sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Kuntalaiset ovat hiljaisen jupinan ja napinan sijaan aivan oikeasti kiinnostuneita oman kuntansa tai kaupunkinsa kehittämisestä. Näin ainakin Mikkelissä, jossa kaupunkilaiset ovat ehdottaneet ja kommentoineet kaupungin erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja netissä toimivan visiointityökalun avulla. Mikkelin kehitysjohtaja Soile Kuitunen arvelee asukaslähtöisen tulevaisuudensuunnittelun olevan arkipäivää suomalaisissa kunnissa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Mikkelin kaupungin verkkosivuilla oleva banneri sekä kaupunkilaisten toisilleen lähettämät sähköpostikutsut saivat keväällä 2009 reilut 500 mikkeliläistä kertomaan näkemyksensä kaupungin tulevaisuudesta. Kaupunkilaiset toivat visiointityökalun välityksellä julki yli 700 omaa näkemystään ja pääsivät myös kommentoimaan muiden vastaajien tekemiä ehdotuksia. Vastaukset on koottu Minun Mikkelini -sivuille.
– Kaupunkilaiset näkivät todella vaivaa ja käyttivät runsaasti aikaa tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtimiseen. Varsinkin asumiseen liittyvät asiat ja Mikkelin satama-alueen tulevaisuus kiinnostivat asukkaita. Kaupunkilaisilla näyttää olevan vahva usko alueen tulevaisuuteen, kertoo Kuitunen vaikuttavan kokoisessa työhuoneessaan. Kaupungintalon ikkunoista avautuu näkymä Mikkelin torille, joka näyttää yhdeltä suurelta rakennustyömaalta. Muun muassa rakennushankkeiden suuri määrä on kehitysjohtajan mukaan yksi selvä merkki Mikkelin tulevaisuuteen panostamisesta.
Pelkkä kysyminen ei enää riitä – asukkaat vaativat vuoropuhelua
Kun kansalaiset ovat mukana kunnallisten palvelujen kehittämisessä, he myös sitoutuvat niiden ylläpitämiseen ja käyttämiseen aikaisempaa paremmin. Kunnallisen byrokratian omituisista ja monimutkaisista asioista tulee näin konkreettisempia, ”meidän yhteisiä asioita”.
– Yhteisöllisyys on eräs tärkeä kohta Maslown kuuluisassa tarvehierarkiassa ja yhteisöllisyyden on syytä näkyä myös kuntien ja kaupunkien toiminnassa. Pelkkä kuntalaisilta kysyminen ei enää riitä vaan ihmiset haluavat vuoropuhelua päättäjien ja virkamiesten kanssa. Uudet sukupolvet eivät suostu ylhäältä tulevaan saneluun vaan etsivät itse aktiivisesti uusia toimintatapoja. Netin kautta täytettävä vuorovaikutteinen kysely on yksi vastaus tähän tarpeeseen, uskoo Kuitunen. Mikkelissä testatun visiointityökalun käyttöönotossa on ollut mukana Sitran Kuntaohjelma ja sen on suunnitellut Fountain Park Oy. Samaa työkalua testattiin keväällä 2009 myös Tampereella.
– Nyt käyttämämme ”netti-härpätin” on ihan hyvä. Lähivuosien aikana vuorovaikutteiset ja visuaaliset verkkokyselyt kehittyvät kuitenkin varmasti vauhdilla eteenpäin. Samalla ne saadaan nivottua paremmin kiinni kuntien päätöksentekojärjestelmiin. Muutaman vuoden päästä asukaslähtöinen kunnallisten palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu ovat kunnissa aivan arkipäiväisiä asioita, Kuitunen arvelee.
Tuleeko suurimmasta osasta Suomea työelämän elvytysreservaatti?
Mikkelissä syntynyt, mutta Turussa tohtoriksi opiskellut ja pääkaupunkiseudulla vuosia konsulttina työskennellyt Kuitunen tunnustaa pitävänsä pienemmistä kaupungeista. Hänen tapaisiaan paluumuuttajia on muitakin ja Mikkeli onkin juuri ja juuri muuttovoittokaupunki. Kaikki on Mikkelissä lähellä, mutta pelkän luonnon ja Saimaan varaan ei voida kaupungin tulevaisuutta rakentaa.
– En oikein jaksa uskoa siihen vallalla olevaan näkemykseen, että yhden metropolin lisäksi Suomelle riittää tulevaisuudessa vain muutama kasvava kaupunkiseutu. Onko todella ajatuksena kehittää vain muutamaa plänttiä Suomen kartalla ja pyhittää koko muu maa laiturien päissä istuskeleville työmuurahaisille? Siis niille, jotka koettavat vapaa-aikanaan toipua mökeillään työelämän rasituksista?, ihmettelee Kuitunen.
Sitralla voisi Kuitusen mielestä olla alueellisessa kehittämisessä aikaisempaa aktiivisempi rooli.
– Sitra on tuntosarvet töröllään kulkeva näkijä ja tekijä, joka voisi esimerkiksi hyödyntää käyttäjälähtöisyyttä ohjelmissaan aikaisempaa enemmän, toivoo Sitran ohjelmia aikanaan konsulttinakin arvioinut Kuitunen.
Suomen tulevaisuus näyttää hyvältä – haasteiden keskelläkin
Mikkelin tulevaisuuden lisäksi Kuitunen näkee myös Suomen tulevaisuuden valoisana. Vuonna 2020 Suomi on Kuitusen arvelun mukaan paljon nykyistä moniarvoisempi ja monikulttuurisempi maa. Suomessa uskotaan osaamisen kehittämiseen, teknologiaan ja uusiin innovaatioihin.
– Ja niin kuuluu uskoakin, sanoo Kuitunen.
– Eriarvoistuminen on kuitenkin nopean kehityksemme nurja puoli. Mitä teemme niille ihmisille, jotka eivät pysy tässä vauhdissa mukana? Miten lapset ja nuoret pärjäävät kovassa kilpailuyhteiskunnassa? Miten amerikkalaistuva työelämä näkyy ihmisissä, jotka tekevät pitkää päivää vuodesta toiseen?, kysyy Kuitunen.
Toisaalta vaihtoehtojakaan ei hänen mielestään paljoa ole.
– Yritysten, kuntien ja valtion on jatkuvasti kehityttävä eteenpäin. Ruikuttaminen ja tekohengitys eivät pitkään auta. Eikä niiden varaan voi ainakaan kestävää tulevaisuutta rakentaa, muistuttaa Kuitunen.
Soile Kuitunen