artikkelit
Arvioitu lukuaika 2 min

Tänään 2030 – Jo kolmas kauppakeskus Suomessa uudistetaan Kontulan mallin mukaan

Kaupunkisuunnitteluaktivismi on jälleen näyttänyt voimansa paikalliskulttuurin pelastajana.

Julkaistu

Kun vanhat ostoskeskukset tulevat käyttöikänsä päähän ja alkavat vaatia taloteknisiä ja rakenteisiin liittyviä korjauksia, nousee monelle kiinteistösijoittajille houkutus maksimoida tontista saatavat taloudelliset hyödyt.

Kehitys on johtanut monen perinteisen ja omaleimaisen ostarimiljöön muodonmuutokseen ja nostanut kustannuksia, joihin paikallinen yrittäjäkunta ei usein pysty vastaamaan.

Tätä haastetta ratkotaan tällä kertaa Espoossa, jossa niin sanottua ”Kontulan mallia” käytetään lupaavin tuloksin. Kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä tukeva lähestymistapa kutsuu paikalliset yrittäjät ja toimijat mukaan suunnitteluun heti hankkeen alusta lähtien.

Huoli omalaatuisen Kontulan häviämisestä innosti kehittämään

Kontulan ostoskeskus futuristisena versiona
Kuva: Rickhard Lassenius, Kubo

Malli juontaa Kontulan ostarin kehittämishankkeesta, jossa alueen vahvin vetovoimatekijä, monikulttuurisuus, ohjasi yhteiskehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia koko suunnittelun ajan.

Tarve tehdä asiat uudella tavalla nousi esiin paikallisen kaupunkisuunniteluaktivismin myötä, kun ostarin kehittäminen herätti huolen Kontulalle tyypillisten ominaispiirteiden menettämisestä. Kaupungin kaavoittajat ottivat huolen tosissaan. Kehittämistä ei haluttu viedä eteenpäin ilman, että paikallisten pienyrittäjien ja ihmisten omaehtoisen toiminta turvattaisiin myös uudella ostarilla.

Kontulan malli on kiinteistösijoittajien, yrittäjien, kaupungin edustajien, alueen päättäjien ja aktivistien yhdessä ideoima konsepti. Siinä mukana olevien tahojen tavoitteet ja tarpeet toimivat suunnittelun lähtökohtana. Esimerkiksi yrittäjät voivat vaikuttaa sekä liiketilojen suunnitteluun että toimintojen sijoitteluun.

Rahoitusmalli tukee sosiaalista kestävyyttä

Olennainen osa Kontulan mallia on rahoitusmalli, jossa kiinteistönomistajan on mahdollista saada edullisempaa rahoitusta markkinoilta, kun se täyttää hankkeissaan jo tuttujen ekologisen kestävyyden kriteerien lisäksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kriteerit. Niissä jatkuvuus on tärkeää. Yksi mittareista seuraakin sitä, kuinka moni yrittäjä pystyy jatkamaan toimintaansa ostariuudistuksen yli.

Sitra Lab 3 -koulutusohjelman toivottuja tuloksia kuvataan fiktiivisessä Tänään 2030 -tulevaisuustabloidissa.

Mistä on kyse?