sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitrassa työskennellään demokratian puolustamiseksi ja uudistamiseksi. Vaalien supervuoden 2024 aikana sitralaiset asiantuntijat seuraavat demokratiakehitystä eri puolilla maailmaa erityisesti demokratian kestävyyden ja informaatiovaikuttamisen näkökulmista.
Kuluvan vuoden aikana merkittävä osa maailman väestöstä asuu maissa, joissa järjestetään vaalit, ja noin puolella maailman väestöstä on mahdollisuus äänestää. Kiristynyt geopoliittinen tilanne ja tekoälyn nopean kehityksen luomat uhkakuvat herättivät etukäteen huolta siitä, miten demokratia selviää tästä ”vaalien supervuoden” stressitestistä.
Alkuvuoden aikana merkittäviä vaaleja on pidetty muun muassa Taiwanissa ja Indonesiassa. Parhaillaan menossa ovat äänioikeutettujen määrällä mitattuna vuoden suurimmat yksittäiset vaalit Intiassa, missä äänioikeutettuja on yli miljardi.
Lähiviikkojen aikana vaalit pidetään myös Meksikossa ja Etelä-Afrikassa. Kesäkuun alkupuolella EU-maissa äänestetään europarlamenttivaaleissa ja syksyllä vuorossa ovat Yhdysvaltojen presidentinvaalit.
Tammikuussa väitimme, että ”vuosi on ratkaiseva sekä demokratian tulevaisuuden kannalta että sen suhteen, mihin suuntaan koko maailma kulkee lähivuosina ja -vuosikymmeninä”. Nyt, vuoden lähestyessä puoltaväliään, on hyvä hetki pysähtyä katsomaan, miten demokratia on tähän mennessä pärjäillyt ja mitä ehkä vielä on edessä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Tekoälyn pelättiin tuovan pelikentälle aivan uusia informaatiovaikuttamisen ja vaalihäirinnän muotoja. Onko näitä nähty?
Jukka: Erilaisia tekoälypohjaisen vaikuttamisen kokeiluja on nähty eri vaaleissa eri puolilla maailmaa, mutta kokonaisia vaalituloksia keikuttavia tai yksittäisiä kampanjoita mullistavia tekoälyinnovaatioita ei vielä ole nähty – tai ainakaan tällaisia ei ole tunnistettu.
Toistaiseksi laajinta tekoälyn käyttö näyttäisi olevan parhaillaan käynnissä olevissa Intian vaaleissa, missä eri lähteiden mukaan tekoälyä on hyödynnetty runsaasti mm. kuva-, ääni- ja videoväärennösten tekemiseen sekä oman ehdokkaan nostamiseksi että kilpailevien ehdokkaiden mustamaalaamiseksi.
Toistaiseksi laajinta tekoälyn käyttö näyttäisi olevan parhaillaan käynnissä olevissa Intian vaaleissa.
Tekoälyä on hyödynnetty myös vaaleissa kampanjaviestien kohdentamiseen ja personoimiseen. Esimerkiksi Nieman Journalism Lab on arvioinut, että Intian vaalien kokemukset tekoälyllä luoduista syväväärennöksistä (deepfake) voivat näyttää mallia tekoälyn hyödyntämiselle tulevissa vaaleissa muualla maailmassa.
Ovatko käsitykset informaatiovaikuttamisen luonteesta ja sen torjunnasta jotenkin muuttuneet kuluneen vuoden aikana?
Veera: Vastikään vuosiseminaariinsa Brysseliin kokoontuneen EDMO-verkoston (European Digital Media Observatory) asiantuntijapuheenvuoroissa korostui perinteisen faktantarkistuksen rinnalla informaatioympäristön kokonaiskuvan hahmottaminen muun muassa some- ja mediamonitoroinnin keinoin.
Toisaalta tilaisuudessa korostettiin myös tarvetta ymmärtää entistä paremmin laajempia narratiiveja, joilla pyritään pidemmällä aikavälillä nakertamaan luottamusta demokratian instituutioihin, tieteelliseen tietoon tai riippumattomaan mediaan.
EDMO-verkosto peräänkuulutti päättäjiltä vastuullisuutta.
