Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta: Espoossa visioidaan kaupungin tulevaisuutta yhdessä asukkaiden kanssa

Espoon kaupunki on hiljattain kuuluttanut vireille uuden yleiskaavan, jolla sovitaan kasvun suunnista ja maankäytön tärkeimmistä kysymyksistä aina vuoteen 2060 saakka.

Jo lainsäädäntö velvoittaa, että asukkailla ja muilla osallisilla, joihin kaavoituksella on vaikutusta, on mahdollisuus osallistua kaavan laatimiseen. Siksi Espoossa ajateltiin hakeutua mukaan Sitran Tulevaisuustaajuus-ohjelmaan.

”Meillä katsottiin, että olisi hyvä saada tällaisia uusia menetelmiä tulevaisuudesta keskustelemiseen”, sanoo yleiskaavasuunnittelija Heini-Sofia Iho Espoon kaupungilta.

Hankkeen koordinaattori Susanna Nurmi sanoo, että kaupunkisuunnittelu ja kaupunkien tulevaisuus voivat kuulostaa yleviltä aiheilta, mutta käytännössä ne liittyvät meidän jokapäiväiseen elämäämme tiiviisti.

”Tulevaisuustaajuus on hyvä keino tuoda teemaa lähemmäs, ja siinä on hyviä harjoitteita, jotka konkretisoivat ja palastelevat teemaa. Ne auttavat hahmottamaan sitä, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita, miten tulevaisuusodotuksia haastetaan ja mihin omaa ajattelua voisi viedä.”

Espoossa työpajoilla on useita kohderyhmiä, joilta näkemyksiä kerätään. Lopulta sidosryhmien visiot päätyvät yleiskaavan tausta-aineistoksi ja palvelevat kaavan tavoitteiden asettamista.

Nuoret harvoin tulevat asukasiltoihin

Palaute työpajoista on ollut kiittävää, ja ihmiset ovat olleet ilahtuneita, että tällaisia osallistumismahdollisuuksia on. Osallistujiksi on saatu sekä sellaisia tahoja, jotka muutenkin osallistuisivat, että varsin uusia kasvoja.

Kutsuja lähti esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoille, ja siinä joukossa on ihmisiä, joita osallistuminen yleensä innostaa.

”Mutta nuoret harvemmin tulevat mihinkään asukastilaisuuksiin”, Heini-Sofia Iho sanoo.

Espoossa Tulevaisuustaajuuden nuorten työpajaa valmistellaan kouluyhteistyönä, ja näkemykset saadaan kokonaiselta lukioluokalta.

Susanna Nurmen mukaan Tulevaisuustaajuus eroaa tavallisesta asukaskuulemisesta myös siinä, että ihmiset heittäytyvät, haluavat olla toistensa puolella ja päätyvät edistämään yhteistä visiota.

”Usein on tilaisuuksia, mihin kaikki tulevat oman mielipiteensä kanssa. On toki myös tärkeää, että asukkaat tulevat kuulluksi, mutta on kiva, että on myös tällaisia vaihtoehtoja, missä päästään rakentamaan visioita yhdessä.”

Yhteisiä arvoja löytyy

Tyypillisesti asukaskuulemisissa myös katsotaan lähitulevaisuuteen, ja lyhyen aikavälin intressit korostuvat. Ajatellaan omaa korttelia ja tulevia vuosia.

Niin kauas kuin vuoteen 2060 katsova visio on väistämättä aika yleispiirteinen, mutta fasilitaattorit ovat myös onnistuneet ajamaan keskusteluja kohti konkretiaa, ja yllättävän monet ovat jakaneet yhteisiä arvoja, sanoo Susanna Nurmi.

”Ne ovat liittyneet esimerkiksi sellaiseen, että Espoo voisi näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä muille kaupungeille, ja että Espoo voisi olla ihmisille ja luonnolle hyvä kaupunki, jossa kannustetaan ja luodaan tilaa uusille innovaatioille.”

Ensin omalle väelle

Nurmi on kokenut, että Sitran työpajojen rungosta on ollut helppo soveltaa Espooseen sopivia kokonaisuuksia. Työskentelyssä on ollut myös iloa verkostoitumisesta muiden hankkeiden vetäjien kanssa – hän on esimerkiksi saanut nuorten työpajaan hyviä vinkkejä Rovaniemeltä, jossa Tulevaisuustaajuutta on käytetty kouluissa.

”On kiva, että tässä kumppanuusohjelman ympärillä on yhteisö, joka voi auttaa toisiaan.”

Jos jotain tekisi toisin, niin Susanna Nurmi sanoo, että ihan ensimmäiseksi Tulevaisuustaajuus-työpajan voisi vetää omalle porukalle.

”Oma organisaation on myös tärkeä kohderyhmä”, hän sanoo. ”Jos tämän pajan vetäisi ensimmäiseksi omalle väelle, niin kaikki tietäisivät mistä on kyse, kun jatkossa tästä puhutaan.”

Heini-Sofia Iho toteaa, että Tulevaisuustaajuus voisi tulevaisuudessa toimia kaupunkilaisten sekä muiden osallisten osallistamisen lisäksi sisäisessä työskentelyssä, ja se saattaa hyvinkin jäädä Espoon kaupungin keinovalikoimaan.

”Espoon kaupunki on tosi iso työyhteisö, ja meillä on paljon sisäistä yhteistyötä. Sellaisen osana tämä Tulevaisuustaajuus voisi toimia hyvin.”

Vinkit onnistuneen työpajan vetämiseen

1. Hyvin suunniteltu ja aikataulutettu työpaja luo tilaa soveltamiselle. Kun koko tiimi on kartalla ja kaikki tekniikasta käsikirjoitukseen on hyvin hallussa, on helpompi reagoida yllätyksiin ja ryhmän tarpeisiin, ja tilanne sujuu mutkitta.
2. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, toimivaa työpajarunkoa voit tarvittaessa soveltaa erilaisiin tarpeisiin ja toisiin tilanteisiin myöhemmin.
3. Ota yhdeksi työpajan kohderyhmäksi oman organisaatiosi väki.

Tässä juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana.