sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
1. Toteutuvatko yritysten T&K-investointiaikeet?
Vuonna 2023 T&K-toimintaa harjoitti noin 2 800 suomalaisyritystä eli yksi kahdesta sadasta yrityksestä. Sitran äskettäin julkistaman kyselytutkimuksen mukaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat etenkin kasvuhakuiset yritykset ja toisaalta suuret, kilpailluilla markkinoilla toimivat yritykset.
T&K-investointien euromäärän ohella on kiinnostava nähdä, perustetaanko Suomeen uusia kasvuhakuisia yrityksiä, jotka panostavat innovaatiotoimintaan.
Valtion T&K-rahoitus on yrityksille selvä lisäkannustin. Suunnitelmana on kasvattaa julkista T&K-rahoitusta yli 1,6 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tästä osa kanavoidaan yritysten T&K-toiminnan vauhdittamiseen. On tärkeää, että myös lisäpanostukset julkisiin T&K-investointeihin, kuten korkeakouluihin, tukevat koko talouden innovaatiotoimintaa mahdollisimman hyvin.
Vuonna 2025 selvitämme Sitrassa muun muassa yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tilannetta eri puolilla Suomea. Lisäksi kokeilemme uusia tapoja lisätä tutkimuskentän ja yritysten T&K-yhteistyötä.
2. Nouseeko Suomi tuottavuuskuopasta?
Talouskasvua syntyy, kun teemme töitä enemmän tai tuottavammin. Suomen tuottavuuskasvu romahti finanssikriisin 2008 jälkeen, eikä ole elpynyt kuten muissa Pohjoismaissa. Käsiparien määrä vähenee, joten Suomen talouskasvu on pitkälti tuottavuuden varassa.
Tuottavuuskasvu parantaa kaikkien hyvinvointia: kuluttajat saavat parempia tuotteita, omistajat parempia voittoja ja työntekijät parempaa palkkaa. Parhaimmillaan tuottavuuskasvu mahdollistaa myös resurssitehokkaammat toimintatavat eli nk. irtikytkennän ja sitä kautta luonnon kantokyvystä huolehtimisen.
Suomen talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna taas kasvuun. Lähteekö myös yritysten tuottavuus uuteen nousuun?
Sitra julkaisee alkuvuodesta selvityksen, jossa analysoidaan Suomen markkinasektorin tuottavuuskehityksen lähteitä ja vertaillaan tuloksia muihin Pohjoismaihin.
3. Kilpailu työvoimasta: helpottaako maahanmuutto työvoimapulaa?
Suomen työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun jo 15 vuotta sitten. Väestön ikääntyessä työmarkkinoiden käytettävissä on entistä vähemmän väkeä samalla kun hoivapalvelujen tarve kasvaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus työllisistä onkin noussut yli 18 prosenttiin. Naisista jo lähes kolmannes työskentelee sote-aloilla. Myös yritysten kilpailu työvoimasta kiristyy, kun tekijöitä on kaikkinensa vähemmän ja soteen tarvitaan heistä yhä suurempi osa.
Viime vuosina nettomaahanmuutto on kiihtynyt ja työikäisen väestön määrä kääntynyt ainakin hetkellisesti kasvuun. Tilastokeskuksen väestöennuste herätti syksyllä runsaasti keskustelua. Ennusteessa oletetaan, että Suomen nettomaahanmuutto olisi vastedes 40 000 henkilöä vuodessa, siinä missä aiempi arvio oli 15 000. Jos uudempi ja isompi luku toteutuisi, Suomen työikäisen väestön määrä kääntyisi hienoiseen kasvuun, eikä väestöllinen huoltosuhde romahtaisi.
Monet keskustelijat toivoivat vaihtoehtoisia väestöennusteita, ja niitä on jo saatukin (esim. Etla ja Valtiovarainministeriö). Sitra julkaisee keväällä 2025 selvityksen, jossa vertailemme erilaisten maahanmuuttoskenaarioiden vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tarjoamme stokastisen väestöennusteen aikasarjat kaikkien kiinnostuneiden käyttöön.
4. Julkistalouden paineet: tekoälystä hyötyjä sote-alalle?
Julkisen sektorin menot jatkavat voimakasta kasvua, jos kustannusten hallintaan ei löydy uusia lääkkeitä. Edes yritysten tuottavuuden paraneminen ja siitä seuraava verotulojen kasvu eivät välttämättä pelastaisi julkista sektoria rahoitusvaikeuksilta, koska yksityisen sektorin palkkojen nousu lisäisi myös julkisen sektorin palkkapaineita ja kustannuksia.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkisen sektorin, etenkin julkisten sotepalvelujen, tuottavuutta pystytään parantamaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Muuten hyvinvointipalvelujen rahoittaminen vaarantuu ja yritysten käytössä olevan työvoiman määrä pienenee entisestään.
Tekoäly on tähän yksi mahdollinen keino. Se voi lisätä sote-alalla tehtävän työn tuottavuutta ja tuoda samalla helpotusta sekä työkiireisiin että talouspaineisiin.
Erilaiset kirjaukset vievät tunnetusti ison osan sote-ammattilaisten työajasta, esimerkiksi lääkärien työpäivästä jopa yli 3 tuntia. Sitra on rahoittanut kokeiluja, joissa tutkitaan tekoälyn hyötyjä potilastietojen kirjaamisessa. Mukana on kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Länsi-Uusimaa. Ne testaavat tekoälyn käyttöä paitsi potilastiedon sujuvampaan kirjaamiseen myös ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen.
Kokeilujen tuloksista saadaan lisätietoja alkuvuonna 2025. Myös ennakoivasta sotesta ja hyvinvointialueiden innovaatiokyvykkyyksistä on valmistumassa Sitran taustaselvitykset.
5. Mistä rakentuu tulevaisuuden kestävä talous?
Talouskeskustelu vilisee vakiintuneita oletuksia. Mitä kestävällä taloudella oikein tarkoitetaan ja mihin suuntaan kestävyyteen liittyvä ajattelu on kehittymässä?
Sitran johtavan asiantuntijan Eeva Hellströmin artikkeli esittelee kolme lähestymistapaa kestävyyteen ja ruokkii talouden tulevaisuuteen liittyvää mielikuvitusta Mitä jos? -tulevaisuuskysymysten avulla.
Keväällä 2025 selvitämme ennakoinnin keinoin talouden kasvuun liittyviä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia yhteiskunnallisen keskustelun avartamiseksi.
Sitran uusi strategia tuli voimaan syyskuussa 2024. Työmme keskiössä ovat hyvinvoinnin ja kestävän talouskasvun edistäminen sekä Suomen uudistaminen.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.