Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta: kestävyysajattelua ja tulevaisuusosaamista ammattikouluissa

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Perhon liiketalousopisto kehittävät yhdessä Tulevaisuustaajuus-menetelmää ammatillisen opetuksen tarpeisiin sopivaksi. Projektia luotsaavat Omnian kestävän kehityksen opettajat Iiris Lukkarinen ja Niina Rossi sekä Perhon kestävän kehityksen asiantuntija Maria Runonen. Projektin tavoitteena on kehittää työpajamenetelmään perustuvia oppimateriaaleja, joita opettajat voivat hyödyntää tulevaisuusajattelun opettamisessa monipuolisesti eri yhteyksissä.  

Idea Tulevaisuustaajuuden hyödyntämisestä syntyi tarpeesta saada ammattiin opiskeleville nuorille enemmän työkaluja ajatella tulevaisuuden työelämää ja sen vaatimuksia. Esimerkiksi kestävän kehityksen taidot tulevat olemaan merkittävässä osassa monessa tulevaisuuden ammatissa. Tulevaisuustaajuuden avulla halutaan auttaa opiskelijoita tarkastelemaan tulevaisuuden ammattitaitoa kestävyysosaamisen näkökulmasta. Rossi, Runonen ja Lukkarinen toivovat opiskelijoiden saavan myös vahvistusta sille, että tulevaisuus voi olla monella tavalla parempi kuin nykyhetki ja siihen voi myös itse vaikuttaa. 

Käynnistysvaiheessa olevassa projektissa kartoitetaan ensin, kuinka menetelmä sopisi kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisen toiminnan opetukseen. Havaintojen perusteella tiimi kehittää opetusmateriaaleja, jotka tulevat valtakunnallisesti opettajien käyttöön vuoden 2022 lopussa. “Pidemmällä aikavälillä työpajaa voisi toivottavasti soveltaa myös muiden aineiden opetuksessa”, toteaa Runonen. 

Työpajan rohkea soveltaminen kannattaa 

Kevään aikana Runonen, Rossi, ja Lukkarinen ovat vetäneet tulevaisuustaajuus -työpajoja eri opetustilanteissa ja keränneet opiskelijoilta palautetta. He ovat huomanneet, että iso osa nuorista ajattelee tulevaisuuden olevan synkkä, eikä toivonpilkahduksia kauheasti ole. ”Ammatillisissa opinnoissa tulevaisuusajattelua ei juuri huomioida”, sanoo Runonen.  

Menetelmä vaatii kuitenkin muokkaamista, jotta se toimii opiskelumaailmassa ja taustoiltaan hyvin erilaisten nuorten sekä aikuisten kanssa. Runonen, Lukkarinen ja Rossi korostavat esimerkiksi sitä, miten tärkeää on avata erilaisia käsitteitä tai selittää niitä yksinkertaisemmin, kuin valmiissa materiaaleissa on. Myös työpajaan käytettävä aika vaatii tilannekohtaista soveltamista. Kolme tuntia kestävä työpaja on moniin opetustilanteisiin liian pitkä, ja toisaalta eri harjoitukset kestävät ryhmästä riippuen eri verran. Tiimi aikookin soveltaa menetelmää niin, että sen voi toteuttaa osissa tai hyödyntää vaikka vain yhtä harjoitusta kerrallaan.  

Myös omien käsityksien haastaminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu vaatii ryhmästä riippuen erilaisia harjoituksia. ”Opiskelijat ovat yllättäen olleet inspiroituneempia tulevaisuustarinoista kuvan ja tekstin muodossa – kuunnelmat eivät ole innostaneet niin paljon”, Runonen viittaa Tulevaisuustaajuuden materiaaleihin, joissa kuvataan yllättäviä tulevaisuusnäkymiä. 

Tulevaisuususkolle ja omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle on siis tilausta. Ensimmäisten kokeilujen perusteella opiskelijat ovatkin olleet tulevaisuustaajuudesta innoissaan. Eräs opiskelija kommentoi työpajaa näin: ”Vaikka positiiviseen visiointiin heittäytyminen tuntuikin itselle alkuun haastavalta, oli työpaja lopulta valtavan inspiroiva. Oli hyvä irrottautua pelkästään negatiivisten ympäristövaikutusten torjunnan pohdinnasta ja ikään kuin kääntää päälle se itselle aiheen suhteen vähemmän tuttu luovemman, positiivisen ajattelun moodi.” 

Kolme vinkkiä tulevaisuustaajuudesta kiinnostuneille 

• Huomioi oman porukkasi tarpeet ja uskalla soveltaa 
• Varaa tarpeeksi aikaa niin suunnitteluun kuin toteuttamiseen 
• Opettaja! Tämän projektin hedelmät tulevat kaikkien vapaaseen käyttöön loppuvuodesta 2022. Seuraa Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi) sekä Mappa-materiaalipankki (mappa.fi) 

Tässä juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana.