Tänään 2030 – Tampereen raitiovaunu suunniteltiin yhdessä vammaisten kanssa – valtiolle miljoonien säästöt

–Hankkeen jokaisessa vaiheessa osallistettiin erityisesti vammaisia, kertoo valtiovarainministeriön budjettineuvos Claire Épargne.

Lopputuloksena oli kaikille saavutettava kokonaisuus, joka valmistui 30 miljoonaa luultua halvemmalla ja etuajassa. Tämän jälkeen hankkeen oppeja on onnistuneesti monistettu ympäri Suomen.

Épargne kertoo, että Tampereen ratikkahanke oli yksi ensimmäisiä laajempia hankkeita, jossa vammaisyleissopimuksen
osallistamisperiaatetta menestyksekkäästi sovellettiin.

– Projekti tehtiin yksinkertaisesti todella hyvin. Vammaisneuvosto ja muut vammaiset henkilöt otettiin jo aikaisessa vaiheessa mukaan suunnitteluun. Tämän jälkeen he olivat mukana projektin joka käänteessä tarjoten arvokasta asiantuntemustaan. Hankkeen myötä havahduin siihen, minkälainen laiminlyöty voimavara kunnalliset vammaisneuvostot ovat tähän saakka olleet.

Èpargne on Tampereen ratikkahankkeen jälkeen huomannut, miten osallistavasta suunnittelusta on saatu merkittävä kilpailuvaltti suomalaisille rakennusyrityksille
ja konsulttiyhtiöille.

Tampereen kokemuksista aikoo ottaa mallia myös uudesta, 2040-luvun raitiovaunusta haaveileva Turku.

–Sekä rakennus- että suunnittelu- ja konsulttiyhtiöt ovat jo usean vuoden ajan onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuksiaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Merkittävin syy tähän on se, että osallistava suunnittelu tuo paitsi ylivertaista laatua, hillitsee myös kustannuskehitystä. Enää ei ole tarvinnut tehdä samaa asiaa kolmeen kertaan, kun kerralla suunnittelemme hyvin. Suurimman hyödyn osallistavasta suunnittelusta saa koko yhteiskunta sekä kaikki ne, joille esteettömät ratkaisut mahdollistavat sujuvan arjen ja vaikkapa työelämään osallistumisen.

Osallisuusneuvos Elisabeth Hästbacka valtionvarainministeriöstä on samoilla raiteilla. Rakentavaan vuorovaikutukseen pohjautuvat opit ovat saaneet aikaan positiivisen kierteen yhteiskunnassa:

– Näin jälkeenpäin on nähtävissä, että vammaisneuvostojen osallistaminen sai aikaan ketjureaktion, jossa esteettömyys ja saavutettavuus paransivat työllisyyttä ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, puhumattakaan kaikista muista hyödyistä. Arki on nykyisin sujuvampaa ja turvallisempaa ja verorahoja säästyy.eh

Sitra Lab 3 -koulutusohjelman toivottuja tuloksia kuvataan fiktiivisessä Tänään 2030 -tulevaisuustabloidissa.