sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kilpailu digivallasta kiihtyy, demokratian kamppailu kovenee, teknologia kietoutuu turvallisuuteen ja taloudellinen valtapolitiikka kiihtyy.
Tällaisilla sanoituksilla olemme viime vuosina kuvanneet merkittävimpiä maailmaa muuttavia kehityskulkuja muun muassa Sitran viimeisimmässä megatrendiraportissa vuodelta 2023 ja nyt joulukuussa 2024 julkaisemassamme ennakointikatsauksessa turvallisuusympäristön murroksesta.
Nyt, tammikuussa 2025, nämä joskus aavistuksen etäisiltä tuntuneet globaalit kehityskulut muuttuvat konkretiaksi silmiemme edessä.
Donald Trumpin virkaanastujaistilaisuudessa maanantaina 20. tammikuuta 2025 eturivissä istuivat maailman varakkaimmat ihmiset taputtamassa käsiään kuuliaisesti oikeissa kohdissa seremoniaa. Heidän yritystensä arvo on Forbesin mukaan yhteensä 1,2 biljoonaa dollaria.
Digitaalinen valta ulottuu kaikkialle yhteiskunnassa ja ruokkii itseään
Piilaakson teknologiamiljardöörien ja Donald Trumpin välille syntynyt uudenlainen poliittisen, taloudellisen ja digitaalisen vallan liitto voi vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti kaikkeen ja kaikkiin koko maapallolla.
Poliittinen ja taloudellinen valta ovat kytkeytyneet toisiinsa koko ihmiskunnan historian ajan, mutta mistä puhumme, kun puhumme digitaalisesta vallasta?
”Digitaalinen valta” ei ole vakiintunut tai akateemisesti määritelty käsite. Sitrassa olemme viime vuosina käyttäneet digitaalisen vallan käsitettä, sillä sanaparin avulla on ollut mahdollista tarkastella teknologian kehittymisen moninaisia vaikutuksia yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, demokratiaan ja ihmisten osallistumismahdollisuuksiin.
Selkeämmin ja tähän päivään päivitettynä digitaalisen vallan käsitteen voisi määritellä vaikka niin, että keräämiensä suurten datamassojen avulla muutamat globaalit toimijat ovat nousseet monopolimaiseen asemaan, jonka avulla ne pystyvät käyttämään merkittävää taloudellista ja poliittista valtaa sekä vaikuttamaan pienempien yritysten sekä laajojen ihmismassojen näkemyksiin ja käyttäytymiseen.
Lisäksi Trumpin ja teknologiayritysten lähentyneet suhteet ovat tuoneet alustat entistäkin enemmän myös geopoliittisten ja geoekonomisten kamppailujen ytimeen. Esimerkkejä tästä oli esimerkiksi se, kuinka Elon Musk kytki syksyllä 2024 Nato-maiden tuen Ukrainalle alustojen sääntelyyn Euroopassa.
Tai viime viikkoina käyty keskustelu TikTokin asemasta Yhdysvalloissa, joka on herättänyt heti Trumpin valtakauden ensimmäisinä päivinä arvailuja ja hämmennystä presidentin itsensä tavoitteista TikTokin suhteen.
Artikkelissamme vuoden 2025 puheenaiheista nostimme myös esiin kysymyksen siitä, riittääkö EU:lla kantti puolustaa valitsemaansa demokratia- ja ihmislähtöistä sääntelylinjaansa dataan ja uusiin teknologioihin liittyen maailmanpoliittisessa ristipaineessa.
Demokratia, data ja valta – kuka vie ja kuka vikisee?
Edellisten näkökulmien lisäksi digivaltaa voi pohtia myös erityyppisten vallankäytön muotojen kautta esimerkiksi Henrik Rydenfeltin Data, valta ja demokratia -muistiossa esittämän kolmijaon mukaan.
Rydenfelt puhuu datavallasta (kyvystä kerätä ja hyödyntää suuria määriä dataa), tietovallasta (kyvystä tehdä päätelmiä kerätystä datasta) ja informaatiovallasta (kyvystä vaikuttaa muiden käytökseen datan ja tiedon avulla).
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Kolmijako myös osoittaa, että digitaalista valtaa ei tule ajatella yksisuuntaisena vaikutussuhteena, jossa digijätit dominoivat muita ylhäältä alaspäin. Sen sijaan alustajätit, kuten X ja Meta, voikin nähdä ”digivallan jälleenmyyjinä”, jotka tarjoavat huomiota ja laajoja yleisömassoja sekä mahdollisuuksia vaikuttaa muiden käytökseen (informaatiovalta) niille, jotka suostuvat ja osaavat toimia niiden määrittelemillä pelisäännöillä.
Näin toimiessaan alustajätit myös muuttavat totunnaisia valtasuhteita, sillä myös perinteiset poliittiset päättäjät, kuten suomalaiset kansanedustajat, joutuvat sopeuttamaan omaa toimintaansa digijättien alustojen toimintalogiikkaan.
Myös suomalaiset kansanedustajat joutuvat sopeuttamaan omaa toimintaansa digijättien alustojen toimintalogiikkaan.
Parhaillaan tämä logiikkaa aiheuttaa päänvaivaa esimerkiksi kunta- ja aluevaaliehdokkaille Suomessa, jotka joutuvat päättämään, ostavatko maksettua mainontaa alustoilta, jotka ovat alkaneet ottaa entistä voimakkaammin poliittisesti kantaa.
USA:n lähivuosien sisäisen kehityksen kannalta kiinnostava kysymys on, onko se tosiaan Trump, joka valjastaa digijättejä omiin tarkoituksiinsa vai ovatko digijätit valjastamassa maailman voimakkaimman valtion poliittista järjestelmää oman etunsa ja asemansa vahvistamiseen entisestään? Vai onko kyse diilistä, jossa kaikki osapuolet kokevat olevansa voittajia – ainakin toistaiseksi?
Voi käydä myös niin, että Yhdysvaltain presidentin nimitysseremonian eturivin kunniavieraat voivat vielä varastaa koko shown.
Demokraattisille toimintatavoille ja arvoille teknologiajättien ylivalta kehityksen suunnannäyttäjinä tietänee lähivuosina joka tapauksessa kylmää kyytiä tai ainakin kaikkien aikojen stressitestiä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.