Toisen asteen koulutusratkaisut eriytyvät alueilla väestömuutosten vuoksi

Sitran Mille väestölle? -selvitys kertoo, että Suomen poikkeuksellisen alhaisen syntyvyyden vuoksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen uusien opiskelijoiden määrät pienenevät 2032-34. Muuttoliike, joka keskittää väestöä yhä harvempiin kasvukeskuksiin, tekee maakuntien välisistä ja sisäisistä eroista huomattavan suuria.

Koulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon vaatimuksia on siten jatkossa entistä haastavampi toteuttaa. Samaan aikaan olisi räätälöitävä alueellisia ratkaisuja ja katsottava koko maan kattavia palveluja.

Väestömuutoksilla on erityisen suuret seuraukset lukiokoulutukseen:  lukioverkko on suuren haasteen edessä 2030-luvulla. Vaikutuksia sen sijaan ammatilliseen koulutukseen tasaa jonkin verran aikuisten kasvava osuus sen opiskelijoista.

Huomio ammatilliseen koulutukseen ja yhteistyöhön

Sitran avoimeen verkkokeskusteluun väestömuutosten vaikutuksista toisen asteen koulutukseen osallistui 140 henkilöä noin kuuden hengen pienryhmissä. Tavoitteena oli lisätä jaettua ymmärrystä muutosten vaikutuksista koulutusjärjestelyihin ja löytää niihin yhdessä ratkaisuja.

Eniten keskustelijoita kiinnostivat ammatillinen koulutus ja toimijoiden välinen yhteistyö. Keskustelujen muita teemoja olivat koulutuksen tasa-arvo, koulutustarjonta ja lukiokoulutuksen erityiskysymykset.

Koulutusshoppailua vai pakkomuutto?

”Käykö toisen asteen koulutukselle niin, että joillakin alueilla koulutusshoppaillaan ja muualta edessä on pakkomuutto toiselle paikkakunnalle?” keskustelussa kysyttiin.

Kasvavia kaupunkiseutuja ovat vain Helsingin ja Tampereen seudut sekä Pohjanmaalla ruotsinkielinen alue. Ennustetta toisen asteen uusien opiskelijoiden määristä 2040 asti voi tarkastella seutu- ja maakunnittain Sitran verkkopalvelusta: suppea verkkopalvelu + laaja verkkopalvelu.

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen toi keskustelussa esiin, että ammatillisen koulutuksen tarpeet ja ratkaisut näyttäytyvät hyvin erilaisina eri puolilla Suomea jopa saman koulutus- tai toimialan sisällä.

Entä löytyykö toisen asteen koulutuksessa työssä oppimisen paikkoja jatkossa ja riittävää ohjausta oppimiseen? koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho SAK:sta kysyi.

Kykyä johtaa verkostoja

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden ratkaisuissa keskusteluissa korostuivat yksilöllisten opintopolkujen mahdollisuudet ja yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen Suomen Lukiolaisten Liitosta uskoi etäopetuksen mahdollisuuksiin ja toi esiin, ettei etäopetusta ja yhteistyötä tarvitsisi rajoittaa maan rajojen sisälle, vaan niitä tulisi tehdä kansainvälisesti. ”Uusilla ratkaisuilla voi olla myös tasa-arvoistava vaikutus.”

Entä miten tarjotaan nuorille mahdollisuus molemmilla toisen asteen koulutuksen väylillä etenemiseen? Peruskoulun opintojen ohjauksessa ei keskustelijoiden mukaan tulisi suosia lukio-opintoja ammatillisen koulutuksen kustannuksella: ”Ei kilpailla toisiamme hengiltä, kun väki vähenee. Entistä enemmän työnjakoa ja yhteistyötä!”

Ajatus siitä, ettei mikään taho pysty yksin vastaamaan tulevaisuuden muutostarpeisiin, vahvistui keskusteluissa. Ratkaisuja haettiin eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sitoutumisesta ja kyvystä johtaa yhteistyöverkostoja. Myös koulutuksen rahoitus tulisi keskustelijoiden mukaan saada yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kannustavaksi.

Monimuotoisuutta ja etunojaa

Keskustelijat korostivat, että saavutettavuuden ohella huomiota on kiinnitettävä koulutuksen laatuun. Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa myös oppimisen laadullista kehittämistä, kuten todellisia jatko-opintomahdollisuuksien polkuja ja yksilöllisen tuen tarpeisiin vastaamista.

Myös lähi- ja etäopetuksen yhdistävälle hybridiopiskelulle peräänkuulutettiin keskusteluissa laatukriteerejä sekä tukea etäopetuksen pedagogisen ja tietoteknisen osaamisen kehittämiseen.

Koulutustarjontaa sivuavassa keskustelussa tuotiin esiin, että jo nyt ollaan tilanteessa, jossa yrityksen lopettamisen myötä koko kaupungin elinvoima ja väestön työllisyys ovat uhattuna. ”Miten voidaan oppia heiltä, jotka ovat kohdanneet ja ratkoneet tällaisia tilanteita?” Jatkossa koulutuksen osuvuus alueen tarpeisiin korostuu.

Lukiokoulutuksesta käydyssä keskustelussa todettiin lukion olevan alueellinen vetovoimatekijä ja herkkä keskustelunaihe. ”Saavutettavuutta on yhä tehokkaammin turvattava lukiokoulutuksen järjestäjien kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja myös koulutusasteiden yhteistyötä lisäämällä. Kokeiluja yhteistyöstä tarvitaan.”

Väestömuutokset eivät tule yllätyksenä toisen asteen koulutuksen järjestäjille, mikä antaa aikaa varautua.

”Monimuotoisuus lisääntyy, sekä-että-ratkaisuja tarvitaan, alueellista keskustelua lisää ja etunojaa tulevaisuuden rakentamiseen!” keskustelijat innostuivat yhteisistä näkymistä eteenpäin.

Lämmin kiitos 140 keskustelijalle osallistumisesta verkkotilaisuuteen 2.9.2020.

Tervetuloa jatkamaan keskustelua Osaamisen aika -Facebook-ryhmään ja Twitteriin #osaamisenaika