Tuleva kuntapäättäjä! Tämä sinun tulee tietää elinikäisestä oppimisesta

Kaukokatseinen kunnan päättäjä tukee elinikäistä oppimista.

Hän pohtii mm. seuraavia kysymyksiä: Miten paljon kunnassamme asuu lapsia vuonna 2040? Miten takaamme kaikille kuntalaisille pääsyn laadukkaaseen koulutukseen ja oppimiseen? Mistä riittävät osaajat kuntaan ja yrityksiin, kun työssä tarvittava osaaminen muuttuu jatkuvasti? Entä millaisella yhteistyöllä ennakoimme ja ratkaisemme tulevat haasteet?

Koulutuksessa tehdyt valinnat konkretisoituvat vuosien päästä ja vaikuttavat pitkään. Siksi on hyvä tehdä valintoja, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta.

Kokosimme kuntien vaikuttajille tietopaketin Mitä kuntapäättäjän tulee tietää elinikäisestä oppimisesta? (pdf).

Osaamisen aika -projektin työhön pohjautuva kooste nojaa 30 keskeisen yhteiskunnallisen toimijan vuonna 2019 luomaan tahtotilaan Suomen elinikäisen oppimisen politiikasta.

1 Jokaisella kuntalaisella on oltava aidosti mahdollisuus kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan

Suomalaiset arvostavat laajaa yleissivistystä ja pitävät elinikäistä oppimista perusoikeutenaan. Tämä selviää Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselystä, jonka mukaan oppiminen innostaa aikuisia ja herättää uteliaisuutta. Tärkeä syy uuden oppimiselle on ihmisenä kasvu, ja osaamisen kehittäminen koetaan tarpeelliseksi. Oppimista tapahtuu monin tavoin työssä ja arjessa. Elinikäinen oppiminen tuottaa siis laaja-alaista hyvinvointia kuntalaiselle.

Kaukokatseinen kunnan päättäjä toimii sen eteen, että jokaisella kuntalaisella on aito mahdollisuus kehittää jatkuvasti osaamistaan. Laaja kannanotto – Kuntien päättäjät tukemaan elinkäistä oppimista patistelee uusia päättäjiä tähän.

Panostukset osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen luovat pohjan sivistykselle, uudistuskyvylle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille sekä kilpailukyvylle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kunnan elinvoima pohjaakin sen yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kykyyn hyödyntää ja uudistaa osaamista yhdessä.

Osaamiseen panostaminen ei ole menoerä vaan investointi

Panostukset osaamisen kehittämiseen nähdään yhä helposti kuluina, vaikka niitä tulisi tarkastella investointeina. Selvitimme, mitä maksaa, jos osaamisen kehittämiseen jätetään panostamatta.

Laskelmien tuloksena selvisi, että yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän varoja. Esimerkiksi jokainen euro nuoriin maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin.

Katso minuutin pituisesta videosta kiteytys siitä, mitä maksaa, jos emme panosta osaamiseen:

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

Selvitykseen voi tutustua lähemmin julkaisusta Millä hinnalla? – Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset.

Elinikäiseen oppimiseen panostaminen on vaikuttava ja ennakoiva investointi kunnassa ja onnistuessaan vähentää tarvetta kalliisiin korjaaviin toimiin.

Yhteiskunnalle onkin taloudellisesti kannattavaa panostaa osaamisen kehittämiseen nykyistä enemmän:

2 Alueet erilaistuvat ja tarvitsevat omanlaisensa ratkaisut

Suomen kaikilla alueilla tapahtuu 2020-30-luvuilla neljä samanaikaista isoa väestömuutosta, jotka haastavat kunnat ennakoiviin toimiin.

1. Alhainen syntyvyys pienentää ikäluokkia.
2. Työikäisen väestön määrä vähenee.
3. Muuttoliike keskittää, polarisoi ja valikoi.
4. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti.

Miten nämä väestömuutokset vaikuttavat kuntiin? Väestö vanhenee, vähenee ja keskittyy kasvukeskuksiin. Alueet erilaistuvat, ja samalaisen taustan ihmisryhmät muuttavat samoille alueille. Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys sekä useissa paikoissa asuminen etenevät samanaikaisesti.

Työpaikkojen ja väestön sijoittuminen eivät kulje enää käsi kädessä etätyön mahdollisuuksien vuoksi. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ansioista koulutukseen voi osallistua joustavasti paikasta riippumatta.

