sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomessa kylät ja korttelit voivat tehdä paljon viihtymisen ja elinvoimansa eteen. Työssä auttavat kyläasiamiehet ja muut paikalliset kehittäjät.
”Olisi todella tärkeää saada kylille pitkäjänteisempää tulevaisuusajattelua”, sanoo Pohjois-Savon Kylät ry:n kyläasiamies Merja Kaija.
Hän sanoo, että kylissä ajatellaan usein vähän lyhyemmällä aikajänteellä, suunnitellaan esimerkiksi viikon parin päähän kirpparia ja lettukestejä.
”Tärkeitä nämäkin ovat, mutta jos mietitään pidemmälle, vaikka vuoteen 2030, niin elinvoimaisten kylien eteen pitäisi alkaa tehdä töitä jo nyt.”
Elinvoimainen tulevaisuus mielessään Merja Kaija ja Päijät-Hämeen kylien kyläasiamies Henna Pirkonen päättivät hakea mukaan Sitran Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmaan. He ajattelivat, että pitkän tähtäimen kyläsuunnitelmien tekemiseen Tulevaisuustaajuus voisi tuoda uutta virtaa.
Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen.
Materiaalista kansantajuista
Kaksikko ilahtui, kun kumppanuus Sitran kanssa solmittiin. Hankkeen aluksi Pirkonen ja Kaija muokkasivat Tulevaisuustajuus-materiaalin kylien käyttöön sopivaksi.
”Poistettiin esimerkiksi sivistyssanat ja avattiin vaikeat termit”, Kaija sanoo. ”Ei täällä voi puhua mistään dystopioista.”
Runko työpajassa on kuitenkin pysynyt muuttumattomana, Pirkonen lisää.
”Mutta mukautimme tehtävät ja esimerkit niin, että ne nousevat kylien maailmasta ja tehtävistä jää jotain konkreettista, mitä kylissä voidaan työstää työpajan jälkeen.”
Käytännössä Tulevaisuustaajuus toimii kylissä niin, että aktiiveille järjestetään kolmen tunnin työpaja, jota kyläasiamies fasilitoi. Työpajassa kuvitellaan positiivisia tulevaisuuksia, ja luodaan esimerkiksi tulevaisuuden lehtiotsikoita ja suuri juliste siitä, millainen olisi unelmien kylä vuonna 2030.
Hankkeella tavoitellaan vahvempaa ja positiivisempaa tulevaisuuden uskoa.
”Halusimme, että kyläläiset näkevät myös työpajan esimerkkien kautta, mitä vaikutuksia yhden ihmisen ajatuksella ja visiolla voi olla kylän tulevaisuuteen”, Pirkonen sanoo.
Motoksi on valittu”kylä voi toteuttaa vain sellaisen tulevaisuuden kuin se itse pystyy kuvittelemaan.”
Ensimmäiset pilotit järjestettiin keväällä 2022 Heinolan kirkonkylässä ja Päijät-Hämeen kylien kyläjaoston kanssa. Pohjois-Savossa on vuorossa pilotit alkusyksystä.
Heinolalaiset visioivat, että vuoden 2028 kylälehdessä olisi otsikko ”Tutkimuksen mukaan Suomen onnellisimmat ihmiset asuvat Heinolan kirkonkylässä”.
Yllättävänkin suurta uskoa tulevaisuuteen
Ensimmäisten pilottien jälkeen Henna Pirkonen oli positiivisesti yllättynyt.
”Porukka lähti sieltä niin tulevaisuuden uskoa ja intoa uhkuen”, hän sanoo.
Palautteiden perusteella työpaja herätteli ihmisiä ajattelemaan tulevaisuutta uudella tavalla, ilman ennakkokäsityksiä.
”Eikä mietitty liikaa sitä, voiko tämä kaikki olla mahdollista, vaan ihmiset olivat täynnä rohkeaa tulevaisuudenuskoa ja kuplivaa intoa.”
Myös Merja Kaija on huomannut intoa jo ennen kuin pilotteja on edes aloitettu. Kun Pohjois-Savoissa etsittiin pilottikyliä, yhteydenottoja tuli sellaisistakin kylistä, jotka eivät olleet koskaan ennen häntä tavoitelleet.
Yksi kehittämiskohde syksylle on se, miten kyläläisten visiot saataisiin konkreettisemmalle tasolle. Kaikkihan toivovat kylien elinvoimaa, mutta miten se käytännössä tehdään? Merja Kaija tietää, että yhdessä pilottikylässä esimerkiksi taistellaan paraikaa kyläkoulun säilyttämisen puolesta.
”Siellä teema voi olla, että mitä visioita ja tekoja tarvitaan, että kyläkoulu saadaan säilytettyä. Se on yksi osa elinvoimaa.”
Levitetään koko Suomeen
Pilottien jälkeen menetelmää viimeistellään, ja sitten menetelmää levitetään muille kyläasiamiehille ja muille kylien ja korttelien kehittäjille ympäri Suomen.
”On tätä jo esitelty kyläpäivillä kollegoille”, Merja Kaija sanoo.
Syksyllä on tulossa Tulevaisuuden kylä -verkkotapahtuma kylätoimijoille ja paikalliskehittäjille, ja loppuvuodesta vielä työpajamuotoisia koulutuksia.
Sen jälkeen hanke päättyy, mutta kylille ja kortteleille muokatut Tulevaisuustaajuus-materiaalit jäävät avoimesti kaikkien käyttöön.
Kaija ja Pirkonen uskovat, että käyttäjiä löytyy runsaasti.
”Osaamista työpajojen vetämiseen on, ja Suomessa on paljon paikalliskehittäjiä. Varmasti näitä hyödynnetään”, Kaija sanoo.
Kolme vinkkiä hyvään työpajaan
- Perehdy materiaaliin hyvin ennalta. Mukauta esimerkkejä ja tehtäviä tarvittaessa.
- Huomioi, että työpaja on vasta lähtölaukaus muutokselle ja uusille visioille, ja varsinaiset toimet tulevat vasta työpajan jälkeen. Osallistujat saattavat tarvita tukea visioiden toteuttamisessa.
- Painota konkretiaa työpajan aikana. Mahdollisia teemoja voi kartoittaa jo etukäteen ja nostaa esimerkkejä niistä.
+ Bonus: Pidä itselläsi avoin mieli ja korosta myös osallistujille avoimuuden tärkeyttä. Pyrkikää lapsenomaiseen tilaan, jossa hylätään ennakkoasenteet eikä kenenkään ajatuksia ammuta alas. Antakaa ideoiden lentää.
Tässä juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana.
Sukella syvemmälle
Tästä eteenpäin.