sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi syksyllä julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan viides. Kaikki julkaistut artikkelit löytyvät artikkelin lopusta.
Luonnonvarojen kallistuminen muuttaa yhteiskuntia
Fosforilannoitteet loppuvat ehkä ensimmäiseksi. Fosforia on saatavissa yhä vähemmän, se kallistuu sietämättömästi ja jossain vaiheessa sen käytöstä on pakko luopua – ellei uusia keinoja keksitä. Suomi on yksi harvoja paikkoja Euroopassa, jossa fosforia on saatavissa, mutta nekin esiintymät kaupattiin norjalaisille, kun valtio myi osuutensa Kemira GrowHow’n osakkeista reilulla 200 miljoonalla eurolla kuusi vuotta sitten. Kauppaa on arvosteltu yhdeksi Suomen taloushistorian suurista virheistä.
Maataloustuotannon turvaava lannoite on kuvaava esimerkki niukkenevista luonnonvaroista. Maanviljelijät tarvitsevat fosforia kasvinviljelyyn, sen kysyntä kasvaa ja hinta nousee – eikä korvaavaa ainetta yksinkertaisesti ole. Valitettavasti vaikeudet eivät liity yksinomaan fosforiin, vaan monet ihmiskunnan kannalta tärkeät luonnonvarat ovat hupenemassa. Esimerkiksi kuparin, sinkin, nikkelin, kullan ja hopean kaivaminen saavuttaa huippunsa seuraavien kahdenkymmenen vuoden kuluessa ja sen jälkeen alkaa alamäki, jonka jyrkkyydestä ei ole tietoa.
– Maailman rikkaat öljy-, kaasu- ja mineraalivarannot kutistuvat sellaiselle tasolle, että niiden hyödyntämisen kustannukset nousevat dramaattisesti. Fossiilipolttoaineteollisuus siirtyy hyödyntämään likaisempia ja saastuttavampia polttoainelähteitä, kuten liuskekaasua, mikä taas kiihdyttää ilmastonmuutosta, kirjoittaa Rooman klubin energia-asiantuntija Ugo Bardi kesällä julkaistussa tuoreessa raportissaan.
Luonnonvarojen hupeneminen muuttaa lähivuosikymmeninä rajusti toimintatapoja, taloutta, valtasuhteita ja heiluttaa koko globaalia geopolitiikkaa ja ilmasto-olosuhteita. Sen on ennustettu myös lisäävän kamppailua luonnonvaroista, kenties jopa aiheuttavan konflikteja.
– Tästä tulee yksi tärkeimmistä haasteista sivilisaatiomme tulevaisuuden kannalta, Bardi sanoo.
Suomessa resurssien hupenemiseen ei juuri ole varauduttu, ja toistaiseksi Suomi on sijoittunut esimerkiksi Euroopan ympäristöviraston EEA:n tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa häntäpäähän.
Nyt uusiin haasteisiin ollaan kuitenkin havahtumassa. Suomelle on viime vuosina laadittu erilaisia resurssien käyttöön liittyviä strategioita, toimintaohjelmia ja suunnitelmia.
Sitra on tarttunut luonnonvarahaasteeseen toista kautta. Se on lähtenyt kehittämään resurssiviisaan kaupungin toimintamallia yhdessä Jyväskylän kanssa käytännön kokeilujen ja hankkeiden kautta. Hankkeen tarkoituksena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä – ja samalla lisätä alueen hyvinvointia. Yhdessä kaupungin, asukkaiden, yritysten ja organisaatioiden kanssa on ideoitu tapoja päästä näihin tavoitteisiin ja ennen kaikkea samalla luoda alueelle työllistymismahdollisuuksia, uusia liiketoimintaideoita, yritysten välisiä yhteistyöverkostoja, suljettuja kiertoja ja saada samalla aikaan kustannussäästöjä. Lähtökohta on, että vaikka tilanne on haastava, niukkenevat luonnonvarat ja ilmaston muuttuminen luovat myös uusia mahdollisuuksia. Niihin pitää tarttua ajoissa, viisaasti, virheitä pelkäämättä.
Kirjoittaja toimii viestinnän asiantuntijana Sitran Resurssiviisaus -avainalueella.
Lisää aiheesta:
Huoltovarmuuskeskus: Huoltovarmuuden skenaariot 2025
Työ- ja elinkeinoministeriö: Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous
The Economist: Global Trends 2013
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2013
Worldwatch-institute: Vital Signs
————————————————————————————————————
Aiemmin sarjassa julkaistu:
Länsimaisen työn radikaali murros
Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.