Lopputuloksena kilpailu niukkenevista resursseista kiihtyy alueiden välillä. Kilpailua käydään nuorista ja nuorista aikuisista, osaajista ja työvoimasta, yrityksistä ja investoinneista, huomioarvosta ja vetovoimasta.

Miten väestömuutokset vaikuttavat kunnan ja alueen osaamiseen?

Suomessa on Euroopan toiseksi alhaisin syntyvyys, mikä tarkoittaa vuosi vuodelta yhä pienempiä koulun aloittavia ikäluokkia. Oppilasmäärä vähenee monissa kunnissa jopa kolmanneksen. Alakoulun aloittavien ikäluokka pienenee vuoteen 2026 saakka, ja yläkouluissa oppilasmäärien väheneminen näkyy vuosina 2025–29. Voit tutustua aineistoon lähemmin Mille väestolle? -selvityksestä.

Osaajista tulee pula, ja alueiden koulutustarpeet kaikilla koulutusasteilla erilaistuvat. Tarvitaan uusi, joustavampi, monimuotoisempi ja tehokkaampi osaamisjärjestelmä. Jokaisen kaikki osaaminen tarvitaan yhdessä oppimiseen takaamaan hyvinvointi ja kilpailukyky tulevaisuuden kunnissa ja Suomessa. Voimme tänään vaikuttaa oman alueen ja koko Suomen tulevaisuuden hyvinvointiin, eikä ratkaisuja voi lykätä.

Ennakoi ja katso kuntasi uusien opiskelijoiden määrien ennusteet vuoteen 2040 asti!

Mille väestölle? -verkkohakupalvelusta voit katsoa ikäryhmäkohtaiset ja alueelliset väestöennusteet sekä uusien opiskelijoiden määrien ennusteet kolmelta koulutusasteelta kunnittain, seutu- ja maakunnittain vuoteen 2040 asti. Voit myös vertailla kolmea aluetta keskenään.

Mille väestölle -verkkopalvelu:
Laaja hakupalvelu
Suppea hakupalvelu

3 Vain yhteistyötä tekevä kunta menestyy

Tulevaisuuden haasteisiin vastataan yhteistyöllä, ja ratkaisut löytyvät yhä useammin kuntien rajat ylittävästä ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Kuntavaaleissa valitaan, millaista yhteistyötä kunnassa tehdään kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Ja kuntavaaleissa valitaan ne yhteistyön tekijät!

Kunnan päättäjä katsoo osaamista ja koulutusta monesta näkökulmasta: palvelujen järjestäjän, työllisyyden hoitajan ja työnantajan rooleista käsin. Oman kunnan päätöksenteon lisäksi hän vaikuttaa erilaisissa kuntarajat ylittävissä organisaatioissa.  Kunta rakentaa yhteistyöverkostoja ja huolehtii osaltaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueen osaajien ja osaamisen monipuolisesta riittävyydestä. Tämä nostetaan esiin myös 23 toimijan laajassa kannanotossa: Kuntien päättäjät tukemaan elinikäistä oppimista.

Katso oman kuntasi rajojen yli!

Alueet erilaistuvat, ja jokaisella kunnalla on omat haasteensa. Päättäjä voi löytää niihin ratkaisuja hakeutumalla oman kunnan rajat ylittävään yhteistyöhön. Katseen voi suunnata siihen, miten alueen toimijat uudistuvat ja toimivat yhdessä? Miten hyödyntää osaamista kattavammin ja synnyttää uutta osaamista yhteistyöverkostoissa?

Sitra vauhdittaa yhdeksän alueen kykyä uudistua verkostoyhteistyössä. Alueiden osaamisen aika -työssä syntyneitä oppeja ja malleja levitetään avoimesti. Myös sinä kuntapäättäjänä voit hyödyntää niitä! Lue lähemmin Alueiden osaamisen aika -työstä.

Lataa käyttöösi napakka tietopaketti elinikäisestä oppimisesta

Tallenna lyhyt esitys Mitä kuntapäättäjän tulee tietää elinikäisestä oppimisesta? (pdf) käyttöösi ja jaa tietopakettia omille kohderyhmillesi!

Kun haluat ymmärtää syvemmin

Kun haluat syventyä elinikäisen oppimisen ja osaamisen teemoihin, kurkista tarkemmin Sitran Osaamisen aika -projektin verkkosivuille ja julkaisuihin.

Twitterissä keskustelua aiheesta käydään aihetunnisteella #osaamisenaika.