sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Globaali kestävyyskriisi, kiihtyvä teknologinen kehitys ja väestönkasvu tulevat siivittämään tulevaisuuttamme, sanovat asiantuntijat.
Torstaina Musiikkitalo täyttyi tulevaisuudesta kiinnostuneista kuulijoista. Sitran, Future Earth Suomen, Kansallinen ennakointiverkoston ja Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI:n yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa kysyttiin: Miltä tulevaisuus näyttää ensi vuonna, muutaman vuoden kuluttua tai vuonna 2052? Ja mitkä ovat meidän mahdollisuutemme ennakoida näitä kehityskulkuja?
”Kolme suurinta trendiä, jotka tulevat määrittelemään tulevaisuuttamme ovat globaali väestönkasvu, talouskasvun hidastuminen ja työn ja elintapojen muutos”, valaisi norjalainen professori Jørgen Randers kuulijoita.
Kansainvälisesti arvostettu tulevaisuudentutkija Jørgen Randers toimii professorina Norwegian Business Schoolissa ja on yksi Rooman klubin kuuluisan Kasvun rajat -raportin (Limits to Growth, 1972) kirjoittajista. Hänen viimeisin teoksensa 2052 – A Global Forecast for the Next Forty Years luotaa tulevaisuutta vuoteen 2052 ja on aiheuttanut paljon keskustelua kansainvälisesti.
”Ennakointi ei ole vaikeaa, jos osaa katsoa oikeita asioita”, vakuutti Randers.
Randers on tutkinut kestävän kehityksen edellytyksiä jo neljän vuosikymmenen ajan, ja puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä. ”Jo 70-luvulla näimme nyt käsillä olevan kestävyyskriisin, emmekä osanneet sitä pysäyttää. Maailma on nyt kestämättömämmällä pohjalla kuin se on ollut koskaan aiemmin.”
Tilaisuudessa julkaistiin myös Sitran oma näkemys tulevaisuuden kehityssuunnista. Sitran vuoden 2016 megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta.
Näiden kolmen linssin läpi pohditaan erilaisia ilmiöitä kuten tulevaisuuden työelämää, taloutta ja elintapoja sekä sitä, mitä muutokset tarkoittavat yksilöiden, organisaatioiden ja erilaisten kansainvälisiä toimijoiden näkökulmasta.
”Kaikki kolme suurta kehityskulkua ovat kietoutuneita toisiinsa. Teknologian kehitys on sysännyt käsityksemme työstä suureen murrokseen, mutta samalla se tarjoaa meille ratkaisuja suuriin globaaleihin ongelmiin kuten ilmaston lämpenemiseen”, sanoo Sitran ennakointiasiantuntija Elina Kiiski Kataja.
Randersin ennusteet seuraavan neljänkymmenen vuoden – ja jopa kahdeksankymmenen vuoden – päähän ovat pessimistisiä: ilmasto jatkaa lämpenemistä, energiankulutus jatkaa kasvuaan, samoin väestö. Herääkin kysymys: onko mitään tehtävissä? Miten kestävyyskriisiin pitäisi vastata?
”Megatrendit tarjoavat paljon mahdollisuuksia,” kommentoi Kiiski Kataja. ”Haasteet ja riskit toteutuvat varmasti, mutta mahdollisuudet vain, jos tartumme niihin.”
”Kaikki ei ole menetetty”, kommentoi myös Randers. ”Tarvitaan hyviä, tietoon perustuvia ja kauaskantoisia päätöksiä, joilla ohjata yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Muuten synkät tulevaisuudenkuvat varmasti toteutuvat.”
Randersin sanomaan yhtyivät myös tilaisuuden panelistit, Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Carl Haglund sekä Sitran strategiajohtaja Paula Laine.
Monimutkaistuva maailma asettaa uudenlaisia tiedontarpeita päätöksentekijöille. Ennakointitiedon ja trendityön ottaminen osaksi poliittista päätöksentekoa voi tukea tulevaisuusorientoituneempaa hallintoa.
Maahanmuutto ja pakolaisuus olivat panelistien mielestä myös konkreettisia ilmentymiä globaalin keskinäisriippuvuuden kasvusta. Tuija Talvitie muistutti, kuinka useisiin kysymyksiin pystymme myös vaikuttamaan ennakkoon.
”Resursseja on saatava globaalien konfliktien ehkäisyyn, ei jälkien siivoamiseen”, muistutti Talvitie.
”Näiden ennustusteiden sisällöt ovat ylätasolla valtavan tuttuja. Asiat joista on puhuttu vuosikymmeniä, ovat nyt kuitenkin tulleet konkreettisiksi. Ja niihin voi reagoida kahdella tavalla: pelolla tai uudistumalla”, jatkoi Paula Laine.
Suosittelemme