Nuorten hyvinvointi on ollut koetuksella, ja moni nuori kokee ahdistusta ajatellessaan tulevaisuutta.
Ongelmat tuntuvat valtavilta: ilmastonmuutos ja luontokato puskevat päälle, koronapandemia toi omat epävarmuutensa, ja kaiken päälle Euroopassa käydään sotaa. Samaan aikaan paineet koulussa kasvavat, ja moni lukiolainen uupuu.
Tämän todellisuuden keskellä tarvitaan toivoa ja näkymiä siitä, että omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Siksi joukko rovaniemeläisiä opettajia halusi hakea mukaan Tulevaisuustaajuus-ohjelmaan.
”Huomasin menetelmän Sitran sivuilla, ja houkuttelin muut mukaan, sillä koin että tämä vastaa myös uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin”, sanoo Anu Turunen, Lyseonpuiston lukion opinto-ohjaaja ja apulaisrehtori.
Lukion uudessa opetussuunnitelmassa painottuvat laaja-alaiset tulevaisuustaidot, ja opiskelijaa kannustetaan kulkemaan kohti oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta. Tähän liittyy Turusen mukaan myös laaja yleissivistys.
”Yleissivistykseen kuuluu, että halutaan vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen ja suuntaan.”
Oman osallisuuden kautta vahvistetaan nuorten uskoa tulevaisuuteen.
”Me halusimme rohkaista ja tukea nuoria ajattelemaan toivottavia tulevaisuuksia ja voimaantumaan siinä, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia”, sanoo projektipäällikkö Katri Kykyri, joka toimii tässä ja muutamassa muussakin lukion kehittämishankkeessa Rovaniemellä.
Hankkeeseen lähtivät Ounasvaaran ja Lyseonpuiston lukiot yhdessä.
Aineita kemiasta opinto-ohjaukseen
Rovaniemen hankkeessa on monta osiota ja erilaisia ryhmiä, joille työpajoja vedetään: molempien lukioiden opettajat, oppilaskuntien hallitukset ja eri oppianeiden opiskelijat. Työpajoja on tilattu myös muihin lukioihin, ainakin Pellon ja Kittilän kuntiin.
Yhteensä aikuisia on jo osallistunut noin 90 ja nuoria 60, ja monta työpajaa on vielä edessä.
Oppiaineista mukana ovat kemia, filosofia, matematiikka, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus ja historia.
Kolmas hankkeen vastuuhenkilö on kemian opettaja Maarit Lepistö Ounasvaaran lukiosta.
Kemiassa Tulevaisuustaajuuden kannalta konkreettisena teemana on muovi ja sen kiertotalous.
”Ajatus on, että nuoret oppisivat ajattelemaan omaa toimintaansa ja omia mahdollisuuksiaan”, Lepistö sanoo. ”Miten toimia ekologisemmin ja miten voi ottaa omasta tulevaisuudesta omistajuutta?”
Opinto-ohjauksen työpajoja ei vielä ole vedetty, mutta Anu Turusen mielestä Tulevaisuustaajuus sopii sinnekin erittäin hyvin.
”Nuorisolla on kova paine, kun puhutaan uravalinnoista. Maailma muuttuu, eikä vielä tiedetä, millaisia töitä tulevaisuudessa tehdään ja millä nimikkeillä. Tuskaa voi helpottaa, jos voidaan kuvitella, millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Voi olla monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, mitä aikuisena tekee.”
Tärkeää on myös kriittinen ajattelu ja medialukutaito. Yksi kouluissa käytetty slogan on ollut ”Älä osta valmista tulevaisuutta.” Työpajoissa on opeteltu tunnistamaan, että tulevaisuuspuheen taustalla on usein esimerkiksi markkinavoimia ja poliittisia voimia, jotka kaupittelevat ihmisille tulevaisuuskuvia.
Ajatukset jäävät muhimaan
Tunnelmat työpajoissa ovat olleet innostuneita. Katri Kykyri on huomannut, että monet pääsevät käyntiin työpajoissa, mutta osa oppilaista tulee muutaman päivän jälkeen sanomaan, että he olivat jääneet miettimään jotain asiaa tai oivaltaneet jotain.
”Joillakuilla ajatukset eivät lähde kunnolla raksuttamaan vielä työpajan aikana”, hän sanoo.
Kykyri on myös tutkinut ryhmien työskentelypapereita ja huomannut, että vaikka ryhmien lopputuotokset saattavat olla kohtuullisen kepeitä, näkee papereista, että osa on käynyt pohdinnoissaan hyvinkin syvällä.
”Menetelmä sohaisee ja herättelee miettimään, ja varmaan siksi moni oppilas tulee jälkeenpäin puhumaan siitä.”
Opiskelijat ovat antaneet palautetta, että on hyvä, jos ryhmä on tuttu.
”Tulevaisuuden haaveet ja pelot ovat herkkä aihe, ja menetelmä perustuu pitkälti siihen, että ryhmä lähtee kulkemaan yhteen suuntaan. Jos ryhmässä ei ole riittävää turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta, työskentely voi mennä vähän lekkeriksi”, Kykyri sanoo.
Suurin osa nuorista on kuitenkin työskennellyt hienosti ja sitoutuneesti.
Opettajille Tulevaisuustaajuutta vedettiin syksyllä molempien lukioiden koulutuspäivillä, heti alkuun. Anu Turunen sanoo jännittäneensä, miten se menisi.
