archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tästä on kyse: Valmennuksilla kilpailukykyisempiä terveyskeskuksia

Haastamme maakunnalliset toimijat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit valmentamaan alueidensa terveyskeskusten kilpailukykyä.

Kirjoittaja

Harri Männistö

Julkaistu

Meillä kaikilla on omakohtaisia kokemuksia terveyskeskuksessa asioinnista ja saadusta asiakaskokemuksesta. Palveluiden saatavuus vaihtelee eri paikkakunnilla ja hoitoon pääsyn helppous, mahdollisine jonotusaikoineen puhelimessa tai paikan päällä, nettiajanvarauksen sujuvuus jne. vaihtelee suuresti.

On hyviä esimerkkejä, mutta on myös valitettavan huonoja.

Terveyskeskusten julkikuvassa on myös paljon kehitettävää. Tämä korostuu asiakkaiden valinnanvapauden laajentuessa. Julkikuvaa muokkaavat varsinkin ikävät kokemukset, ja mielikuvat leviävät nykyisessä digi- ja some-maailmassa nopeasti. Lähtökohtatilanne on varsin haastava.

Toisaalta terveyskeskuksissamme toimii valtava joukko upeita ammattilaisia, lääkäreitä, hoitajia, erilaisia muita terveyden ja hyvinvoinnin sekä muiden erikoisalueiden ammattilaisia, jotka maan parhaalla ammattitaidolla pitävät meistä huolta.

Tämä moniammatillisuus on valtava voimavara ja mahdollisuus. Lisäksi tekemisen taustalla on vahva arvoperusta, ammattilaiset haluavat hoitaa asiakkaita/potilaita hyvin. Myös itse hoitokokemus saa usein parempia arvosanoja kuin asioinnin kokemus.

Aika innostaa kaikkia toimimaan!

Vastedes julkinen perusterveydenhuolto kilpailee asiakkaista joka päivä, vähintäänkin yksityisiä terveyspalveluja tarjoavia yrityksiä vastaan ja siitä, kenen kanssa meistä kukin haluaa asioida.

Kyse voi olla hoitoon pääsyn nopeudesta, ja jo saadut kokemukset voivat ohjata terveyskeskuksen sijaan muille palveluntarjoajille, vaikka siitä pitäisikin maksaa. Valinnanvapauskokeiluissa on tietyillä alueilla jo huomattu että jopa 30 prosenttia asiakkaista on siirtynyt julkisista terveyskeskuksista yksityisen asiakkaaksi.

Jo nyt laajalti tiedostetaan yllä mainitut mahdollisuudet ja uhat. Se ei kuitenkaan ole riittänyt saamaan aikaan tarpeeksi nopeaa muutosta. Päinvastoin: ilman keinoja tehdä asioille jotakin synkät työn pysyvyyteen liittyvät yms. tulevaisuuskuvat voivat pikemminkin lannistaa kuin kannustaa henkilöstöä.

Nyt on aika innostaa kaikkia toimimaan ja huomaamaan, että kilpailukyky ja työn mielekkyys sekä säilyvyys kulkevat usein käsi kädessä. On myös tärkeä huomata, että monet toimintatavan muutokset parantavat työtyytyväisyyttä ja helpottavat henkilöstön saatavuutta.

Mistä löytyvät tulevaisuuden ”valioliiga”-terveyskeskukset?

Jokainen terveyskeskuksen työntekijä vastaanottohenkilöstä lääkäriin tai siivoojasta esimiehiin voi osallistua kilpailukyvyn kehittämiseen oman arkityönsä tekojen ja valintojen kautta.

Uudistumiseen voidaan kannustaa myös valmennusohjelman tuella ja sparrauksella. Jotta valmennuksen hyödyt voidaan levittää laajemminkin maakunnan terveyskeskuksiin, tarvitaan koko alueen kilpailukyvyn skaalaava maakunnallinen valmennusohjelma. Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskuksille toteutettiin pilottina tehovalmennus, jonka oppeja löytyy Soteuttamo Terveyskeskus-koulu starttipaketista.

Kun maassamme on yli 500 julkisen perusterveydenhuollon palvelupistettä (terveyskeskuksia, – asemia, -kioskeja yms.) on kehittämisen haaste suuri. Tarvitsemme lisää ja uusia valmennusratkaisuja.

On aika haastaa terveyskeskukset uudistumaan ja kilpailemaan asiakkaista – onko maakuntanne edelläkävijä, josta löytyy tulevaisuuden ”valioliigan” terveyskeskukset?

Mistä on kyse?