Stetoskooppi on historiaa

Sähköisen terveydenhoidon pioneeri Eric Topol uskoo, että lääketieteessä on edessä historian suurin murros. Digitaalinen vallankumous tekee terveydenhoidosta parempaa, helpompaa ja halvempaa.

Mobiiliteknologia on mullistanut elämämme, mutta lääketiede on säilynyt lähes muuttumattomana. Vaikka teknologian avulla voidaan jo tuottaa langatonta personoitua terveystietoa edullisesti, lääketieteellinen yhteisö on vastustanut hoitokäytäntöjen muutosta. Suunnilleen näin voi kiteyttää sanoman amerikkalaisen huippututkijan, kardiologin ja sähköisen terveydenhuollon pioneerin Eric Topolin tuoreesta The Destruction of Medicine, joka on saanut valtavasti kansainvälistä huomiota ja aiheuttanut paljon keskustelua lääketieteen tulevaisuudesta.

”Tulevaisuudessa emme tarvitse ollenkaan nykyistä määrää sairaaloita emmekä lääkäreitä. Lääkärien rooli muuttuu entistä enemmän kaiken tiedon lähteestä potilaiden neuvojaksi ja kumppaniksi. Ihmiset voivat tarkkailla esimerkiksi älypuhelimien avulla omaa terveyttään ja osallistua aktiivisesti omaan hoitoonsa. Ja mikä tärkeintä, näin saadaan entistä parempia hoitotuloksia”, Topol sanoi maanantaina vierailullaan Helsingissä.

Millainen on tavallinen lääkärissäkäynti lähitulevaisuudessa?

”Ensinnäkään todennäköisesti minun ei tarvitse mennä erikseen lääkärin vastaanotolle, vaan puhumme lääkärille turvatun videoyhteyden välityksellä mistä vain. Olen luultavasti jo lähettänyt hänelle etukäteen älypuhelimen avulla saamani terveysdatan esimerkiksi verenpaineesta, verensokeritasostani tai sydämensykkeestä ja saatan kysyä lääkärin neuvoa esimerkiksi siihen, mikä auttaisi pitämään verenpaineen kurissa. Olen itse huomannut, että reaaliaikaisesti mittaamani verenpaine kohoaa maanantaisin, kun työviikko alkaa, ja kaipaan siihen neuvoja. Lääkäri siis auttaa minua tulkitsemaan tietoja, jotka minulla omasta terveydestäni jo on.

Esimerkiksi lasten korvatulehdusten takia tuskin jatkossa tarvitsee mennä lääkäriin, sillä älypuhelin muuntuu helposti korvatutkimuslaitteeksi ja datan voi lähettää pilvipalveluun ja vastauksena saada diagnoosin ja mahdollisesti lääkereseptin. Yksinkertaisimmissa tapauksissa lääkäriä ei välttämättä tarvita diagnoosin tekemiseen enää ollenkaan.”

Missä kaikessa älypuhelin voi olla avuksi terveydenhoidossa?

”Monessa. Olen sanonut, että lääketieteen keskus ei enää ole sairaala – se on älypuhelin. Puhelimen avulla ihminen voi itse saada reaaliaikaista tietoa esimerkiksi sydämen lyöntitiheydestä, verensokerista, verenpaineesta, veren happipitoisuudesta, unen laadusta, jotka ovat tärkeitä tietoja monen sairauden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Puhelimen avulla voidaan tehdä laboratoriotestejä, mitata silmänpainetta, tehdä silmälasiresepti ja niin edelleen. Tämä kaikki on mahdollista jo nyt, sovellukset ja lisälaitteet ovat olemassa.”

Mitä vaikutuksia tällä on terveydenhuollon kustannuksiin?

”Kustannusten vähenemistä on vaikea arvioida yhdellä numerolla. Arvioiden mukaan terveydenhuollon kustannukset saattaisivat uusilla ratkaisuilla pudota jopa kolmanneksen tai enemmän. Pääasia on, että ihmiset ovat terveempiä – ja se saadaan aikaan paljon nykyistä halvemmalla. Hurjimpien arvioiden mukaan esimerkiksi lääkärien määrää vähenisi itsehoidon myötä jopa 80 prosenttia. Itse en ole sitä mieltä. Lääkäreitä tarvitaan edelleen potilaiden konsulteiksi ja kumppaneiksi, mutta ei ehkä aivan yhtä paljon kuin nyt.”

Väität, että lääkärien tunnetuin työväline stetoskooppi on reliikki. Miksi?

”Stetoskooppi on surullinen esimerkki siitä, että se on lähes kaksisataa vuotta vanha lääkärin työväline, mutta edelleen se on meille lääketieteellisen ammattitaidon symboli. Vaikka sen nimi viittaa näkemiseen, stetoskoopilla voi vain kuunnella. Nykyään on olemassa paljon stetoskooppia tehokkaampia välineitä sydämen ja keuhkojen tutkimiseen, kuten esimerkiksi pieni korkearesoluutioinen ultraäänitutkimuslaite, jolla ihmisestä saa paljon monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa.”

Miten lääkärit ovat suhtautuneet saarnaamaasi tulevaan mullistukseen terveydenhoidossa?

”Tämä ei ole ollut niin vaarallista kuin luulin. Lääkäreiden joukossa on paljon vastustusta uutta potilaslähtöistä terveydenhoitoa kohtaan, koska se vähentää lääkärien arvovaltaa, lääkärien tarvetta ja koska muutos ylipäätään tulee olemaan niin suuri – lääkäreillä itsellään ei ole tarvetta muutokseen. Suurin osa lääkäreistä kuitenkin alkaa ymmärtää, että tarvitsemme terveydenhuoltoon aivan uuden mallin, jossa potilaat itse voivat osallistua hoitoonsa. Potilaat vaativat sitä itse yhä enemmän ja enemmän.”

Mitä terveydenhoidon digitaalinen vallankumous tarkoittaa terveyseroille tai esimerkiksi kehittyville maille?

”Kehitysmaille tämä on valtava edistysaskel. Pienet, edulliset ja kannettavat laitteet sekä älypuhelinten hyödyntäminen terveydenhoidossa on kehittyville maille merkittävä asia, sillä monissa maissa ei ole varaa isoihin ja kalliisiin laitteisiin, joita perinteiseen terveydenhoitoon on tarvittu. Terveydenhuollon digitalisaatiolla on siis myös isot globaalit vaikutukset. Teollistuneissa maissa omahoito ja kustannusten säästö mahdollistavat terveyserojen pienenemisen – ja terveydenhoidon ammattilaisten aika riittää paremmin sitä tarvitseville ja vaativaan hoitotyöhön.”

Mikä on Suomen kaltaisen maan rooli terveydenhoidon digitalisaatiossa?

”Suomella on hyvät mahdollisuudet olla kehityksessä edelläkävijä: täällä lähes jokaisella on älypuhelin, pääsy internetiin ja kaikkia kansalaisia pyritään hoitamaan tasa-arvoisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa omahoidon on vaikeampi lyödä läpi, sillä lääkärien intressi ei ole säästää kustannuksia – päinvastoin. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes lääketieteellisistä toimenpiteistä on tarpeettomia, mutta silti niitä tehdään.”