Suomi tarvitsee kunnianhimoisen vision kestävästä taloudesta

”Suomi tarvitsee kipeästi kunnianhimoisen vision kestävästä taloudesta,” kiteyttää Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kolmas kurssi päätöspäivänään. Ympäristö rapistuu, sosiaaliset ongelmat uhkaavat kärjistyä ja talous sakkaa – viheliäisiä ongelmia riittää. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat yhdistävässä kestävässä taloudessa on kurssilaisten mielestä aidosti potentiaalia Suomen menestystarinaksi, jossa voittavat sekä maa että pallo. Pikakorjausta kurssi esittää työnteon kannustimiin ehdottamalla nettopalkkatakuuta, joka takaisi jokaiselle suomalaiselle yhdestä ansaitusta eurosta vähintään 30 senttiä käteen.

”Jos haluat rakentaa laivan, älä kutsu ihmisiä kokoon kaatamaan puita, älä jaa heille tehtäviä ja töitä, vaan opeta heidät janoamaan seikkailua aavalla merellä”, kerrotaan Antoine de Saint-Exupéryn sanoneen. Ensin tarvitaan siis se visio, mieluiten kunnianhimoinen sellainen. Ja koska viheliäisiin ongelmiin vastaaminen vaatii myös lujaa poliittista johtajuutta, se olisi luontevaa rakentaa pääministerin johdolla.

Oman kestävän talouden tulevaisuusvisionsa kurssi rakensi rohkean uudistumisen, menestymisen tahdon ja vastuullisuuden arvoille. Vision keskiössä olivat osallisuus, hyvinvointi ja monimuotoisuus. Tavoitteena lyhyesti siis terveempi, osallistuvampi ihminen, joka elää hyvinvoivassa ympäristössä.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus rakentuu pitkälti koko kahden kuukauden kurssin mittaisen harjoitustyön ympärille. Luennot, keskustelut ja tutustumiskäynnit tähtäävät kaikki kurssin päätteeksi esiteltäviin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin ja lyhyemmän tähtäimen hallitusohjelmaan kärkihankkeineen. Kurssin yhtenä tavoitteena on painottaa pitkän tähtäimen tavoitteiden merkitystä lyhyen aikavälin suunnittelussa ja politiikassa. Siksi harjoitustyön toimeksiantajana on tänään syntyvä lapsi, ja tähtäin vuodessa 2032, jolloin hän täyttää 18 vuotta ja pääsee itse päättämään omista asioistaan.

Kestävä talous on suunnaton mahdollisuus

Kestävä talous on Suomelle korkean koulutustason ja toimivan yhteiskunnan maana suunnaton mahdollisuus: Suomella on hyvät edellytykset kokoaan suuremmaksi pallon pelastajaksi ja viheliäisten ongelmien ratkojaksi. Vaikka kansainväliset haasteet tuntuvat väliin musertavilta, ja kotimaiset päätökset takkuavat keskustelun jumittaessa edunvalvontalinjoille, kurssilaiset kokevat että toivoa on. Cleantech-viennissä ja muissa viheliäisiä ongelmia ratkovissa aloissa on Suomen tulevaisuus.

Pitkän aikavälin, eli seuraavan 18 vuoden strategisiksi tavoitteiksi kurssi nosti esimerkiksi energiaomavaraisuuden lisäämisen, kestävän kasvun ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen 50 %:iin, kulutuksen rajaamisen kahden maapallon rajoihin päästöjä vähentämällä ja talouden kasvun irtikytkennän luonnonvarojen käytöstä sekä suomalaisen vihreän osaamisen nostamisen kansainväliseksi kilpailueduksi. Suomalaisen työelämän rakenteellista kehittämistä ja monimuotoisuuden lisäämistä kurssi piti välttämättömänä.

Mikä on tämä maa, jossa työnteko ei aina kannata?

Kestävä talous yhdistää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Käsite on laaja ja kokoaa yhteen yhteiskunnan ja sen yksilöiden toiminnan lähes kaikilla elämänaloilla. Osallisuus ja yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeys nousevat kurssien prioriteettilistan kärkeen kerta toisensa jälkeen.

Aiemmat kurssit ovat esittäneet ohjelmissaan esimerkiksi vastikkeellista ja työn tekemiseen kannustavaa osallisuustuloa. Tämäkin ryhmä nostaa työn tekemisen tärkeäksi paitsi talouden moottorina, myös osallisuuden rakennuspuuna ja yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeänä muotona.

Yhteiskunnan rakenteita olisi kuitenkin uudistettava työelämän osalta. Työnteon tulisi esimerkiksi olla aina taloudellisesti kannattavaa. Saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta ei sitä ole. 2010-luvun Suomessa heikoimmat työnteon kannustimet ovat pienituloisilla, joilla lisätulot vähentävät tulonsiirtoja. Joissain tapauksissa työnteolla ansaittu euro vetää henkilökohtaisen talouden miinukselle, joten on kannattavampaa olla osallistumatta ja tekemättä mitään. Tämä heikentää entisestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa työmarkkinoilla ja lisää syrjäytymisriskiä. Kierre on valmis.

Kurssilaiset vaativatkin kaikille suomalaisille nettopalkkatakuuta, jossa jokaisesta ansaitusta eurosta tulisi aina jäädä vähintään 30 senttiä käteen. Saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta tämä olisi jo iso askel työntekoon kannustavaan suuntaan tietyissä ryhmissä.

Miten on, käärittäisiinkö hihat?

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksessa yhdistyvät kestävä talous, kestävä talouspolitiikka ja kestävän talouspolitiikan johtaminen. Talouspolitiikan haasteita ja keinovalikoimaa käsitellään laajalla skaalalla, ja tavoitteena on syvempi ymmärrys suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä ja talouspolitiikan merkityksestä siinä. Tarvitaan nopeita nettopalkkatakuun kaltaisia korjausliikkeitä, mutta tarvitaan myös pitkän tähtäimen visionääristä johtajuutta.

Miten on, pääministeriehdokkaat: kuka lähtisi rakentamaan kanssamme Suomelle kunnianhimoista visiota kestävästä taloudesta?

Seuraava Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen osallistujat on valittu ja kurssi alkaa 6.5. Tarvitsetko talouspolitiikan johtamisosaamista omassa työssäsi tai tiedätkö jonkun muun jolle kurssi olisi hyödyllinen? Hae mukaan: https://www.sitra.fi/osallistujahaku.