”Suurin osa kuitenkin sanoi, että oli kiva lähteä juttelemaan tällaisista asioista lukuvuoden aluksi.”
Moni myös tuli jälkeenpäin sanomaan, että Tulevaisuustaajuus oli ovela aloitus koulutuspäiville, ja osa opettajista jäi miettimään, miten esimerkiksi kiertotalouden teemoja voisi nostaa omassa oppiaineessaan opiskelijoille.
Konkreettisia, realistisia visioita
Opiskelijoiden luomat tulevaisuudenkuvat ovat usein olleet hyvinkin konkreettisia. On visioitu esimerkiksi lihatonta maailmaa, tehotuotannon lakkauttamista ja energian riittävyyttä.
Katri Kykyri kehuu, että nuoret osaavat ajatella todella laajasti.
”Ja ihanasti siellä näkyy toive paremmasta maailmasta, joka olisi yhdenvertaisempi ja kaikille hyvä.”
Koska visioiden on hyvä olla ennakkoluulottomia, Maarit Lepistö sanoo miettineensä, kuinka paljon hänen olisi hyvä tuoda kemian aineistoa ja oppimateriaalia mukaan ennen kuin Tulevaisuustaajuuteen uppoudutaan.
”Vaarana on, että ne kemialliset raja-aidat rajoittavat nuorten innovatiivista ajattelua”, hän sanoo.
Siksi hän onkin päätynyt siihen, että Tulevaisuustaajuutta käytetään kurssin alkuvaiheessa, ja sen jälkeen vasta mennään luonnontieteiden tuomaan kehyksiin, jotka esimerkiksi piirtävät kiertotalouden mahdollisuuksien rajat.
Fasilitaattori toimii eri lailla kuin opettaja
Opettajat kehuvat, että Tulevaisuustaajuuden materiaalit ovat huippuluokkaa, ja ohjeiden mukaan työpajoja on helppo vetää.
”Kun käy monissa koulutuksissa, niin aina toivoo sellaista konkretiaa, jonka voi heti viedä luokkahuoneeseen”, Lepistö sanoo. ”Tässä se on pätenyt tosi hyvin.”
Videot johdattelevat tehtäviin, ja materiaali on kiinnostavaa niin nuorille kuin aikuisille.
Työpajan vetäjänä on saanut opetella vähän uutta roolia.
”Oppitunneilla on aina pedagoginen tähtäin, mihin me halutaan opiskelijoita johdattaa”, Lepistö sanoo. ”Fasilitaattorina täytyy pidättäytyä enemmän taustalla ja antaa ryhmälle vapaammat kädet.”
Taustalle jäämistä on saanut Lepistön mukaan opetella, mutta se toisaalta sointuu hyvin yksiin uuden opetussuunnitelman kanssa. Siellä nimittäin korostetaan, että opettajan olisi hyvä ennemmin ohjailla ryhmiä sen sijaan, että ikään kuin kaadettaisiin opiskelijoille valmiita asioita.
Haastavaa on ollut kolmetuntisen työpajan sijoittaminen lukioiden rajalliseen aikaresurssiin. Liikaa ei saa lyhentääkään.
”Kaikki lämmittelyt johtavat kuitenkin seuraavaan vaiheeseen, ja jos niitä jättää liikaa pois, keskustelu voi jäädä kalseaksi”, Lepistö sanoo.
Muutenkin työpajoissa on todettu, että opiskelijat tarvitsevat tukea visiointivaiheessa, että visiot lähtevät oikeaan suuntaan ja oikean kokoisina.
”Saa olla tarkkana, että haetaan nimenomaan positiivisia tulevaisuuksia”, Anu Turunen sanoo.
Katastrofiajatukset lähtevät helposti liikkeelle.
”Kun aloituksen tekee huolellisesti, niin se pitää yllä toiveikkuutta ja rohkeutta heittäytyä”, Turunen sanoo.
Hän uskoo, että Tulevaisuustaajuuden menetelmät jäävät elämään vielä hankkeen jälkeenkin eri muodoissaan.
”Siellä työkalupakissa on myös 10–15 minuutin tehtäviä, joita on helppo upottaa oppiaineisiin.”
Rovaniemeläiset ovat myös luoneet elämyksellisen, kävelyreittiin perustuvan Tulevaisuuden polku -oppimateriaalin tai oikeammin viisiosaisen kuunnelman tai podcastin, jota kuka tahansa voi kuunnella samalla kun kävelee Kemijoen vartta Rovaniemen maisemissa. Sinne ohjataan Lukiomateriaali.fi-sivustolta, ja opettajat haaveilevat, että kaupunki innostuisi kääntämään sen eri kielille.
”Meillä Rovaniemellä käy paljon turisteja, ja tätä voisi käyttää kaupunkiin tutustumiseen, ja samalla voisi miettiä tulevaisuutta”, Anu Turunen sanoo.
Vinkit onnistuneen työpajan järjestämiseen
- Panostakaa aloitukseen ja tukekaa positiivisiin tulevaisuuksiin keskittymistä.
- Rohkaiskaa osallistujia visioimaan rohkeasti ja niin, että osallistujat uskaltavat nostaa syvimpiä toiveitaan mukaan. Luottamus ryhmään on tässä hyvin tärkeää.
- Kokeilkaa rohkeasti, menetelmä taipuu todella moneen, työyhteisön tulevaisuudesta kaupunkisuunnitteluun ja vaikka mihin.