artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Terveisiä tulevaisuustaajuuksilta: Pesäpuu ry tuo proaktiivisuutta lastensuojelun uudistamiseen

Lastensuojelun uudistustyössä tarvitaan yhteinen visio ja nyt kentän toimijat luovat sitä Tulevaisuustaajuus-työpajoissa.

Kirjoittaja

Julkaistu

”Lastensuojelun kehittämistyössä on oltu hyvin reaktiivisia. Tartumme usein epäkohtiin ja haasteisiin, ja 2000-luvulla niitä on pyritty ratkaisemaan hallinnan keinoin. Sen sijaan meiltä on puuttunut jaettu näkymä ja ajatus siitä, mitä me toivomme lastensuojelun tulevaisuudelta, mitä kohti haluamme kulkea ja mitä meidän pitäisi tehdä, jotta se voidaan savuttaa”, kuvailee kehittämispäällikkö Onni Westlund Pesäpuu ry:stä.

Pesäpuu ry haki ja valikoitui mukaan Tulevaisuustaajuuden kumppanuusohjelmaan. Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Pesäpuun Tulevaisuustaajuus-tiimissä ovat Westlundin lisäksi asiantuntija Milja Kaijanen ja projektipäällikkö Krista Kokkonen.

”Tavoitteenamme on, että kaikilla lastensuojeluun liittyvillä ihmisillä – ammattilaisilla ja nuorilla, ja myöskin vanhemmilla – olisi kykyjä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. Ja että yhdessä voisimme tehdä parempaa lastensuojelun tulevaisuutta”, sanoo Kaijanen.

Alan kehittämisen lisäksi hankkeessa pyritään myös lisäämään nuorten tulevaisuususkoa ja kykyä nähdä henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan optimistisemmin, haastaen omien lähtökohtien ja ympäröivän yhteiskunnan oletuksia.

Kun nuoria halutaan mukaan, on tärkeää viedä keskustelu nuorille luonteviin ympäristöihin. Siihen hankkeessa on tuonut näkemystä Krista Kokkonen, joka työssään kehittää verkkovälitteistä tukea ja osallistumismuotoja lastensuojelun asiakkaana oleville ja olleille nuorille.

”Olemme suunnitelleet nuorille työpajaa Discordissa, missä päätyöni muutenkin paljon tapahtuu”, Kokkonen kertoo.

Lakiuudistuksen taustatyötä tehdään Tulevaisuustaajuudella

Hankkeen aluksi tiimi harjoitteli Tulevaisuustaajuutta sitralaisten ja muiden kumppanuusohjelmaan osallistuneiden tiimien kanssa. Sen jälkeen muokattiin työpajan pohjat ja sanoitukset sellaisiksi, että ne sopivat lastensuojelun pohdintaan ja nuorten omien tulevaisuuksien ajatteluun.

”Sellaisenaan se ei sovellu ihan kaikille. Siellä on aika vaikeita sanoituksia, joten täytyy pohtia, miten sen saisi mahdollisimman ymmärrettäväksi ja saavutettavaksi eri ihmisille”, Kokkonen arvioi.

Pajasta tehtiin versiot kahdelle kohderyhmälle: toinen suunnattiin nuorille henkilökohtaisen tulevaisuuden pohdintaan, toinen yleisesti lastensuojelun ammattilaisille ja kokemusasiantuntijoille lastensuojelun yhteisen vision rakentamiseen. Molempien kohderyhmien työpajoista suunniteltiin sekä verkko- että liveversiot. Työpajojen materiaalit tulevat kaikkien lastensuojelukentän toimijoiden vapaasti käytettäväksi.

Ensimmäinen työpaja vedettiin Pesäpuun omassa organisaatiossa, sen jälkeen lastensuojelukentän muille toimijoille verkossa ja livenä. Sitten menetelmälle tuli käyttöä myös Lastensuojelun keskusliitossa. Siellä oli tunnistettu sama uuden vision tarve, jota tarvitaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta varten.

”Olimme jo tekemässä samaa työtä tämän hankkeen puitteissa, joten olemme nyt yhdistäneet voimia ja tarjonneet yhden keinon vastata yhteisen vision tarpeeseen. Nyt olemme vetäneet Tulevaisuustaajuuden myös järjestö- ja kuntaedustajille Lastensuojeluliiton keskusliiton neuvottelukunnassa ja toinen työpaja toteutetaan syksyllä”, Westlund kertoo.

Kaikissa työpajoissa kerätään aineistoa julkaisuun, joka tulee sisältämään esimerkiksi yli 50 erilaista visiota. Niitä tullaan tarjoamaan syötteiksi myös lastensuojelulain kokonaisuudistuksen ennakkovalmisteluun ja visiotyöhön.

Työpajoissa vetäjäkin oppii jatkuvasti

Pesäpuun tiimi koki, että Sitran järjestämä johdatus tulevaisuusajatteluun ja Tulevaisuustaajuus-menetelmään yhdessä muilla aloilla toimivien tiimien kanssa oli tärkeää ja opettavaista.

”Se tulevaisuusajattelu vuorovaikutuksessa toisten kanssa oli nyrjäyttävä kokemus. Se oli haastavaa, mutta myös avartavaa ja mielenkiintoista”, Krista Kokkonen sanoo.

”Jokaisessa vetämässämme työpajassa olen oppinut jotain uutta itsekin. Aikataulutuksista ja niiden muokkaamisesta tilanteen mukaan, sekä luovista teknisistä ratkaisuista, jos verkkoympäristöissä on ollut häiriöitä”, Milja Kaijanen toteaa.

Ja oppiminen jatkuu – niin tulevaisuusajattelun ja fasilitoinnin kuin myös työpajoista nousseiden toiveiden ja ajatusten suhteen. Työpajoissa ovat kohdanneet esimerkiksi sijais- ja syntymävanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja kehittäjien näkökulmat lastensuojeluun, mikä on koettu hedelmälliseksi.

”Siellä on pystytty löytämään ihan makeita tekojakin, joilla voitaisiin mennä kohti toivottuja tulevaisuuksia. Itselleni suurin vaikeus on ollut olla sekaantumatta keskusteluun, kun ihmiset puhuu niin kiinnostavia asioita!” Westlund sanoo.

Kolme vinkkiä sujuvampaan työpajaan

  1. Kokeilkaa. Vain rohkeasti testaamalla näkee, mitä kaikkea työpajasta voi saada ja mitä kaikkea se osallistujille tuottaa.
  2. Heittäytykää. Ohjaamista aloittaessa ei tarvitse olla valmis, perusymmärrys menetelmästä riittää.
  3. Kiinnostukaa. On tärkeää haluta tietää, mitä ihmiset ajattelevat tulevaisuuksista yleensä ja varsinkin teidän kontekstissanne.

Tässä juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana. 

Mistä on kyse?