Valinnanvapaus sotessa: Tuottajat kaipaavat kapitaatiokorvausten rinnalle selkeitä kannustimia

”Valinnanvapauskokeilut antavat hyvää tietoa järjestelmästä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.” ”Huolestuttavaa puolestaan on, että julkisen terveyspalveluiden piirissä on ollut huomattava määrä asiakkaita, jota eivät ole tarvitsemaansa hoitoa, koska eivät ole päässeet aikaisemmin hoitoon.”

Näin kuvaavat ensikokemuksiaan palveluntuottajat, jotka ovat mukana asiakkaan laajennetun valinnanvapauden kokeiluissa eri puolilla Suomea.  Sitra kysyi palveluntuottajien mielipiteitä toukokuun alussa. Nettikyselyyn vastasi 12 henkilöä, joista viisi ilmoitti edustavansa julkista palveluntuotantoa, kuusi yksityistä palveluntuottaja ja yksi muuta palveluntuottajasektoria. Vastaajia oli kaikilta kokeilualueilta (Ylä-Savo, Hämeenlinna, Jyväskylä ja Tampere ja Keski-Uusimaa).

Kannustimia kokeillaan Keski-Uusimaalla

Palveluntuottajille maksettavaa kapitaatiokorvausta tuottajat pitävät joko sopivana tai matalana. Yksikään vastaaja ei pidä korvausta liian korkeana, mikä ei sinänsä ole yllättävää. Kyselyyn vastanneet palveluntuottajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että kapitaatiokorvauksen lisäksi tarvitaan myös kannustimia, mikäli tavoitteena on muutakin kuin nopeampi pääsy lääkäriin. Tällaisia kannustimia tullaankin testaamaan Keski-Uusimaalla 19.5. alkaneessa kokeilussa.

Kannustettavina asioina vastaajat mainitsevat hyvät suoritukset kuten hoidon vaikuttavuus sekä parempi asiakaskokemus eli ihmisen terveys- tai sosiaaliongelman sujuva ratkaisu.  ”Kannustimia tarvitaan myös, jotta vaikeampihoitoisten ihmisten asioille saadaan riittävästi palveluntuottajia”, toteaa eräs vastaaja.

Hyvänä asiana tuottajat näkevät, että kokeilualueilla testattava kapitaatiokorvausmalli kannustaa tuottajia uusien palvelumallien käyttöönottoon sekä omien toimintatapojen uudelleen arvioimiseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Sen sijaan tuottajat toivovat jatkossa selkeyttä ja varmuuden siitä, miten ja milloin asiat etenevät sekä erityisesti nopeutta edetä tietojärjestelmiä koskevissa asioissa.

Suurimmat käytännön haasteet tietojärjestelmissä

Kysyttäessä palveluntuottajilta millaisia haasteita valinnanvapauskokeiluihin liittyy, nousee kärkeen tietotekniikkaan liittyvät kysymykset sekä kansalaisviestinnän merkitys. ”Asiaa on hoidettu väärin päin. Sähköiset järjestelmät olisi pitänyt hoitaa kuntoon ensin ja vasta sitten aloittaa organisaatioille tiedottaminen ja koulutukset”, toteaa eräs palvelutuottaja.

Yhteistyö järjestäjänä kokeiluissa toimineen kunnan tai kuntayhtymän kanssa on sujunut vastanneiden mukaan hyvin, mutta viestintään pitäisi tuottajien mukaan laittaa lisää paukkuja, sillä valinnanvapauden käsite on vieras ja käytännöt uusia, eivätkä ihmiset aina ymmärrä mistä on kysymys. Eniten asiakkailta tulee kysymyksiä siitä mitä palveluja valinnanvapaus koskee sekä hoidon ohjaukseen liittyviä asioita.  Lisäksi on ollut huolta oman kunnallisen terveyskeskuksen asemasta.

Myös taloudellinen riski pohdituttaa palveluntuottajia: ”Yksityisen ammatinharjoittajan kohdalla aloituskustannukset ovat korkeat, menot tulevat alkupainotteisesti ja tulot vähän myöhemmin

Sosiaaliohjaus tulisi uudistaa

Kokeiluissa testattava sosiaaliohjaus osana perusterveydenhuollon palveluita jakaa mielipiteitä. Kysyttäessä sopiiko sosiaaliohjaus sellaisenaan valinnanvapauden palveluvalikoimaan, vastaukset hajoavat.

”Sosiaaliohjauksen tarkoitus ja toimintamalli tulisi suunnitella uudelleen. Yksittäisenä ohjaustapahtumana se on vaikea toteuttaa niin että palvelu on vaikuttava.”

Palveluntuottajat kuitenkin näkevät, että tarvetta tämän tyyppiselle palvelulle on olemassa, sillä ihmiset tarvitsevat tietoa oikeuksistaan sekä mahdollisuuksistaan sosiaalipalveluissa ja ohjauksen olisi hyvä olla lähellä perusterveydenhuolta.

Ihmisillä tulee olla aito mahdollisuus valita

Tuottajilta kysyttiin myös mikä on tärkein asia, johon valinnanvapaudessa tulisi pyrkiä. Vastaajat korostavat, että ihmisille tulisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia, joista voisi itse valita sen palvelun, joka tuntuu parhaiten sopivalta.

”Todellinen valinnanvapaus olisi sellainen tilanne, jossa asiakas voisi vaihtaa palveluntuottajaa tarpeen mukaan eikä kalenterin mukaan. Tämä mahdollistaisi vapaan liikkumisen ja saisi palvelut sieltä missä on, eikä sieltä missä on kirjoilla.”

Myös asiakkaan oikeutta vaihtaa palveluntuottajaa vuoden välein, pidetään liian pitkänä.

”Valinnnanvapaudessa tärkeää on että ihmiset saavat mahdollisuuden vaihtaa tarvittaessa, lakiesityksen vuoden välein on liian harvoin”.

Omalta osaltaan tuottajat peräänkuuluttavat lopullista päätöstä siitä, mitkä asiat valinnanvapauteen kuuluvat sekä tietoa kriteereistä, joiden perusteella asiakas kuuluu maakunnan liikelaitoksen palveluiden piiriin. Oman toiminnan suunnittelun kannalta se on aivan olennaista, kyselyssä todetaan.