Tunnistamme nyt paremmin, kuinka keskeisessä roolissa eurooppalaiset puolueet ja poliittiset päättäjät ovat mis- ja disinformaation levittämisessä. Tai yhtä lailla oikea informaatio väärässä kontekstissa voi johtaa ihmisiä harhaan. Tämän osalta verkosto peräänkuulutti päättäjiltä vastuullisuutta eikä vain fokusoitumista vieraiden valtojen informaatiovaikuttamiseen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Mikä informaatiovaikuttamisen havaitsemisessa ja torjumisessa on vaikeinta?
Jukka: Kiinnostava jännite disinformaation vastaisessa taistelussa on strategisuuden ja hajautettujen, verkostomaisten toimintamallien välillä. Molempia tarvitaan mutta nämä tarpeet ovat osin ristiriidassa keskenään. Yksi syy tähän on se, että toisissa EU-maissa demokratia ja oikeusvaltioperiaatteet ovat vahvemmissa kantimissa kuin toisissa.
Ongelma kiteytyy siihen, että toisaalta terveen informaatioympäristön puolustamiseen tarvittaisiin niin EU- kuin kansallisilla tasoilla nykyistä kokonaisvaltaisempia ja strategisempia toimia, mutta toisaalta valtaa ja keinoja vaikuttaa mediaympäristöön ei haluta keskittää liikaa, sillä tämä voisi avata mahdollisesti valtaan nouseville ei-demokraattisille voimille uusia keinoja esimerkiksi tukahduttaa media- ja sananvapautta.
Miten demokraattiset yhteiskunnat sitten voivat suojautua vihamieliseltä vaikuttamiselta ja luottamuksen rapauttamiselta?
Veera: Ainakin työkalupakin pitää olla riittävän monipuolinen ja työhön terveen media- ja informaatioympäristön puolesta tarvitaan kaikki yhteiskunnan sektorit päättäjistä viranomaisiin, yrityksiin, kansalaisyhteiskuntaan ja kansalaisiin.
EDMO-konferenssissa asian tiivisti hyvin komission varapuheenjohtaja Vera Jouróvan kabinetin päällikkö Daniel Braun, joka sanoi, että kyse on ennemmin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta ongelmasta kuin hallinnollisesta asiasta, johon voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa vain hallinnollisilla päätöksillä, turvallisuusviranomaisten määräyksillä tai edes lainsäädännöllä.
Tekoälytoimijoiden kenttä kehittyy nyt niin nopeasti, että on vaikea nähdä, missä tarkalleen mennään edes muutaman kuukauden päästä.
Samaan aikaan kyse on demokratian nykyisen toimintakyvyn ja myös tulevaisuuden kannalta polttavasta kysymyksestä. Ilman luottamusta toisiimme ja tietoon koko demokratian idea muuttuu mahdottomaksi.
Yhden toistaiseksi kokonaisvaltaisimmista lähestymistavoista tällaiseen koko yhteiskunnan informaatiointegriteetin toimintamalliin esitti vastikään talousjärjestö OECD raportissaan Facts, Not Fakes – Tackling Disinformation, Strenghtening Information Integrity.
Mikä on mielestäsi erityisen kiinnostavaa loppuvuoden 2024 aikana demokratian kestävyyden kannalta?
Jukka: Yhdysvaltojen osalta esimerkiksi The New York Timesin haastattelemat kampanja-ammattilaiset arvioivat ainakin vielä toukokuussa, että tekoäly ei tule merkittävästi vauhdittamaan tai muutenkaan vaikuttamaan kummankaan ehdokkaan kampanjaan presidentinvaaleissa.
Samassa jutussa haastateltu asiantuntija kuitenkin arvioi, että pidemmällä aikavälillä tekoälyn avulla on mahdollista parantaa merkittävästi poliittisten kampanjoiden vaikuttavuutta.
Vaikka tekoälyä ei laajemmin hyödynnettäisi virallisissa kampanjoissa, se ei tokikaan tarkoita, etteikö tekoälyn avulla pyrittäisi vaikuttamaan tuleviin vaaleihin – joko Yhdysvaltojen sisältä tai sen ulkopuolelta. Tekoälytoimijoiden kenttä kehittyy nyt niin nopeasti, että on vaikea nähdä, missä tarkalleen mennään edes muutaman kuukauden päästä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.