolli.
Ideaalitapauksessa tulevaisuuden sosiaalisen median maisema voisi näyttää avoimemmalta yhteisöjen torilta kuin nykyinen digijättien kontrolli. Onnistuessaan uudet haastajat voivat tarjota enemmän yksilön vapautta, parempaa yksityisyyden suojaa ja mahdollisuuksia osallistua arvonluontiin. Kun kaikki tämä pakataan yhteen, saattaa olla, että nykyiset digijätit alkavat yhä enemmän tuntumaan menneisyyden monumenteilta.
Heikki Aura työskentelee Sitrassa Reilun datatalouden teemalla ja erityisesti erilaisten dataan liittyvien ekosysteemien parissa, kuten Kilpailukykyä datasta -projektissa. Heikillä on yli 20 vuoden kokemus uusien teknologioiden ja sovellusten parissa. Ennen Sitralle siirtymistä Heikki työskenteli Nokialla ja startup-yrittäjänä.
Jukka Vahti työskentelee Sitrassa projektijohtajana Digitaalinen valta ja demokratia -projektissa. Projekti lisää ymmärrystä digitalisaation vaikutuksista demokratiaan. Jukka on työuransa aikana tarkastellut media- ja informaatioympäristön muutosta ja tulevaisuutta niin viestintätieteen, journalismin kuin viestintäasiantuntijan näkökulmista.
Kirjoitus on osa ”Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa” -muistiota, jossa pureudutaan web 3.0 -teknologioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.
