Tänään 2030 – Uskontolukutaidosta kansalaistaito kymmenessä vuodessa

Myös päätöksentekijöillämme on jo aiempaa parempi tuntuma siihen, millaista elämää uskonnollisissa yhteisöissä eletään, ja kuinka suuri vaikutus niillä on myös heikossa asemassa olevien elämään.

Uskonnolliset yhteisöt nousseet arvostetuiksi vaikuttajiksi Helsingin keskustassa, Lönnrotinkadun Suomen Islamilaisen yhdyskunnan tiloissa, kokoontuu kerran viikossa joukko nuoria vaikuttajia. Kokoontujat ovat alle 18-vuotiaita, mutta heillä on yhteinen kiinnostuksen kohde: vaikuttaminen yhteiskunnassa, jonka lähihistoriaan liittyy voimakas uskontokuntiin kohdistuva polarisaatio.

Nämä nuoret ilmentävät suomalaista yhteiskuntaa laajasti. Osa asuu vanhempiensa kanssa, osa opiskelijabokseissa tai sukulaisten luona. Kiinnostavaa on, että nuoret edustavat yhteensä kuutta eri uskontokuntaa.

– Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi on kymmenessä vuodessa onnistunut edistämään aktiivisesti uskontolukutaitoa sekä uskonnollisten käsitysten näkymistä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toiminnassa, toteaa vastavalittu pääministerimme, joka itsekin edustaa uskonnollista vähemmistöä, Suomen Bahá’í -yhteisöä.

Myllypurossa tuplattiin äänestysprosentit

Myös alueellisten uskonnollisten yhteisöjen toiminta on vilkastunut viime vuosina ja toimintaan osallistuu ihmisiä myös uskontokuntien ulkopuolelta.

Myllypurossa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien äänetysprosentti saatiin jo viime vuosikymmenellä kohoamaan kaksinkertaiseksi, kun alueen moskeijan avainhenkilöt alkoivat osallistua mukaan kaupunginosatoimintaan yhdessä evankelis-luterilaisen kirkon sekä Vuosaaressa sijaitsevan, mutta myös Myllypurossa vahvaa jalansijaa vapaaseurakunnan kanssa.

Yhteisöjen jäsenet osallistuvat poliittiseen vaikuttamiseen kukin luontevista rooleistaan käsin. Seurakunnan jäseninä, yrittäjinä, perheensä edustajina – tai vaikka kaupunginosatutkijoina.

Päätöksenteko on saatu lähelle ihmistä, eikä vaikuttaminen vaadi erityistä osaamista tai vaivannäköä. Laajemmin vaikuttavuutta on rakennettu päämäärätietoisesti yhteistyössä puolueiden, Helsingin kaupungin, kuntapäättäjien sekä järjestöjen kanssa.

Uskontojen välisen paneelin vuosikokous jälleen Helsingissä

Jo kymmenen vuotta sitten uskontolukutaidosta tuli Suomessa tunnustettu kansalaistaito, jota opetetaan päiväkodeista ja kouluista alkaen. Uskontolukutaito on medialukutaitoa muistuttava kyky, jonka avulla ymmärretään toisen ihmisen uskonnollista ajatusmaailmaa ja tapoja pintaa syvemmältä.

Suomi on ollut 2020-luvun puolivälistä asti myös kansainvälinen edelläkävijämaa uskontojen vuoropuhelun edistämisessä. Vuonna 2025 perustettu Kansainvälinen uskontojen välinen paneeli on kokoontunut Helsingissä vuosikokoukseensa perustamisestaan saakka. Myös kansainvälinen ekumeeninen liike on ottanut tavoitteekseen niin sanotun Helsingin hengen (Helsinki Spirit) edistämisen.

– On tärkeää, että ihmiset tuntevat uskontojen ominaispiirteitä. Uskonnoissa on paljon yhdistäviä tekijöitä. Niinpä suurin osa maailman ihmisistä elää rauhassa ja tulee uskonnostaan riippumatta toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Me Suomessa onnistuimme kääntämään jo huolestuneelta näyttäneet polarisaatiokehityksen
kohti positiivista yhteistyötä, toteaa myös pääministerimme.

Sitra Lab 3 -koulutusohjelman toivottuja tuloksia kuvataan fiktiivisessä Tänään 2030 -tulevaisuustabloidissa.